Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Johdanto

Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:

  1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
  2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
  3. henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
  4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)

Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:

  1. tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
  2. rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
  3. pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
  4. pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

  1. sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
  2. sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
  3. palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
  4. poistumisreittien opasteet ja valaistus;
  5. väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

  1. ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
  2. varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
  3. varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
  4. ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)

Kohteen perustiedot

Kiinteistö on entinen Hankkijan keskusvarasto, jota on laajennettu 2000-luvun puolivälissä uudella noin 10 000 m2:n varastotilalla.

Kiinteistössä toimii vuokralaisina
Schenker
Gigantti
Viktor Ek
Suomen messut
Stara

Perustiedot

Kiinteistön nimi KOy Liukumäentie 15
Kiinteistön osoite Liukumäentie 15
00640 HELSINKI
Rakennusten määrä 1
Kiinteistön omistaja Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj
https://www.tallberg.fi/
Pinta-ala 24 000 m²
Kerrokset 2
Paloluokka P2

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Helsinki. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 8 minuuttia.

Paloilmoittimen hoitaja ARE
puh. 020 5305700
Paloilmoittimen keskuksen sijainti Neuvotteluhuoneen viereinen sisäänkäynti
Kiinteistönhoito RTH Oy
puh. 09 7260470
päivystys 09 7260470
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Securitas
puh. 020 4912600
päivystys puh. 020 4912600
http://www.securitas.fi
Kokoontumispaikka Sisääntuloportin luona aidan sisäpuolella
Varakokoontumispaikka Staran paikoitusalue
Väestönsuojien määrä 2
Väestönsuojan sijainti VSS1, VSS2 Kellarikerros, käynti portin vierestä tai kellarikäytävältä
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku Kellarin huoltokäytävällä vesimittarin luona.
Lämmönjakohuone Kellarikerroksessa, muuntamon ja sähköpääkeskuksen lähellä
Sähköpääkeskus Kellarikerroksessa
Muuntamon sijainti Kellarikerros, sähköpääkeskuksen vieressä
Ilmanvaihtokone IV-konehuone katolla
Ilmanvaihdon hätä-seis

Paloilmoittimen vieressä

Sähköpääkeskuksen laitteisto
Sähköpääkeskuksen laitteisto
Sähköpääkeskuksen ovi
Sähköpääkeskuksen ovi
Käynti teknisiin tiloihin opastettu
Käynti teknisiin tiloihin opastettu
Lämmönjakohuoneen laitteisto
Lämmönjakohuoneen laitteisto
Lämmönjakohuoneen ovi
Lämmönjakohuoneen ovi
Käynti veden pääsululle ja sprinklerkeskukseen
Käynti veden pääsululle ja sprinklerkeskukseen
Veden pääsulku
Veden pääsulku

Henkilömäärät

Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 20–70 0 0
Viikonloppuisin 0 0 0

Organisaatio

Tekninen isännöitsijä Ari Piekkari
puh. 041 7322443
tekninen.isannointi@tallberg.fi

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö RTH Oy 09 7260470 09 7260470
Hissihuolto Schindler 020 320500
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Securitas 020 4912600 020 4912600
Huolto
Nimi Puhelinnumero
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä: Hoitaja ARE 020 5305700
Poistumisopastus: Huoltohenkilö ARE 020 5305700
Savunpoistolaitteisto: Huoltohenkilö ARE 020 5305700
Sprinklerijärjestelmä: Huoltohenkilö ARE 020 5305700

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Vastuunjako

Turvallisuushenkilöstö

Kiinteistön johdon tehtävät:

  • vastaa kiinteistön osalta turvallisuusjärjestelyistä
  • kiinteistön jatkuvuuden turvaaminen (vakuutukset, jälkivahinkojen torjunta)

Isännöitsijä

  • kiinteistön ja rakennusten pito ja päivittäinen yhtiön hallinnointi
  • osallistuu viranomaistarkastuksiin

