Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Johdanto

Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:

  1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
  2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
  3. henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
  4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)

Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:

  1. tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
  2. rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
  3. pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
  4. pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

  1. sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
  2. sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
  3. palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
  4. poistumisreittien opasteet ja valaistus;
  5. väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

  1. ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
  2. varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
  3. varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
  4. ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)

Lainsäädäntö

Pelastussuunnitelman laatiminen pohjautuu Suomen lainsäädäntöön. Pelastussuunnitelmien laadintaa käsittelee uusi pelastuslaki (379/2011) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011). Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa kiinteistön tai kohteen haltija.

Pelastuslaki velvoittaa kiinteistön haltijalta ja omistajalta sekä toiminnanharjoittajilta myös erilaisia toimenpiteitä turvallisuuden ylläpitämiseksi. Rakennus ja sen ympäristö tulee pitää sellaisessa kunnossa, että tulipalon syttyminen ja sen leviämisen vaara on vähäinen sekä pelastustoiminta onnettomuustilanteessa mahdollista.

Hoitolaitoksissa, sekä palvelu- ja tukiasumisessa on otettava huomioon erityisesti pelastuslain pykälät 18 ja 19, joissa käsitellään kiinteistössä oleskelevien henkilöiden alentunutta toimintakykyä. Kiinteistön omistaja on velvoitettu tekemään tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat, jotta kaikkien henkilöiden turvallinen poistuminen tai toiminta voidaan taata erilaisissa erikoistilanteissa.

Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:

  • Vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä
  • Rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä
  • Henkilöstölle annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi.

Pelastussuunnitelmasta tulee tiedottaa henkilöstöä.

Kohteen perustiedot

Mainiokodissa on suunnitelman päivityshetkellä yksi ( 1 ) vuodeasukas, joka tarvitsee poistumistilanteessa hätäsiirron. Osalla asukkaista on käytössään liikkumiseen tarvittava apuväline mm. rollaattori. Heidän liikkumiskykynsä on yleensä hyvä, mutta tilanneorientaatio ja kyky ohjeiden mukaiseen toimintaan on joidenkin henkilöiden kohdalla heikentynyt. Osa asukkaista selviää palotilanteessa itsenäisesti ulos, osa auttaen ja ohjaten. Huomioitava on, että jossakin vaiheessa asukkaiden kunto tulee kuitenkin heikkenemään.

Asuinhuoneissa on yksi henkilö/huone. Henkilökunta (2 hoitajaa yöaikaan) ehtii riittävällä varmuudella pelastamaan yksittäisen henkilön asuinhuoneestaan seuraavaan palo-osastoon siinä ajassa, jonka yksittäisen asuinhuoneiston osastointi pystyy pidättämään paloa. Päivällä talossa on useita hoitajia ja poistuminen on mahdollista suorittaa varsin pikaisesti.

Perustiedot

Kiinteistön nimi Mainiokoti Martinlähde
Kiinteistön osoite Martinlähteentie 13
05810 HYVINKÄÄ
Rakennusten määrä 1
Toimijoiden määrä 1
Kiinteistön omistaja SBB
Rakentamisvuosi 2009
Kerrokset 1
Paloluokka P2
Rakennusmateriaali Puu
Käyttötarkoitus Palvelutalo

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Keski-Uusimaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 10 minuuttia.

Kiinteistönhoito Kiinteistöhuolto TERO
puh. 0504481811
päivystys 0504481811
Sähköntarjoaja Väre Oy
puh. 037773131
http://www.vare.fi
Vesiyhtiö Hyvinkään vesi
puh. 01945911
päivystys 01945911
http://www.hyvinkaa.fi/Asuinymparisto_rakentaminen/Tekniikan-ja-ympariston-Yhteystiedot/?id=23358#vesihuolto
Kiinteistön vakuutusyhtiö Pohjola Vakuutus Oy
puh. 03030303
https://www.op.fi
Kokoontumispaikka Etupihalla, sijainti merkitty opasteella.
Varakokoontumispaikka Jatkosuojautuminen tilanteen mukaan.
Väestönsuojien määrä 1
Väestönsuojan sijainti VSS1 D-siipi
Lämmitysmuoto Sähkö
Veden pääsulku Lämmönjakohuoneessa (pääsisäänkäynnin vieressä, käynti ulkoa)
Lämmönjakohuone Pääsisäänkäynnin vieressä (käynti ulkoa).
Sähköpääkeskus Toimiston vieressä.
Ilmanvaihtokone Tekniset tilat
Ilmanvaihdon hätä-seis

Pääsisäänkäynnin yhteydessä, heti ulko-ovesta tultaessa oikealla puolella.

