Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Johdanto

Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:

  1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
  2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
  3. henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
  4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)

Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:

  1. tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
  2. rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
  3. pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
  4. pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

  1. sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
  2. sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
  3. palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
  4. poistumisreittien opasteet ja valaistus;
  5. väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

  1. ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
  2. varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
  3. varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
  4. ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)

Kohteen perustiedot

Kaksikerroksinen toimisto- ja tuotantokiinteistö sijaitsee Kauppakeskus Jumboa ja Flamingoa vastapäätä. Vuokrattava ala 8 970 htm2

Perustiedot

Kiinteistön nimi Vantaan Äyritie 4
Kiinteistön osoite Äyritie 4
01510 VANTAA
Rakennusten määrä 1
Toimijoiden määrä 6
Kiinteistön omistaja Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj
https://www.tallberg.fi/
Rakentamisvuosi 1974
Pinta-ala 8 970 m²
Kerrokset 2
Paloluokka P1
Rakennusmateriaali Betoni
Käyttötarkoitus Toimisto, Tuotantotila, Liiketila

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Keski-Uusimaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 7 minuuttia.

Paloilmoittimen keskuksen sijainti Käynti pääsisäänkäynnin vierestä
Kiinteistönhoito Coor
puh. 010 6225888
päivystys 010 6225888
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Securitas
puh. 020 4912600
päivystys puh. 020 4912600
http://www.securitas.fi
Kokoontumispaikka Etupihan parkkipaikalla
Rakennuksen itäpäässä (MTAB Suomi, Crossfit Vantaa, Philips Oy ja Opsure Oy)

Kokoontumispaikat merkitty kyltillä
Varakokoontumispaikka Äyritien kevyen liikenteen väylä
Putkilukko Pelastuslaitoksen putkilukko pääsisäänkäynnillä
Väestönsuojien määrä 1
Väestönsuojan sijainti VSS1 Kellarikerroksessa
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku Kellarikerros, henkilökunnan kuntosalin ja pukutilojen lähellä
Lämmönjakohuone Kellarikerros, käynti rakennuksen itäpäädystä
Sähköpääkeskus Kellarikerros, väestönsuojan vastapäätä
Muuntamon sijainti Kellarikerros
Ilmanvaihtokone Toimisto-osa: katolla, tuotantotilat: välitilassa
Ilmanvaihdon hätä-seis

Pääaulassa 1-kerroksessa

Lämmönjakohuoneen laitteisto
Lämmönjakohuoneen laitteisto
Sähköpääkeskus
Sähköpääkeskus
Veden pääsulku
Veden pääsulku
Kulku kohti kellarin teknisiä tiloja, sprinklerikeskusta ja vesisulkua
Kulku kohti kellarin teknisiä tiloja, sprinklerikeskusta ja vesisulkua
Kulku lämmönjakohuoneelle
Kulku lämmönjakohuoneelle
Putkilukko ja kulku paloilmoittimelle
Putkilukko ja kulku paloilmoittimelle

Kiinteistön tilat

Liikehuoneistot
Sijainti Nimi
Äyritien puoleinen halli Profound Medical Oy
Äyritien puoleinen halli Opsure Oy
Itäpäädyn halli Crossfit Vantaa
Itäpäädyn halli MTAB Suomi Oy
Itäpäädyn halli Philips Oy
Toimisto-osa FT-Center

Henkilömäärät

Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 0–250 0 0
Henkilömäärä vaihtelee
Viikonloppuisin 0 0 0

Organisaatio

Tekninen isännöitsijä Ari Piekkari
puh. 041 7322443
tekninen.isannointi@tallberg.fi

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö Coor 010 6225888 010 6225888
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Securitas 020 4912600 020 4912600

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Riskien arviointi

Pelastussuunnitelman laadinnan yhteydessä on tehty riskienarviointi, joka on esitetty tässä luvussa. Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman. Riski on uhkaan liittyvän vahingon todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhteisvaikutus. Tässä tapauksessa vaarojen tapahtumien mahdollisuutta ja seurausten vakavuutta on arvioitu sanallisesti. Vaaratilannekohtaisesti on esitetty myös toimenpiteet ja ennalta ehkäiseviä toimia.