Suojeluvalvojat

  • oman alueen turvallisuudesta huolehtiminen
    • esteettömät poistumisreitit
    • poistumisopasteet näkyvillä ja toimivat
    • sammutuskalustolle esteetön pääsy
  • työpaikan henkilökunnan perehdytys palo- ja pelastusasioihin
  • ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista eteenpäin isännöintiin tai kiinteistöhuoltoon

Henkilökunta

  • ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista esimiehelle
  • pitää poistumisreitit estettöminä ja sammutuskaluston edustat vapaana tavarasta
  • käyttää vain laitteita, joihin on saanut koulutuksen
  • varmistaa, että käytössä olevat laitteet ovat käyttökuntoisia ja turvallisia käyttää

Kiinteistöhuolto

  • suorittaa sopimuksen mukaiset tarkastukset sekä koestukset
  • ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista eteenpäin isännöintiin mikäli ei pysty itse niitä korjaamaan

Toiminnanharjoittajan vastuut

Toiminnanharjoittajan on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että työpaikalla noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että

  • tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
  • rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin
  • pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista.

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää kulku- tai poistumisteillä tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä.

Seuraavat varusteet ja laitteet ovat toimintakuntoisia:

  • alkusammutusvälineet
  • palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet
  • poistumisreittien opasteet ja valaistus.

Toiminnanharjoittaja vastaavat osaltaan laitteiden kunnosta ja ilmoittavat havaitsemistaan epäkohdista vastuuhenkilölle.

Tilan haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan

  • ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä
  • varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa
  • varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät
  • ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Omatoiminen valvonta

Päivittäinen toiminnan yhteydessä tapahtuva havainnoinnin ja puutteista ilmoittaminen

Vaaratilanteet

Alla olevassa taulukossa on esitetty kiinteistöön kohdistuvia vaaratilanteita, niiden syitä sekä keinot, joilla niihin on varauduttu.