Henkilömäärät

Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 9–10 6–8 2
Lisäksi asukkaita 40
Viikonloppuisin 7–8 5–6 2
Asukkaita 40.

Organisaatio

Yksikön johtaja Alexandra Laine
Mainiokodit Hoiva Oy/Mainiokoti Martinlähde
puh. 0509117435
alexandra.laine@mainiokodit.fi
Palvelupäällikkö Peter Rögård
Mehiläinen Oy
puh. 0456717223
peter.rogard@mehilainen.fi
Toimitilapäällikkö Nina Kujala
Mehiläinen Oy
puh. 0503388488
nina.kujala@mehilainen.fi
Sairaanhoitaja Sanna Paljakka
Mainiokodit Hoiva Oy / Mainiokoti Martinlähde
puh. 0401964817
sanna.paljakka@mainiokodit.fi
Yhteystieto Hoitajat 1
puh. 0509115287

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuusvastaava Alexandra Laine
Mainiokodit Hoiva Oy / Mainiokoti Martinlähde
puh. 0509117435
alexandra.laine@mainiokodit.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1 Varpu Jauhiainen

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö Marianna Rainio
Hoiva Mehiläinen
puh. 0401931934
marianna.rainio@mehilainen.fi
Työsuojeluvaltuutettu Heli Luoto
puh. 0509115287
heli.luoto@mainiokodit.fi

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö Kiinteistöhuolto TERO 0504481811 0504481811
Nuohous Uudenmaan Nuohouspalvelu Oy 0447766077
Huolto
Nimi Puhelinnumero Päivystysajat
Ilmanvaihtokone: Huoltohenkilö Kiinteistöhuolto TERO 0504481811
Käsisammutin: Huoltohenkilö Bravida 0102388000
Pikapaloposti: Huoltohenkilö Bravida 0102388000
Poistumisopastus: Huoltohenkilö Bravida 0102388000
Sprinklerijärjestelmä: Huoltohenkilö Bravida 0102388000
Sähköhuolto Vikailmoitukset 020690401 Jatkuva päivystys
Vesihuolto Vikailmoitukset 01945911 Virka-aikana
Vesihuolto Vikailmoitukset 0204912734 Työajan ulkopuolella

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Riskit

Turvallisuuden näkökulmasta riski tarkoittaa onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Tärkeä osa turvallista kiinteistöä on turvallisuusriskien tunnistaminen ja niiden seurausten arviointi. Seuraavilla sivuilla on tunnistettu riskit, jotka kohdistuvat ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Tunnistettuihin riskeihin on laadittu toimenpide-ehdotukset, joilla riskejä voidaan poistaa, vähentää ja hallita. Vain tunnistettua riskiä voidaan hallita.

Kiinteistöön ja henkilöihin kohdistuvat riskiluokat:

  • Tapaturmat
  • Tulipalovaarat
  • Vesivahingot
  • Sairauskohtaukset
  • Säteily- tai kaasuvaara
  • Myrskyvauriot
  • Murrot, ilkivalta yms.

Tapaturmat

Riskit

  • kaatuminen
  • liukastuminen
  • kompastuminen
  • lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
  • liikenneonnettomuus
  • pelastustiellä esteitä

Seuraukset

  • omaisuusvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
    • Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
    • Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
  • Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
    • Talvikunnossapidosta huolehditaan.
  • Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
  • Henkilökunnalle on järjestetty ensiapukoulutusta.
  • Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.

Tulipalovaarat

Riskit

  • Oikosulut
  • Huolimaton tupakointi
  • Tuhopoltto
  • Paloturvallisuutta parantavien teknisten laitteiden viat tai huollon laiminlyönti

Seuraukset

  • Uhka henkilöturvallisuudelle
  • Omaisuusvahingot
  • Mahdollinen toiminnan keskeytyminen