Vaaratilanteet:

  • Tulipalo

  • Vesivahinko

  • Kaatuminen, liukastuminen, kompastuminen ja muut vastaavat tapaturmat

  • Myrskyvauriot ja muista sääoloista johtuvat vaarat, kuten talvella lumen tai jään putoaminen ihmisten tai omaisuuden päälle tai esimerkiksi piha-alueella puiden kaatuminen kovassa tuulessa

  • Ulkoiset vaarat, kuten liikenneonnettomuus lähialueella tai säteily- ja kaasuvaarat

  • Katkot tai häiriöt sähkön, veden tai kaukolämmön jakelussa

  • Ilkivalta, ryöstö tai murto.

Riski
Syyt
Seuraukset Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
Tulipalo
Liikekiinteistöissä tilastollisesti kaksi suurinta tulipalojen aiheuttajaa on ihmisen toiminnasta johtuva palo, tai koneen / sähkölaitteen vika. Tulitöiden tekeminen on aina tulipaloriski.
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot.

Rikkinäisten sähkölaitteita ei saa käyttää (tapaturma- ja tulipaloriski). Kulkukäytävillä ja rakennuksen seinustoilla ei saa säilyttää ylimääräistä tavaraa. Myöskään sähkötiloissa ei säilytetä ylimääräistä tavaraa. Jätepisteellä jätteet tulee lajitella asianmukaisesti. Mahdolliset tulityöt suoritetaan tulityölupaprosessin mukaisesti.

Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että esimerkiksi ajoneuvoja pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella.

Tapaturma tai sairauskohtaus
Esimerkiksi talvella liukkaus saattaa johtaa kaatumisiin tai kompastumisiin. Rakennuksen katolta voi pudota lunta tai jäätä. Katualueelle voi pudota tavaroita. Henkilökunnan jäsenten henkilökohtaiset sairaudet, kuten epilepsia tai diabetes, voivat aiheuttaa sairauskohtauksen. Hieman vaikeampaa on ennakoida mahdollisten vieraiden tai asiakkaiden sairauskohtauksia tai tapaturmia. Tapaturmia voi sattua myös toimintaan liittyen tai esimerkiksi sähkölaitteen vikaantuessa.
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot.
Sähkölaitetapaturmiin liittyy yleensä myös tulipalon vaara.

Henkilökunnan tulee ilmoittaa havaitsemistaan puutteista, esimerkiksi liukkauden tai valaistuksen, osalta välittömästi kiinteistöhuoltoon. Talvella kiinteistöhuolto hoitaa liukkauden eston sekä tarvittaessa lumen ja jään poiston katolta. Henkilökunnan tulee varmistaa, että toimitilojen poistumisreitit pysyvät kulkukelpoisina ja että teknisiin tiloihin on esteetön pääsy.

Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että esimerkiksi ajoneuvoja pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella.

Vahingonteot, ilkivalta, varkaudet
Mahdollisia ilkivaltatekoja ovat esimerkiksi graffitit, ikkunoiden tai kaluston rikkomiset tai tuhopoltot.
Seurauksena pääasiallisesti lievät omaisuusvahingot. Sytytetty kohde (esimerkiksi rakennuksen seinustalla oleva palava materiaali) voi levitä suuremmaksi paloksi, jolloin myös seuraukset ovat vakavammat. Ulkoalueilla ja sisäänkäynneillä riittävä valaistus. Ilkivallan jäljet (esim. töherrykset) korjataan mahdollisimman pian havainnon jälkeen. Vältetään turhan palokuorman säilyttämistä rakennuksen seinustoilla ja sisätiloissa. Varmistetaan että kulkiessa ei jää auki / lukitsematta vahingossa ovia, esimerkiksi varaston ovea. Lukituksien ja valaistuksien puutteista ilmoittaminen.
Sähkökatkot, vesivuodot tai muut kiinteistötekniikan ongelmatilanteet
Äkilliset tai suunnitellut sähkö- tai muut tekniikan käyttökatkot. Rikkoutuneet laitteet, esimerkiksi ilmanvaihtokoneet tai vesivuoto.
Rikkoutunut kiinteistötekniikka aiheuttaa yleensä vain hetkellistä haittaa. Vesivuoto voi huomaamattomana laajentua isommaksi vesivahingoksi. Äkillinen sähkökatko on yleensä lyhyt ja sähköt palautuvat nopeasti. Jos katko pitenee, toimintaa ei välttämättä voida turvallisesti jatkaa.

Rikkoutuneesta kiinteistötekniikasta tai vuotavista vesikalusteista ilmoitetaan aina välittömästi suoraan kiinteistöhuoltoon. Vesivuotojen osalta vesikalusteissa on myös linjasulut, jotka on mahdollisuuksien mukaan suljettava välittömästi isomman vahingon estämiseksi.

