Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Johdanto

Pelastussuunnitelman tarkoituksena on toimia yksikön henkilöstölle ohjeena, oppaana ja kokoavana tietopakettina turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Pelastussuunnitelma toimii kohteen henkilöstön työkaluna onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä sekä antaa toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa.

Pelastussuunnitelma laaditaan yksikön henkilöstön työkaluksi ja avuksi. Pelastussuunnitelma tulee käydä läpi säännöllisesti ja hyödyntää sitä esimerkiksi uuden henkilön perehdyttämisessä turvallisuusasioihin. Pelastussuunnitelma tulee saattaa tiedoksi koko henkilöstölle.

Pelastussuunnitelman keskeisin tavoite on vaara- ja onnettomuustilanteiden ehkäiseminen jo ennakolta. Pelastussuunnitelmassa tunnistetaan yksikön ongelma- ja vaaranpaikat sekä annetaan ohjeita niistä toimenpiteistä, joilla vaaratilanteita voidaan pyrkiä välttämään kokonaan. Suunnitelmassa kerrotaan myös ensitoimenpiteistä, joihin tulee ryhtyä vaara- tai onnettomuustilanteen sattuessa.

Hoitolaitoksissa, sekä palvelu- ja tukiasumisessa on otettava huomioon erityisesti pelastuslain pykälät 18 ja 19, joissa käsitellään kiinteistössä oleskelevien henkilöiden alentunutta toimintakykyä. Kiinteistön omistaja on velvoitettu tekemään tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat, jotta kaikkien henkilöiden turvallinen poistuminen tai toiminta voidaan taata erilaisissa erikoistilanteissa.

Pelastussuunnitelman teko perustuu pelastuslakiin (379/2011) ja valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (407/2011).

Kohteen perustiedot

Ykköskoti on kodinomainen, viihtyisä ja esteetön yksikkö aikuisille mielenterveyskuntoutujille, jossa asukkaat asuvat omassa huoneessaan. Kaikki tilat on suunniteltu esteettömiksi. Toimintayksikkö sijaitsee yksikerroksisessa H-kirjaimen muotoisessa rakennuksessa. Ryhmäkotiasuntoja on yhteensä 40, yhdessä yhdessä tasossa. Kaikissa huoneissa on oma wc/suihkutila. Jokaisessa ryhmäkodissa on oma kodikas oleskelutila. Kodissa on yhteinen ruokailutila, yhteiset saunatilat ja oma piha.
Tehostetun palveluasumisen asuinhuoneet sijaitsevat ovesta sisääntullessa oikealla ja jakautuvat kahteen ryhmäkotiin toimintayksikön samalle puolelle. Toinen ryhmäkoti sisältää 10 ja toinen 11 asuinhuonetta. Palveluasumisen asuinhuoneet sijaitsevat toimintayksikön vasemmalla puolella ja jakautuvat myös kahteen ryhmäkotiin. Toisessa ryhmäkodissa on 8 asuinhuonetta ja toisessa 11.

Perustiedot

Kiinteistön nimi Ykköskoti Salmenkallio
Kiinteistön kutsumanimi Ykköskoti Salmenkallio
Kiinteistön osoite Salmenkatu 6
23500 UUSIKAUPUNKI
Rakennusten määrä 1
Toimijoiden määrä 1
Rakentamisvuosi 2014
Pinta-ala 1 577 m²
Kerrokset 1
Paloluokka P2
Rakennusmateriaali Puu
Käyttötarkoitus Hoivakoti

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Varsinais-Suomi. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 7 minuuttia.

