Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Johdanto

Tutustut parhaillaan päivähoidon pelastussuunnitelmaan. Pelastussuunnitelma on päivähoidon henkilöstön ja turvallisuudesta vastaavien työväline, jonka avulla suunnitellaan lasten ja henkilöstön turvallista arkea.

Pelastussuunnitelman tarkoituksena on avustaa ja neuvoa päiväkodin vastuuhenkilöä, henkilöstöä ja lapsia tulipalojen, onnettomuuksien ja muiden vaaratilanteiden ennaltaehkäisyssä ja henkilöturvallisuusriskien poistamisessa. Pelastussuunnitelmasta löytyy myös toimintaohjeet onnettomuus- ja vaaratilanteisiin.

Pelastussuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi uuden työntekij än perehdytyksessä ja käyttää päivittäisen turvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen.

Pelastusviranomainen tarkastaa pelastussuunnitelman palotarkastuksen yhteydessä, mutta pelastussuunnitelman sisältämät tiedot tulee tarkastaa vuosittain omatoimisesti ja päivittää aina myös silloin kun toiminnassa tai ympäristössä tapahtuu muutoksia.

Luettuasi pelastussuunnitelman, voit kuitata sen luetuksi sähköisesti. Näin päivähoidon vastuuhenkilöt tietävät Sinun tutustuneen pelastussuunnitelman sisältöön.

Turvallisia lukuhetkiä!

Kohteen perustiedot

Rakennuksen tilat on tehty väistötiloiksi kaupungin muiden kohteiden päiväkotiryhmiä varten. Rakennus on jaettu neljään itsenäiseen osastoon ja kaikista osastoista on oma ulko-ovensa sisäpihalle.

Perustiedot

Kiinteistön nimi Svaanin päiväkoti
Kiinteistön osoite Radiomastontie 12
90230 OULU
Rakennusten määrä 1
Kiinteistön omistaja Sivakka-yhtymä Oy
puh. 08 3148190
http://www.oulunsivakka.fi
Rakentamisvuosi 2014
Pinta-ala 744 m²
Kerrokset 1
Paloluokka P2

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pohjois-Pohjanmaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 6 minuuttia.

Kiinteistönhoito RTK-Palvelu Oy
puh. 029 0293700
päivystys 029 0293700
Kokoontumispaikka Radiomastontie päädystä viereisen rivitalon taakse menevä pyörätie
Varakokoontumispaikka Viranomainen määrittää tarvittaessa
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku Lämmönjakohuone: Julkisivulta katsottuna, rakennuksen oikealla puolella henkilökunnan ulko-oven oikealla puolella, kulman takana tekniset tilat
Lämmönjakohuone Julkisivulta katsottuna, rakennuksen oikealla puolella henkilökunnan ulko-oven oikealla puolella, kulman takana tekniset tilat
Sähköpääkeskus Lämmönjakohuone: Julkisivulta katsottuna, rakennuksen oikealla puolella henkilökunnan ulko-oven oikealla puolella, kulman takana tekniset tilat
Ilmanvaihtokone Osastokohtaiset ilmanvaihtokoneet käytävien varrella
Ilmanvaihdon hätä-seis

1. Osaston ja 3. Osastojen ulko-ovilla

Lämmönjakohuoneen laitteisto
Lämmönjakohuoneen laitteisto
Päävesisulku
Päävesisulku
Sähköpääkeskuksen laitteisto
Sähköpääkeskuksen laitteisto

Henkilökunnan riittävyys ja kelpoisuus

Päivähoitoasetuksen 6 §:ssa on säädetty hoito- ja kasvatushenkilöstön tarvittava määrä.

Asetuksen mukaan 1 työntekijä tarvitaan seitsemää 3- vuotta täyttänyttä ja 1 työntekijä neljää alle 3-vuotiasta lasta kohden. Esiopetuslain mukaan esiopetusaikana lapsiryhmässä voi olla 13 esioppilasta yhtä lastentarhanopettajaa kohden. Perhepäivähoidon ryhmäkoko on neljä alle kouluikäistä samanaikaisesti, lisäksi voi olla puolipäiväpaikalla koululainen.