Sähkön, veden tai lämmönjakelun häiriöt ovat epätodennäköisiä, mutta toimijoiden on hyvä varautua niihin. Etukäteen tulee sopia, miten tilat evakuoidaan esimerkiksi sähkökatkotilanteessa. Pidentyneessä katkossa tilojen käyttö ei ole turvallista, joten myös henkilökunnan tulee evakuoitua. Katkotilanteissa myös lämmityksessä ja viemäröinnissä sekä vedensaannissa voi olla ongelmia, joten toiminta ei välttämättä ole edes mielekästä.

Vesivahinko
Mahdollisia syitä ovat yleensä jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Ulkopuolisia syitä ovat myrskyt ja esimerkiksi hulevesitulvat (rankkasateet, lumien sulaminen).
Mahdolliset omaisuusvahingot Huolletaan ja ylläpidetään talon LVI-tekniikkaa, ilmoitetaan puutteista, pidetään sadevesiviemärit kunnossa.
Vaaralliset tai palavat aineet
Tiloissa säilytettävistä tai käytettävistä vaarallisista aineista johtuva palo.
Omaisuusvahingot, mahdolliset henkilövahingot. Palon leviäminen. Toimija on vastuussa vaarallisten ja palavien aineiden asianmukaisesta säilyttämisestä sekä merkitsemisestä. Säilytystilojen läheisyydessä on suositeltavaa olla alkusammutuskalusto ja henkilökunta on koulutettava aineiden asianmukaiseen käsittelyyn. Palotilanteissa pelastuslaitosta tulee informoida aineista ja niiden sijainnista, erityisesti jos kyseessä on paineastioita, kuten kaasupulloja.
Kaasuvaara lähialueella
Syynä voivat olla esimerkiksi kemikaalikuljetusonnettomuus lähellä olevilla kuljetusväylillä tai tulipalo naapurikiinteistössä.
Seurauksena mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot.

Noudatetaan viranomaisen hätätiedotteita, jotka voivat tulla tekstiviestillä, TV:n tai internetin välityksellä tai viime kädessä pelastuslaitoksen kaiutinautoilla.

Tärkeimpänä toimenpiteenä yleensä ilmanvaihdon sulku ja sisälle suojautuminen.

Sähköautojen lataus
Sähköauton latauksesta johtuva palo tai sähköautosta lähtevä palo.
Omaisuusvahingot, mahdolliset henkilövahingot. Sähköautossa erityisesti akusto palaa voimakkaasti ja on hankala sammuttaa, joten palon leviäminen on mahdollista (latauspaikat pihalla) Sähköautoja saa ladata vain niille osoitetuissa ja sähköturvallisissa latauspaikoissa. Autoja ei saa ladata normaaleista seinäpistorasioista tai vanhoista lämpötolpista, jos niitä ei ole hyväksytty siihen käyttöön.
Poikkeustilanteet
Lähialueella säteilyvaaratilanne tai muu vakava tapahtuma.
Mahdolliset henkilövahingot, sisälle suojautuminen, mahdollinen evakuointi. Poikkeustilanteissa toimitaan viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti.
Magneettikuvauslaite tulipalotilanteessa
Päällä oleva magneettikenttä vaikeuttaa pelastustöitä tulipalotilanteessa
Pelastustyöt häiriintyvät, mahdolliset henkilövahingot Magneettikuvaushuoneeseen ei mennä tavalliset pelastusvälineet päällä jos magneettikenttä on päällä

Vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät

Tyypilliset vaarat ja riskit johtuvat yleensä ihmisen toiminnasta tai viallisista laitteista, joten päivittäisellä turvallisuuden huomioimisella voidaan ennaltaehkäistä tulipaloja ja muitakin vaaratilanteita.

Ylimääräistä tavaraa ei tule säilyttää rakennuksen reunoilla tai kulkukäytävillä, erityisesti poistumisreitit tulee pitää kulkukelpoisina. Henkilökunnan tulee ilmoittaa havaitsemistaan puutteista välittömästi eteenpäin, kuten esimerkiksi rikkinäisestä valaistuksesta. Hätätilanteita varten tulee olla etukäteen sovittuna, miten tilat evakuoidaan.

Lisäksi riskien toteumisen todennäköisyyttä vähennetään ja seurauksia rajataan kiinteistön rakenteellisilla ja turvateknisillä ratkaisuilla.