Tapahtuma (Todennäköisyys) Syyt ja seuraukset Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
Tapaturma tai sairauskohtaus (Lievät haverit todennäköisiä, isot tapaturmat mahdollisia) Kaatumiset ja kompastumiset, toimintaan liittyen erityisesti pienet haverit korjaamohallin puolella ovat todennäköisiä, mahdollista on myös puristuminen raskaiden osien alle, lumen ja jään putoaminen katolta sekä liukkaus talvella, mahdolliset henkilökohtaiset sairauden kuten epilepsia tai diabetes
Seurauksena henkilövahingot ja jopa toiminnan keskeytyminen.
Henkilökunnan ensiapukoulutus, tiloista löytyy ensiaputarvikkeita mm. haavereita ja nesteiden roiskumisia varten. Sattuneet tapaturmat käydään tarvittaessa läpi henkilöstön kanssa. Läheltä piti -tilanteita seurataan ja niiden syihin puututaan. Sisäisessä trukkiliikenteessä toimitaan perehdytyksen ja "liikennesääntöjen" mukaisesti. Talvella lumen ja jään kertymiseen puututaan ja puhdistusta tehdään tarpeen mukaan. Kiinteistön ajotiet pidetään vapaina ja kunnossa, jotta ulkopuolisen avun saaminen onnistuu.
Tulipalo (Mahdollinen) Mahdollisia tulipalon lähteitä ovat sähkölaitepalo, tuhopoltto, tulityöt ja varastoidut kemikaalit. Piha-alueella on paljon kuorma- ja pakettiautoliikennettä, joista voi aiheutua esimerkiksi ajoneuvopalo.
Seurauksena toiminnan keskeytyminen, vauriot kiinteistölle / kalustolle, mahdolliset henkilövahingot.
Sähkölaitteiden kuntoa seurataan ja rikkinäisiä laitteita / työkaluja ei käytetä. Kiinteistöstä löytyy tavanomainen alkusammutuskalusto ja henkilöstö on koulutettu sen käyttöön. Tilat pidetään siistissä kunnossa, jotta ylimääräistä palokuormaa ei kerry sisälle tai rakennuksen ympäristöön ja samalla varmistetaan että poistumisreitit ovat käyttökuntoiset. Esimerkiksi rikkinäisten lavojen kasaaminen lastauslaiturin reunaan tai teknisten tilojen eteen. Kiinteistön ajotiet pidetään vapaina ja kunnossa, jotta pelastuslaitos pystyy toimimaan rakennuksen ympärillä. Alue on aidattu ja valaistu, joten ilkivallan uhka on matala.
Vaarallisten aineiden tai toimintaan liittyvien kemikaalien vuodot ja vaaratilanteet (Epätodennäköinen) Viktor Ek: Toiminnassa käytetään palovaarallisia kaasuja, jotka ovat paineastioissa. Astioiden vuodot muodostavat sekä tapaturma, että tulipaloriskin sekä niille altistuminen hengitysteitse on vaarallista.
Seurauksena voi olla henkilövahingoja ja ympäristövahinko.
Henkilökunta on perehdytetty kaasujen ja kemikaalien turvallisiin käyttötapoihin. Kaasut säilytetään lastauslaiturilla. Käyttökemikaalit säilytetään kemikaalikaapeissa ja säiliöissään. Vuototilanteiden varalle kiinteistössä on imeytysrakeita ja tarvikkeet viemäreiden tukkimiseen. Jätepisteet pidetään siistissä kunnossa.
Kaasuvaara lähialueella (Mahdollinen) Tulipalo tai vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuus lähialueella voi aiheuttaa kiinteistöön kohdistuvan vaaratilanteen.
Seurauksena toiminnan häiriöt, mahdolliset henkilö- tai omaisuusvahingot.
Ilmanvaihto saadaan pysäytettyä DB Schenkerin puoleisen sisäänkäynnin yhteydessä olevalta katkaisimelta.
Liikenneonnettomuus piha-alueella (Mahdollinen) Kolari, yliajo, ajoteiden tukkiminen
Seurauksena voi olla omaisuusvahinkoja ja henkilövahinkoja.
Toiminnassa noudatetaan liikennesääntöjä ja varovaisuutta.
Ilkivalta ja tuhotyöt (Epätodennäköinen) Ilkivalta, graffitit, ikkunoiden tai kaluston rikkomiset Piha-alue on valaistu ja aidattu
Sähkökatkot, vesivuodot tai muut kiinteistötekniikan ongelmatilanteet Pitkittynyt sähkökatko aiheuttaa myös kaukolämmön katkeamisen. Joka tapauksessa sähkön katkeaminen aiheuttaa myös toiminnan katkeamisen. Vesivuodot ovat epätodennäköisiä, mutta esimerkiksi rikkinäinen vesikaluste voi aiheuttaa vuodon. Vesivuodot katkaistaan joko kalustekohtaisista suluista tai rakennuksen pääsulusta kiinteistöhuollon toimesta. Pitkittyneistä sähkökatkoista ollaan yhteydessä sähköyhtiöön. Ilmanvaihtoon ja muihinn kiinteistötekniikan ongelmiin osalta ollaan yhteydessä kiinteistöhuoltoon.
Poikkeustilanteet Säteilyvaara- tai muissa vastaavissa poikkeustilanteissa toiminnan keskeytys. Toiminta poikkeustilanteissa viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti.

Turvallisuusjärjestelyt

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto
Toimitiloissa Käsisammutin
Toimitiloissa Pikapaloposti
Alkusammutin ja pikapaloposti
Alkusammutin ja pikapaloposti
Alkusammuttimet tulee tarkastaa:
  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
Pikapalopostit tulee tarkastaa:
  • Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Turvalaitteet

Sprinklerilaitteisto

Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.

Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.

Sprinklerijärjestelmä
Kuvaus Automaattinen sammutusjärjestelmä
Keskuksen sijainti Kellarin huoltokäytävällä vesisulun lähellä
Kattavuus Vanha puoli ja kellari
Huoltohenkilö ARE
puh. 020 5305700
Sprinklerkeskus
Sprinklerkeskus

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto
Savunpoistoluukkujen sijainti Rakennuksen katossa
Kuvaus Uuden puolen savunpoistoluukut
Vanha puoli, kattoikkunat (savunpoistoluukut) , ovet
Savunpoiston laukaisu Paloilmoittimen vieressä
Huoltohenkilö ARE
puh. 020 5305700
Savunpoistokaavio
Savunpoistokaavio
Savunpoiston laukaisut paloilmoittimella
Savunpoiston laukaisut paloilmoittimella