Päivähoitoasetus sallii satunnaisen ja lyhytaikaisen poikkeamisen suhdeluvuista.

Organisaatio

Alueisännöitsijä Tuomainen Jari
Sivakka-yhtymä Oy
puh. 08 3148190
isannointi@sivakka.fi
-

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

-

Turvallisuushenkilöstön tehtävät

Turvallisuuspäällikkö:

  • Johtaa päiväkodin onnettomuuksia ennaltaehkäisevää työtä, valvoo yhteistyössä pelastusviranomaisten ja vakuutusyhtiöiden kanssa, että palonehkäisy ja varautuminen pelastustoimenpiteisiin on tarkoituksenmukaisesti järjestetty.
  • Ylläpitää pelastussuunnitelmaa.

Turvallisuuspäällikön sijainen:

  • Toimii turvallisuuspäällikön varahenkilönä, ja muulloinkin avustaa päiväkodin turvallisuusasioiden kehittämisessä ja turvallisuusorganisaation valmiuden ylläpitämisessä.

Turvallisuusvastaavat:

  • Ilmoittavat havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista.
  • Tekevät ehdotuksia vastuualueensa turvallisuuden kehittämiseen ja parantamiseen.
  • Toimivat poistumistilanteessa oman alueensa vastuuhenkilönä annettujen ohjeiden mukaan.

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Päiväkodin johtaja Päivi Karppinen
Ainolan päiväkoti
puh. 044 7035410
paivi.karppinen@ouka.fi

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö RTK-Palvelu Oy 029 0293700 029 0293700

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Huoltotoimenpiteet

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään paloturvallisessa kunnossa. Rakennuksen ja sen ympäristön paloturvallisuus edellyttää myös, että pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista ja pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon.

Rakennuksen, rakennelman ja sen ympäristön paloturvallisuudesta huolehtimisen lisäksi lainsäädännössä määrätyt tai viranomaisten määräämät varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa. Toimintakunnon varmistamiseksi ne on koestettava, huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti.

Päivähoitoalueet joissa toimitaan lasten kanssa, on pidettävä turvallisina lapsille. Vaaranpaikkoja havainnoidaan ja tunnistetaan. Päiväkodin henkilökunnan on ilmoitettava havaitsemistaan puutteista eteenpäin, jos tilanteen korjaaminen ei onnistu omatoimisesti.

Riskit

Turvallisuuden näkökulmasta riski tarkoittaa onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Tärkeä osa turvallista kiinteistöä on turvallisuusriskien tunnistaminen ja niiden seurausten arviointi. Seuraavilla sivuilla on tunnistettu riskit, jotka kohdistuvat ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Tunnistettuihin riskeihin on laadittu toimenpide-ehdotukset, joilla riskejä voidaan poistaa, vähentää ja hallita. Vain tunnistettua riskiä voidaan hallita.

Kiinteistöön ja henkilöihin kohdistuvat riskiluokat:

  • Tapaturmat
  • Tulipalovaarat
  • Vesivahingot
  • Sairauskohtaukset
  • Säteily- tai kaasuvaara
  • Myrskyvauriot
  • Murrot, ilkivalta yms.

Tapaturmat

Riskit

  • kaatuminen
  • liukastuminen
  • kompastuminen
  • lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
  • liikenneonnettomuus
  • viiltohaava
  • työvälineiden aiheuttama vamma

Seuraukset

  • omaisuusvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
    • Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
    • Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
  • Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
    • Talvikunnossapidosta huolehditaan.
  • Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
  • Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
  • Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.

Tulipalovaarat

Riskit

  • Ihmisen toiminta
    • huolimaton tupakointi
    • tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä
    • sähkölaitteiden päälle unohtuminen
  • Sähkölaitteet
    • oikosulut
    • rikkinäiset sähkölaitteet
  • Tuhopoltto
  • Turvallisuusjärjestelyt
    • sammuttimien tarkastus tekemättä
    • palopostien huolto tekemättä
    • merkkivalokeskuksen huollon puute
  • Muut

Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat.