Vaaratilanteet

Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman.

Riski on uhkaan liittyvä vahingon todennäköisyyden ja vakavuuden yhteisvaikutus.

Riski ja todennäköisyys Syitä riskin toteutumiseen Seuraus
Tuhopoltto (mahdollinen) Roskalaatikot, -lavat, pahvit, ajoneuvot Omaisuus- ja henkilövahingot
Ongelmat poistumisessa (mahdollinen) Merkintöjen edessä esteitä, poistumisteillä esteitä Henkilövahingot
Tulipalo (mahdollinen) Avotuli, tupakointi, sähkölaitteet, sähkökeskukset ja -asennukset, ajoneuvot, sähköautojen latauspisteet, tulityöt Omaisuus- ja henkilövahingot
Vahingonteot, ilkivalta (mahdollinen) Puutteellinen valaistus/valvonta, suojaisa ympäristö Omaisuusvahingot
Pommiuhkaus (epätodennäköinen) Kohde/yritys ärsyttää, häiriintyneet ihmiset Toiminnan häiriö
Varkaus (epätodennäköinen) Katutaso, auki jäänyt henkilökunnan tilojen ovi Omaisuusvahingot
Tapaturma (mahdollinen) Liukkaus, rakenteet, puutteelliset suojavälineet, lumen putoaminen katolta Toiminnan häiriö, Henkilövahingot
Vesivahinko (mahdollinen) Puutteet huollossa/valvonnassa, jäätyminen, tukokset, laitteiden vikaantuminen, myrsky Kustannukset, Toiminnan häiriö, Toiminnan keskeytys
Kaasuvaara (epätodennäköinen) Lähialueen vaarallisten aineiden kuljetukset, tulipalo lähialueella Toiminnan häiriö, Toiminnan keskeytys
Sähkökatkos (mahdollinen) Salama, myrsky, laiteviat, kunnossapidon laiminlyönti Toiminnan häiriö, Toiminnan keskeytys
Liikenneonnettomuus (mahdollinen) Lähialueen liikenne, liikenne piha-alueella Henkilövahingot
Väkivalta (epätodennäköinen) Asiakas, ulkopuolinen henkilö Henkilövahingot
Säteilyvaara (poikkeustilanne) Säteilyonnettomuus Suojautuminen sisätiloihin

Turvallisuusjärjestelyt

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto Kuvaus
Toimitiloissa Käsisammutin Tarkemmat paikoitukset turvakuvassa
Kiinteistössä Pikapaloposti Takemmat paikoitukset turvakuvassa
Toimitiloissa Sammutuspeite Tarkemmat paikoitukset turvakuvassa
Käsisammutin
Käsisammutin
Käsisammutin
Käsisammutin
Pikapaloposti
Pikapaloposti
Alkusammuttimet tulee tarkastaa:
  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
Pikapalopostit tulee tarkastaa:
  • Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Turvalaitteet

Sprinklerilaitteisto

Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.

Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.

Sprinklerilaitteiston huolto

Sprinklerilaitteistolle tulee olla aina nimetty henkilö tai yritys, joka huoltaa laitteiston kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Huoltotoimenpiteitä tekevien henkilöiden tulee olla ammattitaitoisia ja heillä tulee olla tarvittavat huoltoon liittyvät tiedot.

Huoltotyöt, jotka ovat tekniseltä vaativuudeltaan rinnastettavissa uuden laitteiston asennustöihin, voi tehdä vain Turvatekniikan keskuksen luetteloima sprinklerilaitteiston asennus- tai huoltotöihin erikoistunut liike. Huollon tilauksesta vastaava henkilö on nimettävä, jos huolto hankitaan ostettuna palveluna. Ostetusta huoltopalvelusta on oltava kirjallinen sopimus.

Sprinklerijärjestelmä
Kuvaus Sprinklerin pumppaamo sijaitsee veden pääsulun lähellä kellarikäytävällä.
Syöttöliittimet ulkoseinällä (4 kpl)
Keskuksen sijainti 1-kerroksen tuotantotilassa
Kattavuus Tuotanto-osa
Kulku sprinklerikeskukseen
Kulku sprinklerikeskukseen
Sprinklerilaitteisto
Sprinklerilaitteisto
Sprinklerin syöttö
Sprinklerin syöttö

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto
Kuvaus Tuotanto-osan katolla käsin avattavia sp-luukkuja, osassa tuotantotiloja savunpoistopuhallin.
Keskuksen sijainti Käynti pääsisäänkäynnin vierestä
Savunpoiston laukaisu Savunpoistokeskus paloilmoitinkeskuksella
Savunpoistokeskus
Savunpoistokeskus
Savunpoistokeskus ja savunpoistokaavio
Savunpoistokeskus ja savunpoistokaavio
Savunpoistopuhallin
Savunpoistopuhallin

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Kuvaus Akkuvarmenteiset poistumisopasteet ja turvavalot
Osa poistumisopasteista ovat jälkivalaisevia
Keskuksen sijainti Paloilmoittimella integroituna
Kattavuus Poistumisreitit ja uloskäynnit
Jälkivalaiseva poistumisopaste
Jälkivalaiseva poistumisopaste
Poistumisopasteet
Poistumisopasteet
Turvavalot
Turvavalot

Kaasusammutusjärjestelmä

Kaasusammutusjärjestelmää käytetään yksittäisten tilojen suojaamiseen tulipalolta. Sammutusaineen toiminta perustuu joko hapen syrjäyttämiseen tai lämmön absorboimiseen tilasta. Laitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti, sekä aina järjestelmän lauettua.

Järjestelmän lauettua tiloista tulee poistua ja tehdä ilmoitus hätäkeskukseen.

Kaasusammutusjärjestelmä
Kuvaus Kahdessa serverihuoneessa on kaasusammutusjärjestelmät.
Käsilaukaisu tilan ulkopuolella seinällä.
Tyyppi Inergen
Kaasusammutuksella suojattu tila
Kaasusammutuksella suojattu tila

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Pääaulassa 1-kerroksessa

IV-hätäseis aulassa
IV-hätäseis aulassa

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ambulanssi ohjataan: Sisäänkäynnille. Henkilökunta järjestää opastajan ulos auttajia vastaan.
  • Ensiaputarvikkeista vastaa: Vuokralaiset vastaavat omista EA-tarvikkeistaan.
Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:
Tarvike Sijainti
Ensiapukaappi Vuokralaisten tiloissa

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Kuvaus Paloilmoitinkeskukseen on kytketty kiinteistön paloilmaisimet, paloilmoitinpainikkeet ja palosireenit.
Keskuksen sijainti Käynti pääsisäänkäynnin vierestä
Kattavuus Kiinteistö
Keskuksen tyyppi Prodex FIREscape
Paloilmaisin
Paloilmaisin
Paloilmoitinkeskus, savunpoistokeskus ja paloilmoitinpainike
Paloilmoitinkeskus, savunpoistokeskus ja paloilmoitinpainike

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

  • Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
  • Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
  • Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

  • Yhteys hätäkeskukseen
  • Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
  • Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
Äyritie 4 Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi Osastoivat rakenteet ovat EI60-EI120.
Käyttötavan mukaan osastoitu osa tuotantotiloista, varastoista, porrashuoneet ja tekniset tilat.

Vaaralliset aineet

Kiinteistössä säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:

Tila
Sijainti Äyritie 4 - Varasto/tuotantotilat
Varastoitavat aineet Palavat nesteet

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
Äyritie 4 Poistuminen lähintä turvallista reittiä käyttäen ulos ja kokoontumispaikalle. Poistumisreitit ja ovet merkitty valaistuilla opasteilla.
Kokoontumispaikka: Etupihan parkkipaikalla
Rakennuksen itäpäässä (MTAB Suomi, Crossfit Vantaa, Philips Oy ja Opsure Oy)

Kokoontumispaikat merkitty kyltillä

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.

Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

Poistumisjärjestelyt

Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa
Henkilökunta toimitiloittain
Mistä ja miten poistutaan?
Merkittyjä poistumisreittejä käyttäen ulos ja edelleen kokoontumispaikalle
Mitä on suljettava?
Ovet suljetaan, tietokoneet lukitaan
Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?
Tiloissa olevat ohjataan poistumaan ulos rakennuksesta

Jälkivahinkojen torjunta

Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.

Vahinkojen arviointi
Yhdessä kiinteistön omistajan ja toimijan kanssa
Keskustelu työpaikalla ja tarvittaessa jälkihoito
Työterveys ja esihenkilöt

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Paloilmoittimelle, paloilmoitin sijaitsee pääsisäänkäynnin viereisessä porraskäytävässä.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista
  • Mitä on tapahtunut?
  • Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
Anna tarvittaessa ensiapua
  • Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
  • Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
Tee hätäilmoitus
  • Soita numeroon 112.
  • Kerro, mistä soitat. Äyritie 4, VANTAA
  • Kerro, mitä on tapahtunut.
  • Toimi ohjeiden mukaisesti.
  • Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Tulipalo

Pelasta ja varoita
  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Sammuta ja rajoita
  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
  • Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
  • Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
  • Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Paloilmoittimelle, paloilmoitin sijaitsee pääsisäänkäynnin viereisessä porraskäytävässä.

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on:

Etupihan parkkipaikalla
Rakennuksen itäpäässä (MTAB Suomi, Crossfit Vantaa, Philips Oy ja Opsure Oy)

Kokoontumispaikat merkitty kyltillä

Varakokoontumispaikka: Äyritien kevyen liikenteen väylä

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

  • Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
  • Sulje ovet ja ikkunat.
  • Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
  • Opasta asiakkaita ja vieraita.
  • Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
  • Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
  • Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
Kokoontumispaikka: Etupihan parkkipaikalla
Rakennuksen itäpäässä (MTAB Suomi, Crossfit Vantaa, Philips Oy ja Opsure Oy)

Kokoontumispaikat merkitty kyltillä

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Etupihan parkkipaikalla
Rakennuksen itäpäässä (MTAB Suomi, Crossfit Vantaa, Philips Oy ja Opsure Oy)

Kokoontumispaikat merkitty kyltillä
Etupihan kokoontumispaikka
Etupihan kokoontumispaikka
Itäpäädyn kokoontumispaikka
Itäpäädyn kokoontumispaikka

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka: Äyritien kevyen liikenteen väylä
Varakokoontumispaikka
Varakokoontumispaikka

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet
  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
  • Ilmoita asiasta välittömästi:
    • huoltomiehelle: Coor, puh. 010 6225888, päivystys 010 6225888
    • tekniselle isännöitsijälle: Ari Piekkari, puh. 041 7322443
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
  • Veden pääsulku: Kellarikerros, henkilökunnan kuntosalin ja pukutilojen lähellä
  • Lämmönjakohuone: Kellarikerros, käynti rakennuksen itäpäädystä
  • Sähköpääkeskus: Kellarikerros, väestönsuojan vastapäätä
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

  • Kun uhkaus tulee puhelimitse
  • Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
  • Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
  • Kysele kysymyksiä.
  • Missä pommi on?
  • Miltä pommi näyttää?
  • Milloin pommi räjähtää?
  • Miksi?
  • Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
  • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
  • Onko hän kiihtynyt?
  • Lukeeko hän viestin paperilta?

Puhelun jälkeen ilmoita asiasta 112. Toimi viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Toimi seuraavasti
  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 010 6225888).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Sähköautopalo

Sähköauton paloon syttyneen akuston sammuttaminen on hankalaa ja vaatii runsaasti vettä jäädyttämiseen. Muodostuvat palokaasut ovat myrkyllisiä, ja niiden hengittämistä tulee välttää. Palosta tulee aina ilmoittaa välittömästi yleiseen hätänumeroon 112.

Toimintaohje sähköautopalossa:

Jos sähköauto palaa tai muodostaa savua, ÄLÄ aloita alkusammutusta, vaan:

  • Pelasta vaarassa olevat
  • Hälytä lisäapua paikalle, soita 112
  • Poistu vaara-alueelta
  • Varo hengittämästä savukaasuja
  • Varoita muita, ja estä pääsy paloalueelle
  • Opasta pelastuslaitos kohteeseen

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on yksi väestönsuoja. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on yksi väestönsuoja:

Sijainti Suojaluokka Pinta-ala Suojapaikkoja Varusteiden sijainti
Kellarikerroksessa S1 101,5 m² 135 Väestönsuojassa

Kiinteistön väestönsuoja on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Kulku väestönsuojaan
Kulku väestönsuojaan
Väestönsuojan koneisto
Väestönsuojan koneisto
Väestönsuojan luukku
Väestönsuojan luukku

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
Huom!
  • Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi verkkopalvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Sammuttimet

  • Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
  • Vedä varmistinsokka irti.
  • Lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
  • Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
  • Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
  • Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
  • Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
  • Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
  • Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Sammutuspeitteet

  • Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
  • Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
  • Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Ojenna kädet suoriksi.
  • Levitä peite palon päälle.
  • Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
  • Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.

Pikapaloposti

  • Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
  • Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
  • Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
  • Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
  • Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.

Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa.

Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.