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Kuvaus Akkuvarmenteiset poistumisopasteet
Keskuksen sijainti Iv-konehuoneessa
Kattavuus Rakennuksen poistumisreitit ja uloskäynnit
Huoltohenkilö ARE
puh. 020 5305700
Poistumisopasteet poistumisreiteillä ja uloskäynneillä
Poistumisopasteet poistumisreiteillä ja uloskäynneillä

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Paloilmoittimen vieressä

IV-hätäseis paloilmoittimella
IV-hätäseis paloilmoittimella

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ensiapukoulutusta on järjestetty.
  • Ambulanssi ohjataan: Lähimmälle sisäänkäynnille. Henkilökunnan edustaja menee ulos vastaan opastamaan auttajia.
  • Ensiaputarvikkeista vastaa: Yritykset vastaavat EA-tarvikkeiden hankinnasta.
Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:
Tarvike Sijainti
Silmien huuhteluväline Akkulataamo
Ensiapukaappi Toimitiloissa
EA-tarvikkeita
EA-tarvikkeita

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Kuvaus Automaattinen paloilmoitin
Keskuksen sijainti Neuvotteluhuoneen viereinen sisäänkäynti
Kattavuus Rakennuksen tilat
Hoitaja ARE
puh. 020 5305700
Käynti paloilmoittimelle
Käynti paloilmoittimelle
Paloilmoitinkeskus
Paloilmoitinkeskus

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

  • Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
  • Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
  • Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

  • Yhteys hätäkeskukseen
  • Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
  • Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
Liukumäentie 15 Käyttötapaosastointi Rakennuksen paloluokka on P2. Rakennusosien välillä palo-osastointi. Osastojen rajalla on liukupalo-ovi. Kantavat rakenteet R30. Osastoivat rakenteet EI60.

Palonsulkujärjestelmä

Palonsulkujärjestelmä varmistaa palo-ovien sulkeutumisen ja salpautumisen tulipalon uhatessa. Ovet sulkeutuvat automaattisesti, kun järjestelmä havaitsee tulipalon merkkejä. Automaattisten palo-ovien väliin ei saa jättää mitään tavaraa, jotta ovet pääsevät tarvittaessa sulkeutumaan. Laitteet on huollettava ja kokeilta määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti.

Palonsulkujärjestelmä
Sijainti
  1. kerroksessa iso ulko-ovi ja palo-osaston rajaovet varastossa
Liukupalo-ovi 1.kerroksessa palo-osastojen rajoilla
Liukupalo-ovi 1.kerroksessa palo-osastojen rajoilla

Palokuorma

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä palokuormia:
Rakennus Palokuorman tyyppi Sijainti
Liukumäentie 15 Varastoitava tavara Varastotiloissa
Liukumäentie 15 Palavat kemikaalit Varastotiloissa
Kemikaalien käyttöturvatiedotteet ovat toimistossa.
Liukumäentie 15 Akkulataamo 1. kerroksessa

Vaaralliset aineet

Kiinteistössä säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:

Tila Työkalupatruunavarasto
Sijainti Liukumäentie 15 - 1. kerros / DB Schenker
Tila Nestekaasukaappi
Sijainti Liukumäentie 15 - Pihalla yli 8 metrin päässä rakennuksesta
Varastoitavat aineet Nestekaasu varaston trukkia varten (200 kg trukkikaasua / Victor Ek)

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
Liukumäentie 15 Poistumisreitit ja uloskäynnit on opastettu akkuvarmenteisilla poistumisopasteilla.
Uloskäyntejä on useita rakennuksen seinustoilla.
2. kerroksen toimistotilasta varatie laukaistavan varatietikkaan kautta 1. kerroksen tasalle, ja edelleen opastettuja poistumisreittejä käyttäen.
Kokoontumispaikka: Sisääntuloportin luona aidan sisäpuolella

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.

Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

Poistumisjärjestelyt

Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa
Henkilökunta toimitiloittain
Mistä ja miten poistutaan?
Turvallista opastettua poistumisreittiä pitkin ulos
Mitä on suljettava?
Väliovet / palo-ovet

Jälkivahinkojen torjunta

Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.

Vahinkojen arviointi
Omistajan edustaja ja toimitilan edustaja
Keskustelu työpaikalla ja tarvittaessa jälkihoito
Esihenkilöt ja työterveyshuolto

Muut järjestelyt

Portti

Portti
Sijainti Sisäänajon yhteydessä
Kuvaus Kiinteistö on aidattu ja sisäänajon yhteydessä portti

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone
Sijainti IV-konehuone katolla
Kuvaus Ilmanvaihtokoneen tyyppi: Koneellinen ilmanvaihto
Hätä-seis-painikkeen sijainti Paloilmoittimen vieressä
IV-hätäseis paloilmoittimella
IV-hätäseis paloilmoittimella

Lastauslaituri

Lastauslaituri
Sijainti Useita lastauslaitureita

Nosto-ovi

Nosto-ovi
Sijainti Useita nosto-ovia kiinteistön alueella

Sähköautojen latauspaikka

Sähköautojen latauspaikka
Sijainti Kadun puoleisella seinustalla
Kuvaus 4 kpl latauspaikkoja

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Neuvotteluhuoneen viereiselle sisäänkäynnille (paloilmoittimelle)

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista
  • Mitä on tapahtunut?
  • Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
Anna tarvittaessa ensiapua
  • Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
  • Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
Tee hätäilmoitus
  • Soita numeroon 112.
  • Kerro, mistä soitat. Liukumäentie 15, HELSINKI
  • Kerro, mitä on tapahtunut.
  • Toimi ohjeiden mukaisesti.
  • Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Aikuisen peruselvytys

Sydänpysähdyksen tunnistaminen

  • peruselvytys tulee aloittaa jokaiselle reagoimattomalle potilaalle
    • joka ei hengitä
    • jonka hengitys ei ole normaalia
  • äänekäs / koriseva ja epäsäännöllinen hengitys reagoimattomalla henkilöllä viittaa sydänpysähdykseen

Hätäilmoitus

  • Hätäilmoitus tulee tehdä välittömästi yleiseen hätänumeroon 112
    • jos henkilö ei reagoi
    • jos henkilö ei hengitä normaalisti
  • Jos elvytät henkilöä yksin
    • aseta puhelimen kaiutintoiminto päälle
    • voit elvyttää ja kuunnella hätäkeskuksen ohjeita

Paineluelvytys

  • Paineluelvytys tulee aloittaa mahdollisimman pian
    • painelukohta on rintalastan alaosa
    • toisen käden kämmenen tyvi painelukohtaan ja toinen käsi sen päälle
    • paineluelvyttäjää on suositeltavaa vaihtaa 2 minuutin välein (jos mahdollista)
  • Elyvytys aloitetaan 30 painalluksella

Puhalluselvytys

  • Vuorottele 30 painelun ja 2 puhalluksen välillä
  • Puhalla kaksi rauhallista noin sekunnin kestävää puhallusta
    • rintakehän tulee nousta ja laskea puhallusten mukaan
  • Jos puhaltaminen ei onnistu, jatka keskeytymätöntä painelua

Tulipalo

Pelasta ja varoita
  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Sammuta ja rajoita
  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
  • Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
  • Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
  • Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Neuvotteluhuoneen viereiselle sisäänkäynnille (paloilmoittimelle)
Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Sisääntuloportin luona aidan sisäpuolella

Varakokoontumispaikka: Staran paikoitusalue

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.
  • Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
  • Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.
Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.
Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

  • Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
  • Sulje ovet ja ikkunat.
  • Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
  • Opasta asiakkaita ja vieraita.
  • Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
  • Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
  • Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
Kokoontumispaikka: Sisääntuloportin luona aidan sisäpuolella

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Sisääntuloportin luona aidan sisäpuolella
Kokoontumispaikka
Kokoontumispaikka
Varakokoontumispaikka
Varakokoontumispaikka

