Johdanto

Pelastussuunnitelman tarkoituksena on toimia yksikön henkilöstölle ohjeena, oppaana ja kokoavana tietopakettina turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Pelastussuunnitelma toimii kohteen henkilöstön työkaluna onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä sekä antaa toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa.

Pelastussuunnitelma laaditaan yksikön henkilöstön työkaluksi ja avuksi. Pelastussuunnitelma tulee käydä läpi säännöllisesti ja hyödyntää sitä esimerkiksi uuden henkilön perehdyttämisessä turvallisuusasioihin. Pelastussuunnitelma tulee saattaa tiedoksi koko henkilöstölle.

Pelastussuunnitelman keskeisin tavoite on vaara- ja onnettomuustilanteiden ehkäiseminen jo ennakolta. Pelastussuunnitelmassa tunnistetaan yksikön ongelma- ja vaaranpaikat sekä annetaan ohjeita niistä toimenpiteistä, joilla vaaratilanteita voidaan pyrkiä välttämään kokonaan. Suunnitelmassa kerrotaan myös ensitoimenpiteistä, joihin tulee ryhtyä vaara- tai onnettomuustilanteen sattuessa.

Hoitolaitoksissa, sekä palvelu- ja tukiasumisessa on otettava huomioon erityisesti pelastuslain pykälät 18 ja 19, joissa käsitellään kiinteistössä oleskelevien henkilöiden alentunutta toimintakykyä. Kiinteistön omistaja on velvoitettu tekemään tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat, jotta kaikkien henkilöiden turvallinen poistuminen tai toiminta voidaan taata erilaisissa erikoistilanteissa.

Pelastussuunnitelman teko perustuu pelastuslakiin (379/2011) ja valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (407/2011).

Perustiedot

Kiinteistön nimi	Ykköskoti Pihlajaharju
Kiinteistön kutsumanimi	Ykköskoti Pihlajaharju
Kiinteistön osoite	Savikontie 18 82500 KITEE
Rakennusten määrä	1
Toimijoiden määrä	1
Asuinhuoneistojen määrä	36
Kiinteistön omistaja	Mehiläinen Hoivapalvelut Oy
Rakentamisvuosi	1956
Pinta-ala	2 041 m²
Kerrokset	3
Paloluokka	P1
Rakennusmateriaali	Tiili
Käyttötarkoitus	Asumisyksikkö

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pohjois-Karjala. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 5 minuuttia.

Kiinteistönhoito	Kari Ryhänen puh. 045 3585881
Sähköntarjoaja	Pohjois-Karjalan Sähkö Oy puh. 013 2663100 päivystys 013 2663900 https://www.pks.fi/
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	Turvamestarit puh. 050 3031210 päivystys puh. 050 3031210
Kiinteistön vakuutusyhtiö	LähiTapiola puh. 0800 04531 http://www.lahitapiola.fi/
Kokoontumispaikka	Pihamaalla autokatoksen edessä
Varakokoontumispaikka	Viranomainen osoittaa tarvittaessa varakokoontumispaikan
Väestönsuojien määrä	1
Väestönsuojan sijainti VSS1	Kellarissa valmius väestönsuojaksi
Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	Yksikön kellarikerros
Lämmönjakohuone	Yksikön kellarikerroksessa
Sähköpääkeskus	Yksikön kellarikerros
Ilmanvaihtokone	Kellari ja Tekninen tila 1.kerros
Ilmanvaihdon hätä-seis	Tuulikaappi

Kiinteistön asuinhuoneistot

Sijainti	Asuinhuoneistojen määrä
Ykköskoti Pihlajaharju	36

Henkilömäärät

Yhteensä

	Päivällä	Illalla	Yöllä
Arkisin	36–60	36–60	36–40
	Henkilömäärä vaihtelee asukkaiden, työntekijöiden ja mahdollisten vierailijoiden määrän mukaan
Viikonloppuisin	36–60	36–60	36–40
	Henkilömäärä vaihtelee asukkaiden, työntekijöiden ja mahdollisten vierailijoiden määrän mukaan

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Vartiointi Keski-karjala	Vartija Keski-Karjalan Turvamestarit puh. 050 3031212
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1	Anne Haapala puh. 040 0838726 anne.haapala@mehilainen.fi

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö	Marianna Rainio Hoiva Mehiläinen marianna.rainio@mehilainen.fi
Työsuojeluvaltuutettu Ykköskoti Pihlajaharju	Lasse Pietikäinen itä-Suomen hoitokodit Oy puh. 040 0114302 lasse.pietikainen@mehilainen.fi

Toimitilaturvallisuus

Kulunvalvonta

Kiinteistössä on käytössä kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmällä pyritään estämään luvattomien henkilöiden pääsy tiloihin. Mikäli havaitset vian kulunvalvontajärjestelmiin liittyen, tee vikailmoitus.