Seuraukset

  • omaisuusvahingot
  • savuvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Ihmisen toiminta
    • Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
    • Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
      • henkilökunta pitää poistumistiet vapaina.
      • aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
    • Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
  • Sähkölaitteet
    • Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
    • Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
  • Tuhopoltto
    • Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
  • Turvallisuusjärjestelyt
    • Kiinteistössä on palovaroitinjärjestelmä.
    • Kiinteistössä on alkusammutusvälineet.
    • Alkusammutuskalusto tarkastetaan määräysten mukaan.
    • Poistumistiet on merkitty opastein.
  • Muut
    • Ilmanvaihto ja nuohous
      • IV-kanavien nuohousväli on yleensä 10 vuotta

Vesivahingot

Riskit

  • Ympäristö
    • tulva
    • rankkasade
  • Rakenteet
    • rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
    • rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
    • putkirikko
  • Laitteet
    • pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen

Seuraukset

  • omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Rakenteet
    • LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
      • LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin.
    • Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti.
    • Katolta ja ränneistä tulee poistaa lehdet ja roskat.
  • Laitteet
    • Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
      • Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava säännöllisesti.
      • Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran vuodessa. Tässä yhteydessä tarkastetaan silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.

Sairauskohtaukset

Riskit

  • sydäninfarkti
  • diabeettinen sokki
  • aivoinfarkti
  • aivoverenvuoto
  • epilepsia
  • pyörtyminen

Seuraukset

  • henkilövahingot
  • kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
  • Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
  • Ensiaputaitoiset henkilöt on kartoitettu.
  • Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
  • Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle.
  • Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.

Säteily- tai kaasuvaara

Riskit

  • radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
  • vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
  • onnettomuus ydinvoimalaitoksessa

Seuraukset

  • säteilysairaudet
  • kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
  • Ilmastoinnin hätäpysäytys on merkitty ja henkilökunnan tiedossa.
  • Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.

Myrskyvauriot

Riskit

  • erilaiset luonnonilmiöt

Seuraukset

  • sähkökatkot
  • omaisuusvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Rakennuksen ja ulkoalueiden kunnosta huolehditaan.
  • Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
  • Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
  • Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
    • valaisin ja paristot

Rikollinen toiminta

Riskit

Seuraukset

  • omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Murto
    • Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
  • Ilkivalta
    • Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
    • Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
  • Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista.

Turvallisuusjärjestelyt

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto Kuvaus
Osaston 2. käytävällä, pikapalopostikaapissa Käsisammutin Teholuokkaa 34A 183BC 6kg jauhe
Osaston 3. käytävällä (henkilökunnan ulko-ovella) pikapalopostikaapissa Käsisammutin
Osaston 2. käytävällä Pikapaloposti
Osaston 3. käytävällä (henkilökunnan ulko-ovella) Pikapaloposti
Keittiössä Sammutuspeite
Alkusammutuskalusto
Alkusammutuskalusto
Alkusammuttimet tulee tarkastaa:
  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
Pikapalopostit tulee tarkastaa:
  • Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Turvalaitteet

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Sijainti Rakennuksen poistumisreiteillä käytössä valaistut poistumisreittiopasteet
Keskuksen sijainti Sähköpääkeskus
Kattavuus Rakennuksen poistumisreitit
Turvavalokeskus
Turvavalokeskus

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: 1. Osaston ja 3. Osastojen ulko-ovilla

IV-Hätä-seis painike
IV-Hätä-seis painike

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ensiaputaitoiset henkilöt on kartoitettu. Ensiaputaitoisten henkilöiden listauksen sijainti: .
  • Ambulanssi ohjataan: Ambulanssi ohjataan lähimmälle sisäänkäynnille, helpoin reitti henkilökunnan ulko-oven kautta.
Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:
Tarvike Sijainti
Ensiapupiste Keittiö
Ensiapupiste Osasto 3. henkilökunnan toimistossa

Paloturvallisuus

Palovaroitin

Palovaroittimien tehtävänä on varoittaa alkavasta tulipalosta. Näin alkavan palon tukahduttaminen, muiden varoittaminen ja pelastautuminen on mahdollista.