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka: Staran paikoitusalue

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet
  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
  • Ilmoita asiasta välittömästi:
    • huoltomiehelle: RTH Oy, puh. 09 7260470, päivystys 09 7260470
    • tekniselle isännöitsijälle: Ari Piekkari, puh. 041 7322443
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
  • Veden pääsulku: Kellarin huoltokäytävällä vesimittarin luona.
  • Lämmönjakohuone: Kellarikerroksessa, muuntamon ja sähköpääkeskuksen lähellä
  • Sähköpääkeskus: Kellarikerroksessa
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

  • Kun uhkaus tulee puhelimitse
  • Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
  • Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
  • Kysele kysymyksiä.
  • Missä pommi on?
  • Miltä pommi näyttää?
  • Milloin pommi räjähtää?
  • Miksi?
  • Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
  • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
  • Onko hän kiihtynyt?
  • Lukeeko hän viestin paperilta?

Puhelun jälkeen ilmoita asiasta 112. Toimi viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Toimi seuraavasti
  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
  • Pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
  • Älä mene kellariin.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 09 7260470).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:

Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:

  • Matkapuhelimella - (Schindler, 020 320500)

Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.

Sähköautopalo

Sähköauton paloon syttyneen akuston sammuttaminen on hankalaa ja vaatii runsaasti vettä jäädyttämiseen. Muodostuvat palokaasut ovat myrkyllisiä, ja niiden hengittämistä tulee välttää. Palosta tulee aina ilmoittaa välittömästi yleiseen hätänumeroon 112.

Toimintaohje sähköautopalossa:

Jos sähköauto palaa tai muodostaa savua, ÄLÄ aloita alkusammutusta, vaan:

  • Pelasta vaarassa olevat
  • Hälytä lisäapua paikalle, soita 112
  • Poistu vaara-alueelta
  • Varo hengittämästä savukaasuja
  • Varoita muita, ja estä pääsy paloalueelle
  • Opasta pelastuslaitos kohteeseen

Trukkien latauspisteet

Varastohallien radan puoleisissa päädyissä on litiumakuilla toimivien trukkien latauspisteitä.

Toiminta hätätilanteissa latausasemalla

  • Latausaseman havaitessa häiriö litiumakkujen latauksessa asema katkaisee virransyötön itse. Tästä huolimatta havaitessasi häiriön, koneesta lähtevää sähköpalon hajua tai outoja ääniä katkaise latausaseman virransyöttö hätäseis-painikkeella.
  • Älä jatka koneen käyttöä. Katkaise koneen päävirta.
  • Ilmoita tapahtuneesta esimiehelle.
  • Jos laite syttyy palamaan käytä alkusammutusvälineitä, mikäli pystyt sen tekemään turvallisesti.
  • Varoita muita! Laukaise palohälytys paloilmoitinpainikkeesta ja poistukaa yhdessä muiden henkilöiden kanssa tiloista.

Jos törmäät trukilla tai trukkiisi törmätään:

  • Katkaiskaa koneiden päävirrat.
  • Tutkikaa vauriot.
  • Ilmoittakaa tapahtuneesta esimiehelle.
  • Älkää jatkako koneiden käyttöä ennen kuin ne on todettu turvallisiksi.

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa:

Sijainti Suojaluokka Varusteiden sijainti
Kellarikerros, käynti portin vierestä tai kellarikäytävältä S1 Väestönsuojassa
Kellarikerros, käynti portin vierestä tai kellarikäytävältä S1 Väestönsuojassa

Kaksi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Kiinteistön lähin yleinen väestönsuoja on Toivolan kallioväestönsuoja ja se sijaitsee osoitteessa:

Mikkolankuja 1
00640 Helsinki
Käynti väestönsuojaan
Käynti väestönsuojaan
Väestönsuojan laitteisto
Väestönsuojan laitteisto
Väestönsuojan ovi
Väestönsuojan ovi

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, kellarien ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
Kellaritilat
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
  • Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.
Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
Huom!
  • Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi verkkopalvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Sammuttimet

  • Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
  • Vedä varmistinsokka irti.
  • Lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
  • Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
  • Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
  • Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
  • Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
  • Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
  • Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Pikapaloposti

  • Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
  • Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
  • Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
  • Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
  • Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.

Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa.

Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.