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Rakennus on palo-osastoitu, osastoivat ovet pidetään suljettuina
  • Pelastussuunnitelman ohjeistus tulipalotilanteisiin pidetään helposti saatavilla hätätilanteissa
  • Sähkölaitteet pidetään kunnossa ja tarkastetaan asianmukaisesti, viallisia ei käytetä ja niistä ilmoitetaan huoltomiehelle. Sähkölaitteita ei pidetä päällä silloin, kun niitä ei käytetä
  • Poistumisreitit, porrashuoneet ja muut kulkuväylät pidetään avoimena
  • Mahdolliset pelastustiet on merkitty ja reitit rakennusten ulko-oville pidetään esteettöminä
  • Porrashuoneisiin tai muihin tiloihin ei kerätä turhaa palokuormaa
  • Ulkopuolisten henkilöiden vapaata kulkemista tiloissa rajoitetaan
  • Kiinteistössä pyritään käyttämään palosuojattuja tai materiaaliltaan paloturvallisia tekstiilejä
  • Palo- ja pelastusohjeistus sisältyy henkilöstön perehdytykseen
  • Työntekijät tutustuvat pelastussuunnitelmaan vähintään kerran vuodessa
  • Alkusammutuskoulutus järjestetään säännöllisin väliajoin
  • Turvakorttikoulutus viiden vuoden välein
  • Asiakkaiden vuoteet on tarpeen mukaan varustettu pelastuslakanoilla ja henkilökunta on koulutettu niiden käyttämiseen
  • Tiloissa ei käytetä avotulta

Vesivahingot

Riskit

  • Ympäristö
    • tulva
    • rankkasade
  • Rakenteet
    • rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
    • rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
    • putkirikko
  • Laitteet
    • pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen
    • sprinklerin laukeaminen

Seuraukset

  • omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella. > - LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin. > - LVI-tarkastukset tehdään huolto-ohjelman mukaisesti.
  • Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti.
  • Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
  • Katolta ja ränneistä tulee poistaa syksyn lehdet loppusyksystä.
  • Vesivahinkotilanteessa henkilökunta ottaa välittömästä yhteyden kiinteistönhoitajaan
  • Henkilökunta tietää veden pääsulun sijainnin ja osaa tarvittaessa sulkea vedentulon
  • Reitti veden pääsululle on merkitty opastein
  • Vesihanat suljetaan käytön jälkeen ja vuotavista hanoista tai putkista ilmoitetaan kiinteistönhoitajalle

Sairauskohtaukset

Riskit

  • sydäninfarkti
  • diabeettinen sokki
  • aivoinfarkti
  • aivoverenvuoto
  • epilepsia
  • pyörtyminen
  • pelastustiellä esteitä

Seuraukset

  • henkilövahingot
  • kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
    • Kiinteistön pelastustiet on merkitty ja ne pidetään vapaana.
  • Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
  • Henkilökunnalle on järjestetty ensiapukoulutusta.
  • Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle.
  • Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.

Säteily- tai kaasuvaara

Riskit

  • radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
  • vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
  • onnettomuus ydinvoimalaitoksessa

Seuraukset

  • säteilysairaudet
  • kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
  • Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet vastaavien tilanteiden varalta
  • Henkilökunta on harjoitellut toimintaa erilaisten tilanteiden varalta
  • Kiinteistössä on erikseen varattu tarvikkeita suojautumiseen, kuten radio ja varaparistot sekä joditabletteja säteilyonnettomuuksien varalta
  • Ilmastoinnin hätä-seis-painike on merkitty ja henkilöstö tietää sen sijainnin
  • Rakennuksessa on erikseen sovitut tilat sisälle suojautumisen varalta
  • Kiinteistössä oleskelevat sidosryhmät, kuten asiakkaat, huomioidaan vaaratilanteissa
  • Väestönsuoja ja suojelumateriaali pidetään kunnossa poikkeusolojen varalta

Myrskyvauriot

Riskit

  • erilaiset luonnonilmiöt

Seuraukset

  • sähkökatkot
  • omaisuusvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Rakennuksen ja ulkoalueiden kunnosta huolehditaan.
  • Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
  • Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
  • Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
    • valaisin ja paristot

Rikollinen toiminta

Riskit

  • Murto
    • rakennuksen katolle pääsee kiipeämään
  • Väkivalta
  • Ilkivalta

Seuraukset

  • omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Murto
    • Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
  • Ilkivalta
    • Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
    • Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
  • Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista.

Väkivaltatilanteet tai väkivallan uhka

Riskit

  • Väkivaltatilanteet > - Talon oma väki > - Ulkopuoliset
  • Väkivallan uhka

Seuraukset

  • Tilapäiset tai pysyvät vammat henkilöstölle, asukkaille tai ulkopuolisille
  • Mahdolliset omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Henkilökunnan säännöllinen uhka- ja vaaratilanteiden ennakointiin ja hallintaan liittyvä koulutus
  • Toimiva hätäkutsujärjestelmä: henkilökunnalla avun kutsumiseen käytettävät rannekkeet tai huoneissa hätäkutsupainikkeet
  • Asiakkaiden toimintakyvyn arviointi
  • Läheltä piti -tilanteiden raportointi ja arviointi
  • Tapahtuneiden tilanteiden purkaminen yhdessä osallisten kanssa
  • Avainhallinnan ylläpito ja seuranta, tehtäviin on nimetty vastuuhenkilö
  • Yleisavainta ei luovuteta muille kuin erikseen määritetyille henkilöille, kuten kiinteistönhoitajalle
  • Ulkopuolisten henkilöiden kulkemisen rajoittaminen tiloissa
  • Henkilökunnan kouluttaminen uhkatilanteiden hallintaan tai ennaltaehkäisemiseen

Sidosryhmien huomioiminen toiminnassa

Sidosryhmillä tarkoitetaan sellaisia tahoja, jotka vaikuttavat jollain tavalla kiinteistön toimintaan. Kiinteistöön liittyviä sidosryhmiä ovat esimerkiksi:

  • Itse henkilöstö
  • Asiakkaat
  • Siivoojat ja huoltohenkilöstö
  • Tavarantoimittajat
  • Keittiöhenkilökunta
  • Muut yhteistyökumppanit

Sidosryhmät tulee huomioida vaaratilanteisiin varautumisessa sekä erilaisissa harjoituksissa. Kun toimintaa on harjoiteltu yhdessä sidosryhmien kanssa, on toiminta erikoistilanteissa joustavaa ja tehokasta. Sidosryhmät tulee lisäksi huomioida tarvittavien varusteiden varaamisessa, esimerkiksi sisälle suojautumisen varalta. Sidosryhmien kanssa on hyvä myös keskustella yleisesti kiinteistön turvallisuuden tasosta, koska sidosryhmillä voi olla erilainen näkökulma tilanteisiin.

Turvallisuusjärjestelyt

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto Kuvaus
Ryhmäkodeissa Käsisammutin Jokaisessa neljässä ryhmäkodissa jauhesammuttimet.
Ryhmäkodeissa ja pyykkihuonetta vastapäätä. Pikapaloposti Jokaisen neljän ryhmäkodin oleskelutiloissa.
Keittiötiloissa Sammutuspeite
Alkusammuttimet tulee tarkastaa:
  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
Pikapalopostit tulee tarkastaa:
  • Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Turvalaitteet

Sprinklerilaitteisto

Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.

Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.

Sammutinjärjestelmän vikaantumistapauksissa hoitajat huolehtivat, että vedentulo pysäytetään veden pääsulusta.

Veden pääsulku sijaitsee lämmönjakohuoneessa, pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella.

Vikatilanteen syntyessä ilmoitus siirtyy ISS Palvelukeskuksen valvomoon, josta valvomohenkilökunta 24h ottaa tarvittaessa yhteyttä laitteistosta vastaavaan asiantuntijaan.

Sprinklerilaitteiston huolto

Sprinklerilaitteistolle tulee olla aina nimetty henkilö tai yritys, joka huoltaa laitteiston kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Huoltotoimenpiteitä tekevien henkilöiden tulee olla ammattitaitoisia ja heillä tulee olla tarvittavat huoltoon liittyvät tiedot.

Huoltotyöt, jotka ovat tekniseltä vaativuudeltaan rinnastettavissa uuden laitteiston asennustöihin, voi tehdä vain Turvatekniikan keskuksen luetteloima sprinklerilaitteiston asennus- tai huoltotöihin erikoistunut liike. Huollon tilauksesta vastaava henkilö on nimettävä, jos huolto hankitaan ostettuna palveluna. Ostetusta huoltopalvelusta on oltava kirjallinen sopimus.

Sprinklerijärjestelmä
Sijainti Pääsisäänkäynnin yhteydessä (käynti ulkoa)
Kuvaus Hälytykset siirtyvät automaattisesti hälytyskeskukseen.
Keskuksen sijainti Lämmönjakokeskus (pääoven vieressä, kulku ulkoa)
Kattavuus Kaikki asuin- ja yleiset tilat, varastot, pukuhuoneet, keittiö sekä tekninen tila.
Huoltohenkilö Bravida
puh. 0102388000

Savunpoisto

Painovoimainen savunpoisto.

Savunpoisto toteutetaan pelastuslaitoksen toimenpitein tilojen ovien ja ikkunoiden kautta.

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Sijainti Poistumisreitit
Kuvaus Akkuvarmennettu poistumis- ja varavalaistus.
Kattavuus Koko ryhmäkoti
Huoltohenkilö Bravida
puh. 0102388000

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Pääsisäänkäynnin yhteydessä, heti ulko-ovesta tultaessa oikealla puolella.

Paloturvallisuus

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
Mainiokoti Martinlähde Rakennus jaettu osastoihin siivittäin ja asunnoittain. Käytävien väliovet normaalitilanteessa auki magneettisalvalla. Tulipalon sattuessa ovet sulkeutuvat automaattisesti.

Pelastustie

Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.

  • Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
  • Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
  • Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
  • Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.
Pelastustie
Sijainti Pelastustie ja pelastuslaitoksen hyökkäysreitit sijaitsevat pääsisäänkäynnin puolella.

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
Mainiokoti Martinlähde

Hälytyksen sattuessa poistuminen aloitetaan heti ja ehdottomasti. Huomioi, että joidenkin asukkaiden kohdalla tarvitaan hätäsiirtoa!

  • Aloita tarvittaessa alkusammutus.

  • Estä palon leviäminen sulkemalla ikkunat ja ovet.

  • Poistu rakennuksesta evakuointireittiäsi tai varauloskäyntiä käyttäen.

  • Siirry kokoontumispaikalle.

  • Toimi pelastuslaitoksen tai turvallisuusvastaavien ohjeiden mukaisesti.
Kokoontumispaikka: Etupihalla, sijainti merkitty opasteella.

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Poistumisjärjestelyt

Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa
Arkipäivinä johtaa ja ohjaa yksikön johtaja. Viikonloppuisin, iltaisin ja yöaikaan työvuorossa oleva henkilökunta.

Tiedottaminen onnettomuustilanteessa

Tiedottaminen onnettomuudesta hoidetaan alla olevan vastuuluettelon mukaisesti:

Tiedotuksesta vastaa:
Tiedottaminen henkilökunnalle Alexandra Laine
Mainiokodit Hoiva Oy
puh. 0509117435
alexandra.laine@mainiokodit.fi

Jälkivahinkojen torjunta

Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.

Henkilökunnan koulutussuunnitelma

Jokaisen työntekijän kanssa käydään heti ensimmäisen työvuoron aikana läpi poistumisreitit ja alkusammutusvälineistö. Perehdytyksessä käytetään talon omaa materiaalia. Jokaisen työntekijän tulee perehtyä pelastussuunnitelmaan työsuhteen alussa sekä lisäksi kerrata tiedot vuoden välein. Henkilökunnan jäsenet ovat myös velvollisia osallistumaan työnantajan erikseen osoittamiin turvallisuuskoulutuksiin.

Erilaiset harjoitukset, perehdytykset ja kertauskoulutukset on hyvä dokumentoida, tämä voidaan tehdä myös pelastussuunnitelman liitteeksi. Pelastussuunnitelmaan tutustumisen jälkeen kuittaa se luetuksi kohdasta "kuittaa luetuksi". Koulutukset, harjoitukset ja perehdytykset lisätään kohdasta "harjoitukset".

Poistumisturvallisuusselvitys ja sisäiset tarkastukset

Poistumisturvallisuusselvitys

Kohteesta on laadittu poistumisturvallisuusselvitys, jossa selvitetään mm. yleiskuvaus kiinteistöstä, siinä harjoitettavan toiminnan luonne normaali- ja poikkeusoloissa, rakennuksessa asuvien, oleskelevien ja työskentelevien henkilöiden omatoiminen toimintakyky onnettomuustilanteissa sekä henkilökunnan osuus turvallisuuden ylläpidossa. Selvityksessä otetaan huomioon laatimishetken tilanne ja arvio mahdollisista tulevista olosuhdemuutoksista.

Sisäiset turvallisuustarkastukset.

Turvallisuusjohdon tehtäviin kuuluu sisäisen tarkastuksen tekeminen kerran vuodessa. Tarkastusten ensisijaisena tarkoituksena on valvoa, että ns. päivittäinen onnettomuuksien torjunta toimii suunnitellulla tavalla ja ettei välitöntä onnettomuusvaaraa ole. Tarkastuksista pidetään kirjaa ja havaittujen puutteiden poistamiseksi tehtyjä korjaustoimenpiteitä seurataan jälkitarkastuksilla. Tarkastusten apuna käytetään sisäinen palotarkastus -lomaketta.

Muut järjestelyt

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone
Sijainti Tekniset tilat
Kuvaus Ilmanvaihtolaitteiden pysäyttämisestä vastaa henkilökunta.
Ilmanvaihtokoneen tyyppi: Koneellinen ilmanvaihto
Hätä-seis-painikkeen sijainti Pääsisäänkäynnin yhteydessä, heti ulko-ovesta tultaessa oikealla puolella.
Huoltohenkilö Kiinteistöhuolto TERO
puh. 0504481811

Jätehuolto

Jätehuolto
Sijainti Lukittu jätehuone.

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Turvallisuusorganisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuusvastaava Alexandra Laine
Mainiokodit Hoiva Oy / Mainiokoti Martinlähde
puh. 0509117435
alexandra.laine@mainiokodit.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1 Varpu Jauhiainen

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Automaattisen palohälytyksen sattuessa pelastuslaitos saapuu paloilmoitinkeskukselle, josta paikannetaan hälytyksen sijainti. Mikäli havaitset tulipalon, mutta hälytystä ei ole tullut, tee ilmoitus painamalla paloilmoituspainiketta ja soittamalla hätänumeroon 112. Opasta pelastuslaitosta tarvittaessa kohteessa ja ilmoita mikäli tiedät jonkun jääneen sisätiloihin.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista
  • Mitä on tapahtunut?
  • Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
Anna tarvittaessa ensiapua
  • Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
  • Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
Tee hätäilmoitus
  • Soita numeroon 112.
  • Kerro, mistä soitat. Martinlähteentie 13, HYVINKÄÄ
  • Kerro, mitä on tapahtunut.
  • Toimi ohjeiden mukaisesti.
  • Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Tulipalo

Pelasta ja varoita
  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Sammuta ja rajoita
  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
  • Hälytä palokunta paikalle soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112.
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
  • Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Automaattisen palohälytyksen sattuessa pelastuslaitos saapuu paloilmoitinkeskukselle, josta paikannetaan hälytyksen sijainti. Mikäli havaitset tulipalon, mutta hälytystä ei ole tullut, tee ilmoitus painamalla paloilmoituspainiketta ja soittamalla hätänumeroon 112. Opasta pelastuslaitosta tarvittaessa kohteessa ja ilmoita mikäli tiedät jonkun jääneen sisätiloihin.

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Etupihalla, sijainti merkitty opasteella.

Varakokoontumispaikka: Jatkosuojautuminen tilanteen mukaan.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Etupihalla, sijainti merkitty opasteella.

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka: Jatkosuojautuminen tilanteen mukaan.

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Asukkaan siirto tulipalossa

Ota mukaan alkusammutusväline: - Sammutuspeite - tai käsisammutin
Aloita pelastaminen mahdollisuuksien mukaan huoneesta, jossa palonlähde sijaitsee. Pyri sammuttamaan tulipalo, jos se on omat kykysi huomioiden mahdollista. Ohjaa välittömässä vaarassa olevat henkilöt turvaan savulta toiseen palo-osastoon.

  • Lähesty huoneen ovea matalana ja tunnustele oven alareunasta, onko se lämmennyt. Raota huoneen ovea ja avaa ovi varovasti. Mikäli ovi polttaa kättäsi, älä avaa ovea vaan jatka evakuointia viereisistä huoneista
  • Mikäli tilasssa on kohonnut lämpötila tai savua, etene lattianrajassa
  • Sulje huoneen ovi perässäsi ja ikkuna (jos auki)
  • Avusta asiakkaat pois huoneesta ja toiseen palo-osastoon

Vuodepotilaan siirtäminen: - Vuodepotilas voidaan siirtää sängyllä, tällöin irrota sähkösägynjohto seinästä äläkä käytä säädintä. - Mikäli siirtäminen sängyllä ei ole mahdollista: Siirrä asiakas vuoteesta pelastuslakanan avulla, päänpuoleisesta reunasta vetämällä, savuttomaan tilaan tai varauloskäynnin kautta ulos. Mikäli et pysty siirtämään häntä ulos asti, siirrä hänet palo-osaston rajan toiselle puolelle (osaston väli- tai ulko-ovi).