Palovaroitin
Sijainti Rakennuksessa käytössä sähköverkkoon kytketty palovaroitinjärjestelmä, josta hälytyksensiirto vartiointiliikkeelle
Yritys, jolle hälytykset ohjautuvat Poko Oy - Pohjolan Koiravartiointi
Kattavuus Koko rakennus
Laitteiston malli Verkkovirta
Hälytyksen tyyppi Ohjautuu vartiointiliikkeeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
Svaanin päiväkoti Käyttötapaosastointi 1-4 osastot kaikki omina palo-osastoinaan. Tämän lisäksi tekniset tilat omana palo-osastonaan.
Kiinteistössä on seuraavat palo-ovet:
Sijainti Palo-oven tyyppi Kerros
Svaanin päiväkoti E15 Osastojen rajat
Osastojen rajoilla olevat palo-ovet EI15-luokituksen mukaisia

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
Svaanin päiväkoti Poistuminen tapahtuu lähintä turvallista poistumisreittiä pitkin kokoontumispaikalle. Kaikista osastoista voidaan poistua suoraan sisäpihalle ja edelleen parkkipaikan kautta kokoontumispaikalle. Toinen poistumisreitti julkisivun puolelle rakennusta on 3. osaston henkilökunnan ulko-oven kautta. Henkilökunta on vastuussa omien osastojensa lapsista.
Kokoontumispaikka: Radiomastontie päädystä viereisen rivitalon taakse menevä pyörätie

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Muut järjestelyt

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone
Sijainti Osastokohtaiset ilmanvaihtokoneet käytävien varrella
Kuvaus Yhteensä 4 kappaletta
Ilmanvaihtokoneen tyyppi: Koneellinen ilmanvaihto
Hätä-seis-painikkeen sijainti
  1. Osaston ja 3. Osastojen ulko-ovilla
IV-Hätä-seis painike
IV-Hätä-seis painike

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Turvallisuusorganisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

-

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Pelastuslaitos ohjataan lähimmälle sisäänkäynnille

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista
  • Mitä on tapahtunut?
  • Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
Anna tarvittaessa ensiapua
  • Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
  • Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
Tee hätäilmoitus
  • Soita numeroon 112.
  • Kerro, mistä soitat. Radiomastontie 12, OULU
  • Kerro, mitä on tapahtunut.
  • Toimi ohjeiden mukaisesti.
  • Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Tulipalo

Pelasta ja varoita
  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Sammuta ja rajoita
  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
  • Hälytä palokunta paikalle soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112.
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
  • Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Pelastuslaitos ohjataan lähimmälle sisäänkäynnille

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Radiomastontie päädystä viereisen rivitalon taakse menevä pyörätie

Varakokoontumispaikka: Viranomainen määrittää tarvittaessa

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Radiomastontie päädystä viereisen rivitalon taakse menevä pyörätie
Kokoontumispaikka
Kokoontumispaikka

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka: Viranomainen määrittää tarvittaessa

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet
  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
  • Ilmoita asiasta välittömästi:
    • huoltomiehelle: RTK-Palvelu Oy, puh. 029 0293700, päivystys 029 0293700
    • isännöitsijälle: Tuomainen Jari, puh. 08 3148190
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
  • Veden pääsulku: Lämmönjakohuone: Julkisivulta katsottuna, rakennuksen oikealla puolella henkilökunnan ulko-oven oikealla puolella, kulman takana tekniset tilat
  • Lämmönjakohuone: Julkisivulta katsottuna, rakennuksen oikealla puolella henkilökunnan ulko-oven oikealla puolella, kulman takana tekniset tilat
  • Sähköpääkeskus: Lämmönjakohuone: Julkisivulta katsottuna, rakennuksen oikealla puolella henkilökunnan ulko-oven oikealla puolella, kulman takana tekniset tilat
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Toimintaohje uhkaavissa tilanteissa

Paikalla olevat lapset saatetaan pois tilanteesta. Päiväkotiin saapunut uhkaavasti käyttäytyvä henkilö pyritään poistamaan ja poliisin apua pyydetään tarvittaessa.

Uhkaavien tilanteiden toistuessa uhkaajalle voidaan hakea oikeuden päätöksellä lähestymiskielto.

Jos ennakolta tiedät kohtaavasi uhkaavasti tai väkivaltaisesti käyttäytyvän henkilön, älä mene tilanteeseen yksin. Mukana pitäisi esim. olla joku toinenkin henkilökunnasta.

Jos kohtaat uhkaavan henkilön, tee pikainen tilannearvio (mm. voitko jäädä tilanteeseen vai pystytkö poistumaan, miten suojaat muut paikalla olijat).

Jos päätät jäädä tilanteeseen toimi näin:

  • Jätä uhkaavalle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä
  • Puhu selkeästi, lyhyesti ja myötäile
  • Pidä kädet näkyvissä
  • Pysy rauhallisena
  • Vältä tuijottamista
  • Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta
  • Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä
  • Jos mahdollista, anna henkilölle mahdollisuus poistua tilanteesta
  • Älä käännä selkääsi
  • Vältä äkkinäisiä liikkeitä
  • Älä oikaise huumaantuneen tai muuten sekaisen henkilön harhoja
  • Voita aikaa niin, että muita tulisi paikalle

Jos havaitset työkaverisi joutuvan uhkaavan henkilön kohteeksi

  • Soita hätänumeroon 112
  • Pyri saamaan lapset turvalliseen paikkaan
  • Tarkkaile tilannetta
  • Mene avuksi, jos voit itseäsi ja muita vaarantamatta mennä tilanteeseen

Tapahtuman jälkeen toimi näin:

  • Kohteena olleen työntekijän tulee ilmoittaa tapahtuneesta välittömästi esimiehelleen
  • Jos kyseessä on lapsi, tapahtuneesta ilmoitetaan myös huoltajille
  • Tarvittaessa ja riippuen tilanteesta heidät kutsutaan päiväkotiin selvittämään tilannetta
  • Selvitystilanteessa kohteena olleen työntekijän kanssa on toinen työntekijä ja päiväkodin johtaja
  • Esimies sopii viikon sisällä tapahtuneesta jälkipuintitavasta ja -ajankohdasta niiden henkilöiden kanssa, jotka tilanteessa olivat uhattuja tai vaarassa. (jälkipuinti–istunto voidaan yhdistää meneillään olevaan työnohjaukseen tai vastaavaan tilanteeseen).
  • Muiden läsnä olleiden kanssa esimies järjestää keskustelutilaisuuden ja tarvittaessa esim. kriisipalaverin
  • Esimies sopii uhkaavasti käyttäytyneiden kanssa tilanteen käsittelystä välittömästi ollessaan heihin yhteydessä tai seuraavan kerran heidät tavattuaan.
  • Jos uhka- ja väkivaltatilanne johtaa työtapaturmaan, toimitaan kyseisen ohjeistuksen mukaisesti, myös jälkihoidon osalta.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Kun uhkaus tulee puhelimitse

  • Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
  • Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
  • Kysele kysymyksiä.
    • Missä pommi on?
    • Miltä pommi näyttää?
    • Milloin pommi räjähtää?
    • Miksi?
  • Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
  • Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
    • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
    • Onko hän kiihtynyt?
    • Lukeeko hän viestin paperilta?
  • Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
  • Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
  • Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

  • Älä koske esineeseen.
  • Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
  • Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
  • Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
  • Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Toimi seuraavasti
  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 029 0293700).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Jos lapsi katoaa päivähoidosta

Jos lapsi turvallisuustoimenpiteistä huolimatta pääsee katoamaan päiväkodista tai perhepäivähoitohoitopaikasta, toimintayksikön esimies tekee heti katoamisilmoituksen poliisille ja käynnistää heti etsintätoimenpiteet ennalta sovittujen lähietsintäohjeiden mukaisesti sekä ilmoittaa lapsen vanhemmille.

Lähietsintäalueeseen kuuluvat jalankulkureitit, risteykset, vilkkaat liikenneväylät, suuret pysäköintialueet, kalliot, jyrkänteet ja vesialueet. Lapsi saattaa hoitopaikasta poistuessaan pyrkiä kotiinsa, joten kunkin lapsen ajantasaiset tiedot ja kuva sähköisessä, mutta ainakin paperisessa muodossa tulee olla etsijöiden käytettävissä.

  • Pysy rauhallisena ja tarkkaavaisena
  • Etsi lasta pihalta ja sisältä
  • Ilmoita asiasta päiväkodinjohtajalle
  • Toimi päiväkodinjohtajan antamien ohjeiden mukaan

Kun lapsen katoaminen päivähoidosta on varmistunut, eikä lasta löydy päivähoidon alueelta, päiväkodin johtaja käynnistää etsinnän.

  • Lähialueen rakennusten pihat ja rappukäytävät
  • Lähialueen metsäalueet
  • Lapsen kotitalo ja reitti kotiin
  • Ilmoita lapsen vanhemmille (kysy, onko vanhemmilla vihjeitä, mistä lasta kannattaisi etsiä)
  • Ilmoita poliisille 112
  • Kerro kuka on kateissa, mistä lapsi on kadonnut, milloin katoaminen on havaittu ja lapsen tuntomerkit (onko erityistuntomerkkejä)
  • Etsintää jatketaan niin kauan kunnes lapsi löytyy tai poliisi antaa ohjeen etsintöjen lopettamisesta

Jos lasta ei haeta päivähoidosta

Otetaan yhteys hakijaan tai lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa ilmoitettuun varahakijaan. Mikäli lasta ei haeta sovittuna aikana ja lapsen hakijoihin ei saada yhteyttä , odotellaan 30 min-60 min päiväkodin sulkeutumisen jälkeen. Tämän jälkeen yhdessä esimiehen kanssa päätetään, siirretäänkö lapsi esimerkiksi vuoropäiväkotiin. Joka tapauksessa otetaan yhteyttä lastensuojeluun.

Päivähoitopaikan oveen jätetään tieto, mihin paikkaan vanhemmat voivat ottaa yhteyttä. Sen lisäksi vanhemmille laitetaan tekstiviesti asiasta.

Seuraavana arkipäivänä asiasta keskustellaan vanhempien, henkilökunnan ja tarpeen mukaan sosiaaliviranomaisten kanssa.

Jos lapsen hakija on päihtynyt tai muuten sopimaton

Lasta ei luovuteta hakijalle joka on päihtynyt tai muuten sopimaton vastaamaan lapsesta. Päivähoidossa oleva lapsi tuodaan ja haetaan aikuisten toimesta päivähoitopaikasta. Pääsääntöisesti hakijan tulee olla täysi-ikäinen. Poikkeustapauksissa lapsi voidaan luovuttaa 15 vuotta täyttäneelle oikeustoimikelpoiselle hakijalle. Toimintayksikön esimies arvioi kulloinkin erikseen, voiko alaikäiselle luovuttaa lapsen. Hakijan tulee olla kykenevä huolehtimaan lapsesta.

Ensisijaisesti otetaan yhteys lapsen vanhempiin tai varhaiskasvatussuunnitelmassa ilmoitettuun varahakijaan ja pyritään selvittämään tilanne. Jos lapsen oloista herää huoli tai tilanne on toistuva, otetaan yhteys lastensuojeluun.

Lapsen hakeminen ja luovuttaminen hakijalle

Hoitopaikkaan tutustumisen yhteydessä sovitaan kirjallisesti lapsen hoidosta hakemisen yksityiskohdat, kuka tuo ja hakee lapsen, sovitaan tavanomaiset, mutta myös tiedossa olevat poikkeukselliset tuonti- ja hakuajat.

Hakutilanteessa lapsi voi poistua päivähoitopaikasta vasta, kun poistumisesta on ilmoitettu henkilökunnalle. Hakutilanteessa vastuu lapsesta siirtyy vanhemmalle, kun tämä kohtaa lapsen joko päivähoitopaikan sisä- tai pihatiloissa.

Lapsi luovutetaan ainoastaan huoltajille tai varhaiskasvatussuunnitelmassa mainitulle henkilölle.

Lapsen sieppaaminen

Lapsen sieppaajaksi katsotaan kuka tahansa henkilö, joka vie lapsen luvatta pois päivähoidon toimintayksiköstä.

Sieppaaja voi olla myös lapsen äiti tai isä, jonka tarkoituksena on ottaa lapsi mukaansa ilman toisen huoltajan suostumusta. Sieppaustilanteissa pyritään toimimaan rauhallisesti.

Asiasta ilmoitetaan välittömästi poliisille, huoltajalle ja omalle esimiehelle. Tieto asiasta toimitetaan myös sosiaaliviranomaisille.

Lapsen lääkitys päivähoidon aikana

Lasten lääkitseminen hoidetaan ensisijaisesti kotona ja vain poikkeustapauksessa päivähoidossa.

Tavanomaisissa sairaustapauksissa lapsille ei pääsääntöisesti anneta lääkkeitä hoitopäivän aikana. Jos sellainen on välttämätöntä, lapselle annetaan vain lääkärin määräämiä lääkkeitä. Lääkkeen pitää tällöin olla alkuperäispakkauksessa annosmitta mukana. Pakkauksessa tulee olla lapsen nimi.

Tiedot lapsen jatkuvaa lääkitystä tarvitsevista pitkäaikaissairauksista (astma, diabetes, yliherkkyys ruoka-aineille tai hyönteisten pistolle tms.) liitetään kirjallisina lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tätä varten lapselle laaditaan virallinen, henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma. Tieto lapsen sairaudesta tulee olla koko lasta hoitavan henkilökunnan tiedossa.

Asiantuntijat opastavat henkilökunnan Epipen-kynän käyttöön tai insuliinihoidon antamiseen.

Toimintayksikön lääkekaapit on pidettävä lukittuina. Lasten tarvitsemat lääkkeet säilytetään erillään henkilökunnan käyttöön tarkoitetusta lääkekaapista. Jääkaapissa säilytettävät lääkkeet säilytetään säiliössä erillään ruokatarvikkeista.

Hygienia

Tavanomaisia sairauksia ehkäistään kiinnittämällä huomiota hygieniaan (käsienpesu, niistäminen ym.).

Jos yksikössä on syytä epäillä epidemialuonteista infektiotautia, siitä ilmoitetaan ylilääkärille, varhaiskasvatuksen johtajalle ja aluejohtajalle.

Terveysviranomaiset ovat antaneet ohjeet päiväkodeissa toistuvien täi- ja kihomatoepidemioiden hoitamisesta.

Väkivaltatilanne, jossa osallisena on lapsia

Aikuisen kuuluu aina mennä lasten kesken tapahtuviin väkivaltatilanteisiin väliin. Väliinmenotilanteessa on tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan kaksi aikuista paikalla. Päivähoidossa lasten välisiin kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin puututaan heti. Tapahtuma kirjataan ylös ja tilanteesta kerrotaan lapsen huoltajalle. Jos väkivaltatilanne on toistuvaa, mietitään yhdessä huoltajien kanssa ratkaisua, jolla väkivaltaisen käyttäytymiseen voidaan puuttua.

Kuljetukset

Kuljetukset tilausajoneuvolla

  • Tilausajoneuvoa tilatessa, huomioidaan että jokaiselle lapselle tulee olla oma istumapaikka ja turvavyö.
  • Tilausautossa voidaan kuljettaa ainoastaan rekisteriin merkityn istumapaikkaluvunmukainen määrä matkustajia.
  • Lapset lasketaan aina kulkuneuvoon mentäessä ja sieltä poistuttaessa.

Kuljetukset julkisilla liikennevälineillä

  • Julkisessa liikennevälineessä tulee järjestää jokaiselle lapselle oma istumapaikka.
  • Lapset lasketaan aina kulkuneuvoon mennessä ja sieltä poistuessa.
  • Rattaiden ja vaunujen kanssa huomioidaan paikkamäärät rattaille ja vaunuille, sekä riittävä aikuisten määrä ryhmän mukana, jos kaikki eivät mahtuisikaan samalla kulkuneuvolla.