Paloilmoittimen hoitaja RTK
puh. 044 414589
Paloilmoittimen keskuksen sijainti Pääaula
Kiinteistönhoito RTK palvelu
puh. 044 4124589
päivystys 029 0293000
Sähköntarjoaja Vakka-Suomen Voima Oy
puh. 02 85061
päivystys 020 6066133
http://www.vsv.fi
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Securitas
puh. 020 4912600
päivystys puh. 020 4912600
http://www.securitas.fi
Kiinteistön vakuutusyhtiö LähiTapiola
puh. 0800 04531
http://www.lahitapiola.fi/
Kokoontumispaikka Kiinteistön parkkipaikka
Varakokoontumispaikka Naapurikiinteistön parkkipaikka
Väestönsuojien määrä 1
Väestönsuojan sijainti VSS1 Neuvotteluhuonetta vastapäätä
Lämmitysmuoto Maalämpö
Veden pääsulku Pääoven vasemmalla puolella, lämmönjakohuone
Lämmönjakohuone Pääoven vasemmalla puolella
Sähköpääkeskus Pääaula
Ilmanvaihtokone Ullakko
Ilmanvaihdon hätä-seis

Pääsisäänkäynnin yhteydessä

Varavoimajärjestely Akkuvarmennus
Sähköpääkeskus
Sähköpääkeskus
Lämmönjakohuone
Lämmönjakohuone
Veden pääsulku
Veden pääsulku

Kiinteistön tilat

Liikehuoneistot
Sijainti Nimi
- Ykköskoti Salmenkallio

Henkilömäärät

Ykköskoti Salmenkallio
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 7 4 2
Viikonloppuisin 3 3 2
Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 50 46 41
jos kaikki asukashuoneet ovat täynnä
Viikonloppuisin 48 46 41
jos kaikki asukashuoneet ovat täynnä

Organisaatio

Kiinteistöpäällikkö Pasi Elopuro
Mehiläinen oy
puh. 040 3535896
pasi.elopuro@mehilainen.fi
Yksikön johtaja Tanja Pajunen
Hoiva Mehiläinen Oy
puh. 040 6732688
tanja.pajunen@mehilainen.fi
Aluepäällikkö Laura Eskelinen
Mehiläinen oy
puh. 040 4559650
laura.eskelinen@mehilainen.fi

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Työsuojelupäällikkö Marianna Rainio
Hoiva Mehiläinen
marianna.rainio@mehilainen.fi
Hälytys ja turvallisuus Risto Vuorenpää
Hoiva Mehiläinen Oy
risto.vuorenpaa@mehilainen.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1 RTK

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojeluvaltuutettu Essi Valdolin
puh. 040 0279600
essi.valdolin@mehilainen.fi
-

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö RTK palvelu 044 4124589 029 0293000
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Securitas 020 4912600 020 4912600
Huolto
Nimi Puhelinnumero Päivystysajat
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä: Hoitaja RTK 044 414589
Huoltopäivystys RTK 029 0293000 Jatkuva päivystys
Huoltopäivystys Securitas Vartiointipalvelu 020 4912600 Jatkuva päivystys
Ilmanvaihtokone: Huoltohenkilö RTK 044 4124589
Käsisammutin: Huoltohenkilö Vakka-Suomen sammutinhuolto 050 0911990
Pikapaloposti: Huoltohenkilö Vakka-Suomen sammutinhuolto 050 0911990
Poistumisopastus: Huoltohenkilö RTK 044 4124589
Sprinklerijärjestelmä: Huoltohenkilö RTK 044 4124589