Vesivahinko

Toimintaohjeet
  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
  • Ilmoita asiasta välittömästi:
    • huoltomiehelle: Kiinteistöhuolto TERO, puh. 0504481811, päivystys 0504481811
    • Virka-aikana välisenä aikana päivystäjälle, Vikailmoitukset 01945911
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
  • Veden pääsulku: Lämmönjakohuoneessa (pääsisäänkäynnin vieressä, käynti ulkoa)
  • Lämmönjakohuone: Pääsisäänkäynnin vieressä (käynti ulkoa).
  • Sähköpääkeskus: Toimiston vieressä.
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Kun uhkaus tulee puhelimitse

  • Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
  • Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
  • Kysele kysymyksiä.
    • Missä pommi on?
    • Miltä pommi näyttää?
    • Milloin pommi räjähtää?
    • Miksi?
  • Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
  • Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
    • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
    • Onko hän kiihtynyt?
    • Lukeeko hän viestin paperilta?
  • Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
  • Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
  • Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

  • Älä koske esineeseen.
  • Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
  • Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
  • Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
  • Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Toimi seuraavasti
  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 0504481811).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on yksi väestönsuoja. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on yksi väestönsuoja:

Sijainti Suojaluokka Varusteiden sijainti
D-siipi S1 D-ryhmäkoti

Kiinteistön väestönsuoja on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Suojaväistö

Suojaväistöllä tarkoitetaan väestön siirtämistä johdetusti pois vaara-alueelta tilanteissa, joissa sen katsotaan aiheuttavan pienemmän riskin sisätiloihin suojautumiseen verrattuna. Tällaisia tilanteita ovat kaikki nopeasti kehittyvät vaarallisten aineiden onnettomuudet, voimakkaat palokaasujen aiheuttamat haitat, räjähdysvaara ja säteilytilanne.

Suojaväistö tehdään aina viranomaisten erillisen määräyksen perusteella. Viranomaiset ovat jo ennakolta suunnitelleet suojaväistön suorittamisen alueelta ja varanneet siihen tarvittavan kuljetuskaluston.

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
Huom!
  • Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi verkkopalvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Sammuttimet

  • Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
  • Vedä varmistinsokka irti.
  • Lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
  • Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
  • Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
  • Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
  • Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
  • Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
  • Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Sammutuspeitteet

  • Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
  • Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
  • Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Ojenna kädet suoriksi.
  • Levitä peite palon päälle.
  • Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
  • Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.

Pikapaloposti

  • Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
  • Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
  • Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
  • Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
  • Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.

Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa.

Auton lämmitysjohdot

Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna.

Avoin pistorasiakotelo ja vapaasti roikkuva jännitteinen lämmitysjohto aiheuttavat sähköiskun vaaran. Jos pistokytkin putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon, se saattaa tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lisäksi lämmitysjohto voi rikkoutua vaaralliseen kuntoon esimerkiksi paikoitusalueen lumenluonnin yhteydessä. Avoimena oleva pistorasiakotelo puolestaan on alttiina ilkivallalle.

Käyttäjiä tulee ohjeistaa auton lämmitysjohdon turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä. Yhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu yhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista.

Auton esilämmitykseen on käytettävä vain tarkoitukseen soveltuvaa lämmitysjohtoa ja autoihin tarkoitettua sisätilan lämmitintä. Jatkojohdon käyttöä tulee välttää, sillä jatkojohdot eivät yleensä ole lapsisuojattuja ja ne joutuvat helposti maahan, jossa ne ovat alttiita vedelle, lialle ja lumelle. Liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein.

Jos auton sähkölämmityslaitteita ei käytetä tai niiden kunnosta ei huolehdita oikein, seurauksena saattaa olla sähköiskun vaara käyttäjälle tai muulle henkilölle. Myös palovaara on olemassa.

Avainturvallisuus

Luovutetuista avaimista on pidettävä kirjaa ja avainten palautuksesta on huolehdittava varsinkin avaimen haltijan työ- tai asumissuhteen päättyessä.

Avaimet luovutetaan käyttötarpeen mukaan kuittausta vastaan. Avaimien tulee olla jatkuvasti ne kuitanneen henkilön välittömässä hallinnassa. Itselle kuitattua avainta tai kulkutunnistetta ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle missään tilanteessa.

Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.
Kuittaa luetuksi