Kävelyreitit

  • Lasten kanssa kuljetaan siten, ettei lapset katoa tai juokse esimerkiksi autotielle.
  • Lapsille puetaan heijasteliivit.
  • Lapset kulkevat jonossa pareittain.
  • Aikuiset kulkevat lapsijonon edellä ja perässä.
  • Perässä kulkevat aikuiset valvovat jonossa kulkevia lapsia.
  • Lapset lasketaan aina ennen lähtöä, pysähdyspaikoilla sekä määränpäässä.

Väestönsuojelu

Kiinteistössä ei ole omaa väestönsuojaa. Kiinteistö kuuluu yleisen väestönsuojelun piiriin. Pelastustoimi varautuu alueelliseen väestönsuojeluun. Pelastustoimi varautuu toimimaan myös poikkeusoloissa. Keskeisiä tehtäviä ovat uhkien havaitseminen ja niistä varoittaminen, väestön suojaamismahdollisuuksien ylläpito sekä pelastustoiminnasta huolehtiminen. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas toiminta poikkeusolojen onnettomuustilanteissa. Viranomaiset ohjeistavat tarvittaessa väestönsuojiin siirtymisen.

Suojaväistö

Suojaväistöllä tarkoitetaan väestön siirtämistä johdetusti pois vaara-alueelta tilanteissa, joissa sen katsotaan aiheuttavan pienemmän riskin sisätiloihin suojautumiseen verrattuna. Tällaisia tilanteita ovat kaikki nopeasti kehittyvät vaarallisten aineiden onnettomuudet, voimakkaat palokaasujen aiheuttamat haitat, räjähdysvaara ja säteilytilanne.

Suojaväistö tehdään aina viranomaisten erillisen määräyksen perusteella. Viranomaiset ovat jo ennakolta suunnitelleet suojaväistön suorittamisen alueelta ja varanneet siihen tarvittavan kuljetuskaluston.

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
Huom!
  • Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Sammuttimet

  • Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
  • Vedä varmistinsokka irti.
  • Lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
  • Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
  • Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
  • Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
  • Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
  • Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
  • Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Sammutuspeitteet

  • Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
  • Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
  • Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Ojenna kädet suoriksi.
  • Levitä peite palon päälle.
  • Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
  • Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.

Pikapaloposti

  • Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
  • Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
  • Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
  • Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
  • Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.

Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa.

Auton lämmitysjohdot

Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna.

Avoin pistorasiakotelo ja vapaasti roikkuva jännitteinen lämmitysjohto aiheuttavat sähköiskun vaaran. Jos pistokytkin putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon, se saattaa tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lisäksi lämmitysjohto voi rikkoutua vaaralliseen kuntoon esimerkiksi paikoitusalueen lumenluonnin yhteydessä. Avoimena oleva pistorasiakotelo puolestaan on alttiina ilkivallalle.

Käyttäjiä tulee ohjeistaa auton lämmitysjohdon turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä. Yhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu yhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista.

Auton esilämmitykseen on käytettävä vain tarkoitukseen soveltuvaa lämmitysjohtoa ja autoihin tarkoitettua sisätilan lämmitintä. Jatkojohdon käyttöä tulee välttää, sillä jatkojohdot eivät yleensä ole lapsisuojattuja ja ne joutuvat helposti maahan, jossa ne ovat alttiita vedelle, lialle ja lumelle. Liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein.

Jos auton sähkölämmityslaitteita ei käytetä tai niiden kunnosta ei huolehdita oikein, seurauksena saattaa olla sähköiskun vaara käyttäjälle tai muulle henkilölle. Myös palovaara on olemassa.

Avainturvallisuus

Luovutetuista avaimista on pidettävä kirjaa ja avainten palautuksesta on huolehdittava varsinkin avaimen haltijan työ- tai asumissuhteen päättyessä.

Avaimet luovutetaan käyttötarpeen mukaan kuittausta vastaan. Avaimien tulee olla jatkuvasti ne kuitanneen henkilön välittömässä hallinnassa. Itselle kuitattua avainta tai kulkutunnistetta ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle missään tilanteessa.

Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.