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi

Vaara tai vahinkotilanne Toimenpiteet vaaran ehkäisemiseksi
Tulipalon vaara: Tilanteiden ennakointi, turvallisuuskoulutukset, säännölliset tarkastukset sekä Mehiläinen Oy:n toiminnanohjaukseen liittyvät menettelyohjeet painottavat ennakoivan paloturvallisuuden merkitystä. Yksikössä on varauduttu tulipalon uhkaan seuraavilla toimenpiteillä: paloilmoitinjärjestelmä, alkusammutuskoulutukset, alkusammutusvälineet, asukkaiden perehdytys ja opastus, poistumisharjoitukset.
Väkivallan uhka: Haasteellisesti käyttäytyvien asukkaiden osalta saattaa henkilökuntaan ja toisiin asukkaisiin kohdistua aggressiivista käytöstä asukkaan psyykkisen kunnon äkillisen muutoksen vuoksi. Yrityksen ohjeistus ja henkilökunnan ammattitaito huomioivat riskin. Yksikössä on varauduttu väkivallan uhkaan seuraavilla toimenpiteillä: tilanteiden ennakointi, yhteys vartiointiliikkeeseen, ilmoitus muulle työryhmälle asukkaan käytöksen muutoksista, viranomaisyhteistyö.
Rikollinen toiminta; tietoturvavaarat, varkaus, ryöstö, vahingonteko: Tilanteiden ennakointi, toiminnanohjausjärjestelmän noudatus, lukitukset, ATK:n asiallinen käyttö, asiakastietojen säilytys asianmukaisesti, lääkkeiden säilytys lukitussa tilassa, pieni lääkevarasto, hälytyslaitteet, pihavalaistukset, videovalvonta, vartiointiliikkeen kierrot öiseen aikaan.
Tapaturmavaara/muut henkilöriskit: Tapaturmavaaraa ehkäistään säännöllisillä toimitilojen tarkastuksilla ja riskikartoituksilla. Asukkaiden sairaskohtauksien varalle yksikössä on sairaanhoitajahoitohenkilö, myös lähihoitajakoulutuksen saaneet osallistuvat säännöllisesti ea-koulutuksiin. Yksikössä on olemassa ohjeistus ja toimintamallit mm. asukkaan katoamiseen, äkillisiin ja yllättäviin riski-/vaaratilanteisiin sekä verialtistumiseen. Lisäksi yksikössä tehdään yhteistyötä kiinteistöhuollon kanssa ja keskustellaan riskitilanteista henkilökuntafoorumeissa
Myrkytys ja lääkkeiden mahdollinen väärinkäyttö: Tilanteiden ennakointi, ensiapukoulutukset, henkilökunnan tarkkuus, lukitut tilat, ajantasaisuus, toiminnanohjaus, perehdytys- ja turvallisuuskansio
Asukkaiden muu häiriökäyttäytyminen; itsetuhoisuus, pommiuhkaukset: Asukkaiden kuntoutussuunnitelmassa otetaan kantaa asukkaiden käytöshäiriöiden laatuun ja sisältöön. Asukaskohtaiset hoitoon liittyvät erityisohjeet sekä asukkaan henkilöhistoriasta nousevat sopimukset ovat koko henkilökunnan tiedossa. Yksikössä ko. vaarat huomioidaan tilanteiden ennakoinnilla, pitämällä terävät esineet lukittujen tilojen takana, asukkaan ohjaus tk:n ensiapuun tilanteen mukaan, henkilökunnan ajantasaisuus.
Vesivahinko, myrsky, säteilyonnettomuus, poikkeusolot Yksikössä on pelastussuunnitelman liitteenä turvallisuusohjeistus poikkeusolojen varalle. Henkilökunta on lukenut perehdytys- ja turvallisuuskansion sisällön sekä tietää, että sieltä löytyvät ohjeet tilanteiden toimimisen varalle.

Turvallisuusjärjestelyt

Toimitilaturvallisuus

Valvonta

Piirivalvonta
Sijainti Ykköskoti Salmenkallio, Salmenkallio
Kontakti RSH-Turvallisuuspalvelut
Vartijakutsu
Sijainti Ykköskoti Salmenkallio, Turvaranneke hoitajilla
Kontakti RSH-Turvallisuuspalvelut

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto
Yhteistiloissa, käytävillä ja ns. pikkukeittiöissä Käsisammutin
Yhteistiloissa Pikapaloposti
Alkusammutin ja paloposti
Alkusammutin ja paloposti
Alkusammuttimet tulee tarkastaa:
  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
Pikapalopostit tulee tarkastaa:
  • Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Turvalaitteet

Sprinklerilaitteisto

Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.

Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.

Sprinklerilaitteiston huolto

Sprinklerilaitteistolle tulee olla aina nimetty henkilö tai yritys, joka huoltaa laitteiston kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Huoltotoimenpiteitä tekevien henkilöiden tulee olla ammattitaitoisia ja heillä tulee olla tarvittavat huoltoon liittyvät tiedot.

Huoltotyöt, jotka ovat tekniseltä vaativuudeltaan rinnastettavissa uuden laitteiston asennustöihin, voi tehdä vain Turvatekniikan keskuksen luetteloima sprinklerilaitteiston asennus- tai huoltotöihin erikoistunut liike. Huollon tilauksesta vastaava henkilö on nimettävä, jos huolto hankitaan ostettuna palveluna. Ostetusta huoltopalvelusta on oltava kirjallinen sopimus.

Sprinklerijärjestelmä
Sijainti säiliö pääoven vieressä vasemmalla sprinklerikeskus
Keskuksen sijainti Pääoven vasemmalla puolella
Kattavuus Koko rakennus
Huoltohenkilö RTK
Kiinteistöhuolto Siivonen
puh. 044 4124589
Sprinklerikeskus
Sprinklerikeskus

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Sijainti käytävillä ja poistumisovilla
Keskuksen sijainti Pääsisäänkäynnin yhteydessä
Kattavuus koko kiinteistö
Huoltohenkilö RTK
puh. 044 4124589

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Pääsisäänkäynnin yhteydessä

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Sijainti Eteisessä
Keskuksen sijainti Pääaula
Kattavuus Koko rakennus
Keskuksen tyyppi Eltek
Hoitaja RTK
puh. 044 414589
Paloilmoitinkeskus
Paloilmoitinkeskus

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

  • Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
  • Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
  • Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

  • Yhteys hätäkeskukseen
  • Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
  • Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
Ykköskoti Salmenkallio Käyttötapaosastointi Huoneet EI30. Yhteistilat, asuinhuoneet, VSS ja IV-huone EI30.
Kiinteistössä on seuraavat palo-ovet:
Sijainti Palo-oven tyyppi Kerros
Ykköskoti Salmenkallio EI30 1
Jokaisessa siivessä

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
Ykköskoti Salmenkallio Poistumisreitteinä toimii pääovi ja jokaisesta siivestä on poistumisreitti ulos. Poistuminen palo-osasto toiseen ja tarvittaessa sitten kokoontumispaikalle, joka on kiinteistön parkkipaikka. Aidattua sisäpihaa voidaan käyttää tilapäisenä kokoontumispaikkana, jotta asukkaat saadaan kerättyä yhdelle alueelle.
Kokoontumispaikka: Kiinteistön parkkipaikka

Poistumisjärjestelyt

Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa
Arkipäivisin vastaava hoitaja, muuten nimetty vuorovastaava henkilökunnasta
Mistä ja miten poistutaan?
Ensiksi poistutaan siitä tilasta, missä palaa.
Sinisiivestä poistutaan sisäpihalle menevästä ovesta.
Punasiivestä päädyssä olevasta palo-ovesta ( rikotaan suoja lukon päältä)
Kultasiivestä päädyssä olevasta palo-ovesta ( rikotaan suoja lukon päältä=)
Vihersiivestä sisäpihalle johtavasta ovesta.
Yleisestä tilasta poistutaan joko sisäpihalle johtavasta ovesta, pikkupihalle johtavasta ovesta tai pääsisäänkäynnistä ( vaatii avaamisen), mikä on lähin.
Keittiöstä poistutaan omasta sisäänkäynnistä tai ruokasalin kautta, mikä on turvallisin kulkureitti.
Pyykkihuoneesta omasta sisäänkäynnistä tai käytävään.
Saunasta käytävän kautta lähimmästä uloskäynnistä.
Väestönsuojasta käytävän kautta ulos.
Mitä on suljettava?
iv laitteisto hätänapista ulko-oven vierestä
Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?
Hälytettävä apua, kuka huomaa ja automaattinen sammutusjärjestelmä tekee oman ilmoituksen.

Tiedottaminen onnettomuustilanteessa

Tiedottaminen onnettomuudesta hoidetaan alla olevan vastuuluettelon mukaisesti:

Tiedotuksesta vastaa:
Tiedottaminen henkilökunnalle Tanja Pajunen/yksikönjohtaja
Hoiva Mehiläinen
puh. 040 6732688
tanja.pajunen@mehilainen.fi
Tiedottaminen viranomaisille Tanja Pajunen/yksikönjohtaja
Hoiva Mehiläinen
puh. 040 6732688
tanja.pajunen@mehilainen.fi
Tiedottaminen vakuutusyhtiölle Tanja Pajunen/yksikönjohtaja
Hoiva Mehiläinen
puh. 040 6732688
tanja.pajunen@mehilainen.fi
Tiedottaminen lähiympäristöön Tanja Pajunen/yksikönjohtaja
Hoiva Mehiläinen
puh. 040 6732688
tanja.pajunen@mehilainen.fi
Tiedottaminen toimialan riskienhallintaan Tanja Pajunen/yksikönjohtaja
Hoiva Mehiläinen
puh. 040 6732688
tanja.pajunen@mehilainen.fi
Tiedottaminen omaisille Tiimivastaava tai vuoroon merkitty vuorovastaava
puh. 040 0279600
Tiedottaminen medialle Laura Eskelinen/palvelujohtaja
Hoiva Mehiläinen
puh. 040 4559650
laura.eskelinen@mehilainen.fi

Jälkivahinkojen torjunta

Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.

Vahinkojen arviointi
Mehiläisen järjestelmässä nimetyt henkilöt
Tilanteen palauttaminen normaaliksi
koko henkilöstö
Vaurioiden palauttaminen normaaliksi
Mehiläisen järjestelmä
Korvaavat tilat ja järjestelmät
Pyydetään apua muista yksiköistä
Keskustelu työpaikalla ja tarvittaessa jälkihoito
Yksikönjohtaja ja tiimivastaava käyvät tarvittaessa debriefing keskustelun henkilökunnan kanssa. Työterveyshuolto mukana jälkihoidossa.

Henkilökunnan koulutussuunnitelma

Jokaisen työntekijän kanssa käydään heti ensimmäisen työvuoron aikana läpi poistumisreitit ja alkusammutusvälineistö. Perehdytyksessä käytetään talon omaa materiaalia. Jokaisen työntekijän tulee perehtyä pelastussuunnitelmaan työsuhteen alussa ensimmäöisen kuukauden aikana ja yksintyökentely on mahdollista vasta kuin työntekijä on perehtynyt turvallisuusjärjestelyihin ja -käytäntöihin. Lisäksi työntekijän tulee kerrata tiedot vuoden välein.

Henkilökunnan jäsenet ovat myös velvollisia osallistumaan työnantajan erikseen osoittamiin turvallisuuskoulutuksiin.

Erilaiset harjoitukset, perehdytykset ja kertauskoulutukset dokumentoidaan.

Sidosryhmien huomioiminen toiminnassa

Sidosryhmillä tarkoitetaan sellaisia tahoja, jotka vaikuttavat jollain tavalla kiinteistön toimintaan. Kiinteistöön liittyviä sidosryhmiä ovat esimerkiksi:

  • Itse henkilöstö
  • Asiakkaat
  • Siivoojat ja huoltohenkilöstö
  • Tavarantoimittajat
  • Keittiöhenkilökunta
  • Muut yhteistyökumppanit

Sidosryhmät tulee huomioida vaaratilanteisiin varautumisessa sekä erilaisissa harjoituksissa. Kun toimintaa on harjoiteltu yhdessä sidosryhmien kanssa, on toiminta erikoistilanteissa joustavaa ja tehokasta. Sidosryhmät tulee lisäksi huomioida tarvittavien varusteiden varaamisessa, esimerkiksi sisälle suojautumisen varalta. Sidosryhmien kanssa on hyvä myös keskustella yleisesti kiinteistön turvallisuuden tasosta, koska sidosryhmillä voi olla erilainen näkökulma tilanteisiin.

Poistumisturvallisuusselvitys ja sisäiset tarkastukset

Poistumisturvallisuusselvitys

Kohteesta on laadittu poistumisturvallisuusselvitys, jossa selvitetään mm. yleiskuvaus kiinteistöstä, siinä harjoitettavan toiminnan luonne normaali- ja poikkeusoloissa, rakennuksessa asuvien, oleskelevien ja työskentelevien henkilöiden omatoiminen toimintakyky onnettomuustilanteissa sekä henkilökunnan osuus turvallisuuden ylläpidossa. Selvityksessä otetaan huomioon laatimishetken tilanne ja arvio mahdollisista tulevista olosuhdemuutoksista.

Sisäiset turvallisuustarkastukset (toimitilatarkastukset)

Turvallisuusjohdon tehtäviin kuuluu sisäisen turvallisuustarkastuksen (toimitilatarkastuksen) tekeminen neljä kertaa vuodessa. Tarkastusten ensisijaisena tarkoituksena on valvoa, että ns. päivittäinen onnettomuuksien torjunta toimii suunnitellulla tavalla ja ettei välitöntä onnettomuusvaaraa ole. Tarkastuksista pidetään kirjaa ja havaittujen puutteiden poistamiseksi tehtyjä korjaustoimenpiteitä seurataan jälkitarkastuksilla. Tarkastusten apuna käytetään toimitilatarkastuslomaketta.

Tiedottaminen

Tiedottamisesta vastaa Mehiläinen ja yksikön johtaja yhdessä viranomaisten kanssa.

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Pääovelle, paloilmoitinkeskus sijaitsee pääsisäänkäynnin yhteydessä

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista
  • Mitä on tapahtunut?
  • Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
Anna tarvittaessa ensiapua
  • Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
  • Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
Tee hätäilmoitus
  • Soita numeroon 112.
  • Kerro, mistä soitat. Salmenkatu 6, UUSIKAUPUNKI
  • Kerro, mitä on tapahtunut.
  • Toimi ohjeiden mukaisesti.
  • Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Tulipalo

Pelasta ja varoita
  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Sammuta ja rajoita
  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
  • Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
  • Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
  • Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Pääovelle, paloilmoitinkeskus sijaitsee pääsisäänkäynnin yhteydessä

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Kiinteistön parkkipaikka

Varakokoontumispaikka: Naapurikiinteistön parkkipaikka

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle.

Toimintamalli

  • Tarkista paloilmoittimelta/ näyttötaululta, mistä hälytys tulee.
    • Selvitä hälytyksen syy ja aloitta tarvittaessa alkusammutus tai asukkaiden pelastaminen.
    • Ilmoita hätäkeskukseen hälytyksen syy
    • Älä vaimenna palokelloja tai kuittaa hälytystä edes erheellisessä tilanteessa
  • Ensisijaisesti poistutaan ja siirretään asukkaat seuraavaan palo-osastoon.
  • Tarvittaessa poistuminen ulos.

Toiminta, jos yksikössä ei ole yöllä henkilökuntaa

  • Asukkaille ohjeistus ja perehdytys – “jos näet tulta, paina paloilmoitinta ja/tai soita 112”
  • Asukkaat soittavat päivystäjälle
  • Asukkaat tulee perehdyttää miten toimia mahdollisessa vaaratilanteessa

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka:Kiinteistön parkkipaikka

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön henkilöstö. Henkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Kokoontumispaikka:Naapurikiinteistön parkkipaikka

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Jos paluu yksikköön ei voida välittömästi palata, päivystyäjä yhdessä yksikönjohtajan kanssa päättää mihin tarvittaessa siirrytään hätämajoitukseen (minne siirrytään, ja miten toimitaan).

Asukkaan siirto tulipalossa

Ota mukaan alkusammutusväline:

  • Sammutuspeite
  • tai käsisammutin

Aloita pelastaminen mahdollisuuksien mukaan huoneesta, jossa palonlähde sijaitsee. Pyri sammuttamaan tulipalo, jos se on omat kykysi huomioiden mahdollista. Ohjaa välittömässä vaarassa olevat henkilöt turvaan savulta toiseen palo-osastoon.

  • Lähesty huoneen ovea matalana ja tunnustele oven alareunasta, onko se lämmennyt. Raota huoneen ovea ja avaa ovi varovasti. Mikäli ovi polttaa kättäsi, älä avaa ovea vaan jatka evakuointia viereisistä huoneista.
  • Mikäli tilasssa on kohonnut lämpötila tai savua, etene lattianrajassa
  • Sulje huoneen ovi perässäsi ja ikkuna (jos auki)
  • Avusta asiakkaat pois huoneesta ja toiseen palo-osastoon

Vuodepotilaan siirtäminen:

  • Vuodepotilas voidaan siirtää sängyllä, tällöin irrota sähkösägynjohto seinästä äläkä käytä säädintä.
  • Mikäli siirtäminen sängyllä ei ole mahdollista: Siirrä asiakas vuoteesta pelastuslakanan avulla, päänpuoleisesta reunasta vetämällä, savuttomaan tilaan tai varauloskäynnin kautta ulos. Mikäli et pysty siirtämään häntä ulos asti, siirrä hänet palo-osaston rajan toiselle puolelle (osaston väli- tai ulko-ovi).

Vesivahinko

Toimintaohjeet
  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
  • Ilmoita asiasta välittömästi:
    • huoltomiehelle: RTK palvelu, puh. 044 4124589, päivystys 029 0293000
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
  • Veden pääsulku: Pääoven vasemmalla puolella, lämmönjakohuone
  • Lämmönjakohuone: Pääoven vasemmalla puolella
  • Sähköpääkeskus: Pääaula
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta
  • Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. - Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti. Ilmoitus poliisille tehdään asukas/tilannekohtaisen harkinnan mukaisesti ja organisaation noudattaessa sieltä saatuja ohjeita. Rikosilmoituksen tekemisestä on annettu erillinen ohje esimiehille.

Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Kun uhkaus tulee puhelimitse

  • Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
  • Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
  • Kysele kysymyksiä.
    • Missä pommi on?
    • Miltä pommi näyttää?
    • Milloin pommi räjähtää?
    • Miksi?
  • Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
  • Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
    • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
    • Onko hän kiihtynyt?
    • Lukeeko hän viestin paperilta?
  • Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
  • Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
  • Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

  • Älä koske esineeseen.
  • Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
  • Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
  • Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
  • Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Toimi seuraavasti
  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 044 4124589).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Jos sähkökatkon vuoksi kaukolämmön lämmönjakokeskus on pois käytöstä:

  • Vältä lämpimän veden käyttöä
  • sähkön palautuessa ole varovainen lämpimän veden juoksuttamisessa

Vesi saattaa aluksi olla liian kuumaa ja polttaa ihoa sekä vaurioittaa toisiopuolen komposiittiputkia. Käyttöveden säädön normalisointi sähkökatkon jälkeen on hyvä suunnitella ennakolta yhdessä asiantuntijan kanssa.

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Käsisammuttimet

  • Vedä varmistinsokka irti.
  • Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
  • Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
  • Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
  • Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Sammutuspeitteet

  • Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
  • Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
  • Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Ojenna kädet suoriksi.
  • Levitä peite palon päälle.
  • Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
  • Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.

Pikapaloposti

  • Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
  • Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
  • Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
  • Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
  • Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.
  • Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on yksi väestönsuoja. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on yksi väestönsuoja:

Sijainti Suojaluokka Pinta-ala Suojapaikkoja Varusteiden sijainti
Neuvotteluhuonetta vastapäätä S1 31 m² 41

Kiinteistön väestönsuoja on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, ullakot ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
Ullakkotilat
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
  • Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.
Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
Huom!
  • Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi verkkopalvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

Auton lämmitysjohdot

Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna.

Avoin pistorasiakotelo ja vapaasti roikkuva jännitteinen lämmitysjohto aiheuttavat sähköiskun vaaran. Jos pistokytkin putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon, se saattaa tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lisäksi lämmitysjohto voi rikkoutua vaaralliseen kuntoon esimerkiksi paikoitusalueen lumenluonnin yhteydessä. Avoimena oleva pistorasiakotelo puolestaan on alttiina ilkivallalle.

Käyttäjiä tulee ohjeistaa auton lämmitysjohdon turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä. Yhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu yhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista.

Auton esilämmitykseen on käytettävä vain tarkoitukseen soveltuvaa lämmitysjohtoa ja autoihin tarkoitettua sisätilan lämmitintä. Jatkojohdon käyttöä tulee välttää, sillä jatkojohdot eivät yleensä ole lapsisuojattuja ja ne joutuvat helposti maahan, jossa ne ovat alttiita vedelle, lialle ja lumelle. Liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein.

Jos auton sähkölämmityslaitteita ei käytetä tai niiden kunnosta ei huolehdita oikein, seurauksena saattaa olla sähköiskun vaara käyttäjälle tai muulle henkilölle. Myös palovaara on olemassa.

Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.