Kulunvalvonta

Sijainti	Ulko-ovissa
Kuvaus	Avainlätkällä kulku sisään ja ulos
Huoltohenkilö	Kiinteistön hoitaja Itä-Suomen hoitokodit Oy puh. 045 3585881

Turvalaitteet

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus

Sijainti	Poistumisreiteillä ja uloskäynneillä
Huoltohenkilö	Kiinteistön hoitaja itä-Suomen hoitokodit Oy puh. 045 3585881

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Tuulikaappi

Paloturvallisuus

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:

Rakennus	Tyyppi	Kuvaus
Ykköskoti Pihlajaharju	Käyttötapaosastointi	Muunmuassa huoneistot muodostavat oman palo-osastonsa.

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus

Poistumisjärjestelyt

Ykköskoti Pihlajaharju

Poistuminen tapahtuu lähintä turvallista reittiä pitkin ulos kokoontumispaikalle. Poistumista johtaa vuorossa oleva hoitaja, henkilöstö avustaa asukkaita poistumisessa. Huonosti liikkuvilla asiakkailla on kantoliinat patjojen alla. Henkilökunnan on huolehdittava siitä, että rakennuksen sisätiloihin ei jää ketään. Aluevalvojat poistuu itse viimeisenä ja ilmoittaa turvallisuusjohtajalle / pelastusviranomaiselle, että hän on viimeinen poistuja osastolta / kerroksesta.

Poistumisjärjestelyt

Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa

Paikalla oleva henkilökunta siihen saakka kunnes palo/pelastusviranomainen saapuu paikalle.

Mistä ja miten poistutaan?

Poistuminen suoritetaan turvallisuutta noudattaen, turvallisinta poistumisreittiä pitkin. Avustaen ei omatoimisia asukkaita.

Mitä on suljettava?

Suuressa tulipalotilanteessa ilmanvaihto on suljettava

Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?

Paikalla oleva henkilökunta

Tiedottaminen onnettomuustilanteessa

Tiedottaminen onnettomuudesta hoidetaan alla olevan vastuuluettelon mukaisesti:

Tiedotuksesta vastaa:

Tiedottaminen henkilökunnalle	Anne Haapala Itä-Suomen Hoitokodit Oy puh. 040 0838726 anne.haapala@mehilainen.fi
Tiedottaminen viranomaisille	Johanna Ojala puh. 040 0413642 johanna.ojala@mehilainen.fi
Tiedottaminen toimialan riskienhallintaan	Anne Haapala Itä-Suomen Hoitokodit Oy puh. 040 0838726 anne.haapala@mehilainen.fi
Tiedottaminen omaisille	Anne Haapala Itä-Suomen Hoitokodit Oy puh. 040 0838726 anne.haapala@mehilainen.fi
Tiedottaminen medialle	Mehiläinen

Jälkivahinkojen torjunta

Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.

Jälkivahinkojen torjunnasta vastaa

palo- ja pelastus viranomainen
Pohjois-karjalan pelastustoimi

Henkilökunnan koulutussuunnitelma

Jokaisen työntekijän kanssa käydään heti ensimmäisen työvuoron aikana läpi poistumisreitit ja alkusammutusvälineistö. Perehdytyksessä käytetään talon omaa materiaalia. Jokaisen työntekijän tulee perehtyä pelastussuunnitelmaan työsuhteen alussa ensimmäöisen kuukauden aikana ja yksintyökentely on mahdollista vasta kuin työntekijä on perehtynyt turvallisuusjärjestelyihin ja -käytäntöihin. Lisäksi työntekijän tulee kerrata tiedot vuoden välein.

Henkilökunnan jäsenet ovat myös velvollisia osallistumaan työnantajan erikseen osoittamiin turvallisuuskoulutuksiin.

Erilaiset harjoitukset, perehdytykset ja kertauskoulutukset dokumentoidaan.

Sidosryhmien huomioiminen toiminnassa

Sidosryhmillä tarkoitetaan sellaisia tahoja, jotka vaikuttavat jollain tavalla kiinteistön toimintaan. Kiinteistöön liittyviä sidosryhmiä ovat esimerkiksi:

• Itse henkilöstö
• Asiakkaat
• Siivoojat ja huoltohenkilöstö
• Tavarantoimittajat
• Keittiöhenkilökunta
• Muut yhteistyökumppanit

Sidosryhmät tulee huomioida vaaratilanteisiin varautumisessa sekä erilaisissa harjoituksissa. Kun toimintaa on harjoiteltu yhdessä sidosryhmien kanssa, on toiminta erikoistilanteissa joustavaa ja tehokasta. Sidosryhmät tulee lisäksi huomioida tarvittavien varusteiden varaamisessa, esimerkiksi sisälle suojautumisen varalta. Sidosryhmien kanssa on hyvä myös keskustella yleisesti kiinteistön turvallisuuden tasosta, koska sidosryhmillä voi olla erilainen näkökulma tilanteisiin.

Poistumisturvallisuusselvitys ja sisäiset tarkastukset

Poistumisturvallisuusselvitys

Kohteesta on laadittu poistumisturvallisuusselvitys, jossa selvitetään mm. yleiskuvaus kiinteistöstä, siinä harjoitettavan toiminnan luonne normaali- ja poikkeusoloissa, rakennuksessa asuvien, oleskelevien ja työskentelevien henkilöiden omatoiminen toimintakyky onnettomuustilanteissa sekä henkilökunnan osuus turvallisuuden ylläpidossa. Selvityksessä otetaan huomioon laatimishetken tilanne ja arvio mahdollisista tulevista olosuhdemuutoksista.

Sisäiset turvallisuustarkastukset (toimitilatarkastukset)

Turvallisuusjohdon tehtäviin kuuluu sisäisen turvallisuustarkastuksen (toimitilatarkastuksen) tekeminen neljä kertaa vuodessa. Tarkastusten ensisijaisena tarkoituksena on valvoa, että ns. päivittäinen onnettomuuksien torjunta toimii suunnitellulla tavalla ja ettei välitöntä onnettomuusvaaraa ole. Tarkastuksista pidetään kirjaa ja havaittujen puutteiden poistamiseksi tehtyjä korjaustoimenpiteitä seurataan jälkitarkastuksilla. Tarkastusten apuna käytetään toimitilatarkastuslomaketta.

Tiedottaminen

Tiedottamisesta vastaa Mehiläinen ja yksikön johtaja yhdessä viranomaisten kanssa.

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Paloilmoittimelle.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista

• Mitä on tapahtunut?
• Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).

Anna tarvittaessa ensiapua

• Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
• Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

Tee hätäilmoitus

• Soita numeroon 112.
• Kerro, mistä soitat. Savikontie 18, KITEE
• Kerro, mitä on tapahtunut.
• Toimi ohjeiden mukaisesti.
• Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Tulipalo

Pelasta ja varoita

• Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
• Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

• Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
• Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

• Hälytä palokunta paikalle soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112.
• Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
• Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

• Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
• Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Paloilmoittimelle.

Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Pihamaalla autokatoksen edessä

Varakokoontumispaikka: Viranomainen osoittaa tarvittaessa varakokoontumispaikan

Vesivahinko

Toimintaohjeet

• Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
• Ilmoita asiasta välittömästi:
  • huoltomiehelle: Kari Ryhänen, puh. 045 3585881
• Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
• Veden pääsulku: Yksikön kellarikerros
• Lämmönjakohuone: Yksikön kellarikerroksessa
• Sähköpääkeskus: Yksikön kellarikerros

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

• Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Kun uhkaus tulee puhelimitse

• Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
• Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
• Kysele kysymyksiä.
  • Missä pommi on?
  • Miltä pommi näyttää?
  • Milloin pommi räjähtää?
  • Miksi?
• Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
• Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
  • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
  • Onko hän kiihtynyt?
  • Lukeeko hän viestin paperilta?
• Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
• Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
• Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

• Älä koske esineeseen.
• Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
• Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
• Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
• Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

• Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
• Avaa radio ja odota ohjeita.
• Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
• Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

• Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
• Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 045 3585881).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

• Käytä taskulamppua
• Tarvittaessa opasta muita

Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:

Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:

• Matkapuhelimella - (OTIS Oy, 0800 168111) tai
• Hississä olevalla hälytyspainikkeella. (Tämä ohjautuu suoraan hissihuollon vikapäivystykseen.)

Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.

Jos sähkökatkon vuoksi kaukolämmön lämmönjakokeskus on pois käytöstä:

• Vältä lämpimän veden käyttöä
• sähkön palautuessa ole varovainen lämpimän veden juoksuttamisessa

Vesi saattaa aluksi olla liian kuumaa ja polttaa ihoa sekä vaurioittaa toisiopuolen komposiittiputkia. Käyttöveden säädön normalisointi sähkökatkon jälkeen on hyvä suunnitella ennakolta yhdessä asiantuntijan kanssa.

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Käsisammuttimet

• Vedä varmistinsokka irti.
• Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
• Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
• Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
• Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
• Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Sammutuspeitteet

• Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
• Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
• Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
• Ojenna kädet suoriksi.
• Levitä peite palon päälle.
• Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
• Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
• Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.

Pikapaloposti

• Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
• Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
• Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
• Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
• Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.
• Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit

• Ei saa säilyttää mitään tavaraa.

Rakennusten alla tai läheisyydessä

• Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat

Huom!

• Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet: