Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.
Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.
Sisällys
Vastuut ja velvoitteet
Pelastussuunnitelma on
- perehdytettävä kiinteistön kaikille toimijoille, aina myös uusille
- tarkoitettu kiinteistön käyttäjille ohjeeksi päivittäiseen toimintaan
- pidettävä ajan tasalla ja muutoksista on tiedotettava toimijoille
Jokaisen kiinteistössä toimivan on
- osattava tehdä hätäilmoitus
- tunnettava pelastussuunnitelman sisältö pääpiirteissään
- osattava toimia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa
- ilmoitettava havaitsemistaan riskitekijöistä kiinteistön edustajalle
- noudatettava turvallisia työtapoja
- tiedettävä poistumisreitit ja kokoontumispaikka
- tiedettävä alkusammutusvälineiden ja ensiaputarvikkeiden sijainti ja osattava käyttää niitä oikein
- Työsuojelu
- Jokainen kiinteistössä vuokralla oleva yritys on velvollinen huolehtimaan työturvallisuuslain mukaisesta työsuojelutoiminnasta
- Työturvallisuus
- Työntekijöille tulee antaa tarpeelliset ohjeet laitteiden ja välineiden käytöstä sekä toimintaohjeet onnettomuuksien varalle
- Suunnitteluvelvollisuus
- Mikäli vuokralaisella on tiloissaan toimintaa, joka vaatii erillistä pelastus- tai turvallisuussuunnittelua (esim. ravintola), on vuokralaisen velvollisuus huo-lehtia siitä, että velvoitteet tulevat täytetyksi
- Tietoturvallisuus
- Jokainen vuokralla oleva yritys tai toimija on itse velvollinen huolehtimaan yrityksen tietoturvallisuudesta
- Vuokralaisen ilmoitusvelvollisuus
- Vuokralla olevan yrityksen tulee ilmoittaa kiinteistön turvallisuusvastaavalle tai johdolle kiinteistön turvallisuutta vaarantavista tekijöistä
- Vuokranantajan ilmoitusvelvollisuus
- Vuokranantaja on velvollinen ilmoittamaan vuokralaisille kiinteistön pelastustoimintaan ja turvallisuuteen vaikuttavista muutoksista
- Toimintavelvollisuus
- Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimintaan
Kohteen perustiedot
Mannerheiminkatu 20 kiinteistöä käytetään pääasiallisesti vuokrattavana
toimistotilana sekä oppilaitoksien tiloina.
Perustiedot
Kiinteistön nimi | Renor Oy / WSOYTALO |
---|---|
Kiinteistön kutsumanimi | WSOYtalo |
Kiinteistön osoite |
Mannerheiminkatu 20 Kaivokatu 37 Papinkatu 19 Linnankoskenkatu 32 06100 PORVOO |
Rakennusten määrä | 1 |
Kiinteistön omistaja |
Renor Oy
puh. 020 7220800 |
Rakentamisvuosi | 1970 |
Pinta-ala | 23 900 m² |
Kerrokset | 6 |
Paloluokka | P1 |
Rakennusmateriaali | Teräsbetoni |
Muut tiedot
Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Itä-Uusimaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 10 minuuttia.
Kiinteistönhoito | Oma Huolto Kiinteistöpalvelu Oy puh. 040 0606396 päivystys 040 0606396 |
---|---|
Vesiyhtiö |
Porvoon vesi
puh. 019 520211 päivystys 019 5202617 http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/ymparisto_ja_luonto/vesi/porvoon_vesi/vikailmoitukset |
Vartiointiliikkeen yhteystiedot |
Securitas
puh. 020 4912600 päivystys puh. 020 4912600 http://www.securitas.fi |
Kiinteistön vakuutusyhtiö |
If
puh. 010 191919 http://www.if.fi |
Kiinteistönomistajan vakuutusyhtiö |
If
puh. 010 191919 http://www.if.fi |
Kokoontumispaikka | Pysäköintialueet talon läheisyydessä Kaivokadulla ja Papinkadulla. Kirjastonpuisto. |
Varakokoontumispaikka | Määritetään tarvittaessa |
Väestönsuojien määrä | 2 |
Väestönsuojan sijainti VSS1 | Kellarikerros, Linnankoskenkadun sisäpihalla, muurin lähettyvillä |
Väestönsuojan sijainti VSS2 | Kellarikerros, Kaivokadulla (Kaivokatu 37C) |
Lämmitysmuoto | Kaukolämpö |
Veden pääsulku | 1. kerros, Kaivokadun kulmassa, käynti Mannerheiminkadun kautta |
Lämmönjakohuone | 1 kpl kellarissa |
Sähköpääkeskus | 1. kerros E114 |
Muuntamon sijainti | 1. kerros E109 ja E110 |
Turvallisuushenkilöstön tehtävät
TURVALLISUUSVASTAAVA
- tiedottaa kiinteistön käyttäjiä turvallisuusasioissa
- luo perusteet kiinteistön turvallisuustoiminnalle
- osallistuu kiinteistössä tehtäviin palotarkastuksiin mahdollisuuksien mukaan
TURVALLISUUSVALVOJAT
- pyrkivät arjen askareiden ohessa edistämään turvallisuuskulttuuria kiinteistössä
- osallistuvat aktiivisesti turvallisuuskoulutuksiin ja ylläpitävät turvallisuusosaamistaan
- valvovat ja esittävät korjausehdotuksia kiinteistön turvallisuudesta turvallisuusvastaavalle
- suorittavat omien vastuualueittensa turvallisuustarkastuksen kahdesti vuodessa ja raportoivat sähköisesti turvallisuusvastaavalle
VARTIOIMISLIIKE
- vastaa kohteen turvallisuusvalvonnasta
- pyrkii toiminnallaan ennaltaehkäisemään kiinteistöön kohdistuvia rikoksia
VÄESTÖSUOJAN HOITAJA
- vastaa siitä, että suoja on käytettävissä 72 tunnissa viranomaismääräyksestä
- tarkastaa väestönsuojan toimintakunnon kerran vuodessa
- väestönsuojan varusteiden ylläpito
KIINTEISTÖHUOLTO
- huolehtii kiinteistötekniikasta ja – huolloista
- vastaa piha-alueiden siisteydestä ja (talvi)kunnossapidosta
- suorittaa toimenpiteet vaaran estämiseksi
Organisaatio
Kiinteistöjohtaja |
Simo Niemelä Renor Oy puh. 040 8691096 simo.niemela@renor.fi |
---|---|
Kiinteistönhoitaja |
Matias Pellinen Renor Oy puh. 044 4343002 matias.pellinen@renor.fi |
Kiinteistön turvallisuushenkilöt
Turvallisuusvastaava |
Simo Niemelä Renor Oy puh. 040 8691096 simo.niemela@renor.fi |
---|---|
Turvallisuusvastaavan varahenkilö, väestönsuojan hoitaja |
Matias Pellinen Renor Oy puh. 044 4343002 matias.pellinen@renor.fi |
Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2 | Matias Pellinen |
Sähkölaitteiston käytön johtaja |
Kari Nordström puh. 044 5542061 |
Kiinteistön tärkeät numerot
Tehtävä | Nimi | Puhelinnumero | Päivystysnumero |
---|---|---|---|
Huoltoyhtiö | Oma Huolto Kiinteistöpalvelu Oy | 040 0606396 | 040 0606396 |
Hissihuolto | KONE Hissit Oy | 0800 15063 | |
Vartiointiliikkeen yhteystiedot | Securitas | 020 4912600 | 020 4912600 |
Muut tärkeät numerot
Toimija | Puhelinnumero | Päivystysajat |
---|---|---|
Hätänumero | 112 | 24 h |
Myrkytystietokeskus | 0800 147 111 | 24 h |
Riskit
Turvallisuuden näkökulmasta riski tarkoittaa onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Tärkeä osa turvallista kiinteistöä on turvallisuusriskien tunnistaminen ja niiden seurausten arviointi. Seuraavilla sivuilla on tunnistettu riskit, jotka kohdistuvat ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Tunnistettuihin riskeihin on laadittu toimenpide-ehdotukset, joilla riskejä voidaan poistaa, vähentää ja hallita. Vain tunnistettua riskiä voidaan hallita.
Kiinteistöön ja henkilöihin kohdistuvat riskiluokat:
- Tapaturmat
- Tulipalovaarat
- Vesivahingot
- Sairauskohtaukset
- Säteily- tai kaasuvaara
- Myrskyvauriot
- Murrot, ilkivalta yms.
Tapaturmat
Riskit
- kaatuminen
- liukastuminen
- kompastuminen
- lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
- liikenneonnettomuus
- viiltohaava
- työvälineiden aiheuttama vamma
- pelastustiellä esteitä
Seuraukset
- omaisuusvahingot
- henkilövahingot
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
- Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
- Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
-
Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
- Talvikunnossapidosta huolehditaan.
- Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
- Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.
- Käytön johtaja huolehtii siitä, että sähkölaitteiston käytössä ja huollossa noudatetaan sähköturvallisuuslakia sekä sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
- Käytön johtaja huolehtii siitä, että käyttötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastetut tehtäviinsä.
Tulipalovaarat
Riskit
- Ihmisen toiminta
- huolimaton tupakointi
- tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä
- tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä
- palo-ovet auki
- sähkölaitteiden päälle unohtuminen
- rasva- tai muu palo keittiössä
- Sähkölaitteet
- oikosulut
- rikkinäiset sähkölaitteet
- yhteisissä tiloissa liesitaso
- Tuhopoltto
- Turvallisuusjärjestelyt
- merkkivalokeskuksen huollon puute
- pelastustiellä esteitä
- Muut
Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat.
Seuraukset
- omaisuusvahingot
- savuvahingot
- henkilövahingot
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Ihmisen toiminta
- Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
- Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
- henkilökunta pitää poistumistiet vapaina.
- aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
- Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
- Sähkölaitteet
- Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
- Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
- Liesitasoa ei saa käyttää erilaisten tavaroiden säilytysalustana.
- Tuhopoltto
- Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
- Turvallisuusjärjestelyt
- Poistumistiet on merkitty opastein.
- Muut
- Ilmanvaihto ja nuohous
Vesivahingot
Riskit
-
Ympäristö
- tulva
- rankkasade
-
Rakenteet
- rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
- rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
- putkirikko
-
Laitteet
- pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen
Seuraukset
- omaisuusvahingot
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
-
Rakenteet
-
LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
- LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin.
- Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti.
- Katolta ja ränneistä tulee poistaa lehdet ja roskat.
-
LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
-
Laitteet
- Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
- Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava säännöllisesti.
- Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran vuodessa. Tässä yhteydessä tarkastetaan silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.
- Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
Sairauskohtaukset
Riskit
- sydäninfarkti
- diabeettinen sokki
- aivoinfarkti
- aivoverenvuoto
- epilepsia
- pyörtyminen
- pelastustiellä esteitä
Seuraukset
- henkilövahingot
- kuolema
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
- Kiinteistön pelastustiet on merkitty ja ne pidetään vapaana.
- Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
- Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle.
- Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.
Säteily- tai kaasuvaara
Riskit
- radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
- vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
- onnettomuus ydinvoimalaitoksessa
Seuraukset
- säteilysairaudet
- kuolema
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
- Kiinteistössä on väestönsuoja, johon voi suojautua säteilyvaaratilanteessa.
- Väestönsuojan toimintakuntoa ylläpidetään.
- Väestösuojanhoitaja on nimetty ja koulutettu tehtäviinsä.
- Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.
Myrskyvauriot
Riskit
- erilaiset luonnonilmiöt
Seuraukset
- sähkökatkot
- omaisuusvahingot
- henkilövahingot
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Rakennuksen ja ulkoalueiden kunnosta huolehditaan.
- Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
- Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
- Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
- valaisin ja paristot
Rikollinen toiminta
- murto
- ilkivalta
Seuraukset
- omaisuusvahingot
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
-
Murto
- Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
-
Ilkivalta
- Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
- Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
- Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista.
Ravintolan toiminnan riskit
Riskit
- Tulipalo
- Aggressiivinen asiakas
- Vesivahinko
- Työvälineiden aiheuttamat vammat
Seuraukset
- Henkilövahingot
- Aineelliset vahingot
- Ravintolan toiminta keskeytyy
- Taloudelliset menetykset; mahdollinen vakuutuskorvauksen alentaminen, jos paloturvallisuus-määräyksiä on laiminlyöty
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Palamaton ja tukahduttava kannellinen tupakantumppien keräilyjäteastia käytössä
- Huolellisuus nestekaasun käytössä ja laitteiston kunnon tarkastaminen määräajoin
- Rasvahormit puhdistutetaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa
- Rasvasuodattimet puhdistetaan tarvittaessa
- Sähkölaitteet pidetään kunnossa
- Sisusteet oikeaa palosuojausluokkaa, käytetään esim. palosuojattuja tekstiilejä
- Jätteet ja palava materiaali säilytetään lukituissa tiloissa
- Avotulen turvallinen käyttö, kynttilät
- Aggressiivisen asiakkaan kohtaamistilanteita tulee ravintolan toiminnassa harjoitella ja toimintaohjeet ohjeistaa työntekijöille
- Henkilökunnan tulee ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista välittömästi omalle esimiehelleen
- Vialliset työvälineet poistetaan käytöstä välittömästi
- Vialliset koneet huolletaan asiantuntevan huoltoliikkeen toimesta
- Työpisteen läheisyydessä tulee olla ensiaputarvikkeet
Erityistoimintaohjeita ravintolalle tulipalotilanteessa
1. Evakuoi asiakkaat ravintolasta 2. Sulje ovet estääksesi savun ja palon leviämistä 3. Hälytä palokunta soittamalla numeroon 112 4. Sammuta, jos palo on pieni eikä savua vielä ole 5. Rasvapalon sammutus vain tukahduttamalla, esim. kannella tai sammutuspeitteellä. Muista myös sammuttaa ilmastointi (IV-hätäseis) 6. Varoita niitä, jotka eivät ole välittömässä vaarassa 7. Opasta tai järjestä opastus ja esteetön pääsy pelastusyksikölle kohteeseen 8. Varmista, että kaikki ovat päässeet kokoontumispaikalle
Turvallisuusjärjestelyt
Sammutuskalusto
Sijainti | Sammutuskalusto |
---|---|
Toimitiloissa | Sammutuspeite |
Suojelumallit
Tyyppi | Kerrokset | Toteutuksen kuvaus |
---|---|---|
Yhteissuojelumalli | 1-6 | Kiinteistön toimintaluonteen vuoksi toimitilojen vastuualueet on jaettu siten, että jokaisen tilan haltija vastaa omien hallinnoimiensa tilojen tyhjentämisestä niin henkilökunnasta kuin mahdollisista asiakkaistakin hätätilanteessa. Yritysten henkilökunta huolehtii omien hallinnoimiensa tilojen tyhjentämisestä erilaisissa onnettomuus- ja uhkatilanteissa. Ravintola-alueen työntekijät vastaavat ravintolan asiakkaiden opastamisesta. Tilaisuuden järjestäjät vastaavat järjestämänsä tilaisuuden osalta siitä, että henkilökunnalla on valmius toimia vaara/hätätilanteessa. Muilta osin esimerkiksi kellaritiloissa henkilöiden pitää osata toimia itsenäisesti palokellojen soidessa. |
Turvalaitteet
Poistumisopastus
Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.
Kattavuus | Poistumisreitit ja uloskäynnit |
---|
Ensiapu
Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.
- Ambulanssi ohjataan:
Lähimmälle sisäänkäynnille, jonne henkilökunnan edustaja menee vastaan opastamaan.
Hätäilmoitusta tehtäessä ilmoita lähin osoite:
.
Mannerheiminkatu 20
Kaivokatu 37
Papinkatu 19
Linnankoskenkatu 32
Paloturvallisuus
Palo-osastointi
Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.
Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.
Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)
Pelastustie
Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.
- Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
- Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
- Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
- Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.
Sijainti | Kadulta sisäpihalle johtava ajoväylä. |
---|---|
Kuvaus | Operoiminen mahdollista myös ympäröiviltä kaduilta (Kaivokatu, Mannerheiminkatu, Linnankoskenkatu, Papinkatu) |
Aluepiirros, jossa näkyy myös pelastustie, löytyy liitteistä.
Poistumisreitit
Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.
Kirjastonpuisto.
Tulityöt
Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.
Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.
Poistumisjärjestelyt
- Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa
- Paikalla oleva henkilökunta toimitiloittain.
- Mistä ja miten poistutaan?
- Poistumiseen käytetään merkittyjä turvallisia poistumisreittejä ja uloskäyntejä.
- Mitä on suljettava?
- Väliovet, huoneiden ovet, ikkunat ja sähkölaitteet mahdollisuuksien mukaan.
- Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?
- Henkilökunta opastaa asiakkaat ja vieraat ulos sekä pyrkii tarkastamaan, että omat toimitilat ovat tyhjät ennen kuin poistuvat itse.
Jälkivahinkojen torjunta
Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.
Sähköpaloturvallisuus
Tulipalot työpaikoilla saavat usein alkunsa koneista ja viallisista sähkölaitteista. Epäkunnossa olevien sähkölaitteiden käyttö tulee lopettaa välittömästi. Viallisen laitteen korjaus suoritetaan aina asiantuntevan huoltoliikeen toimesta. Herkästi päälle unohtuvat sähkölaitteet kuten kahvinkeittimet kannattaa varustaa kellokytkimellä. Sammutuspeite olisi hyvä löytyä tiloista, joissa em. sähkölaitteita on.
Vioittuneet vilkkuvat loisteputket ja sytyttimet tulee vaihdattaa. Mikäli havaitset vilkkuvan lampun, ilmoita siitä kiinteistöhuoltoon tai isännöintiin. Vioittunut loisteputki voi kuumentua jopa 200-asteiseksi, aiheuttaen näin suuren palovaaran. Vilkkuva valo kuluttaa myös huomattavasti enemmän sähköä.
Sähkölaitteiden paikkaa arvioitaessa on otettava huomioon sähkönsaanti. Jatkojohdot on tarkoitettu vain tilapäiskäyttöön. Vioittuneet jatkojohdot tulee poistaa käytöstä välittömästi.
Kylmälaitteiden kunnosta on huolehdittava. Epäkuntoinen laite tulee toimittaa huoltoon. Kylmälaitteiden takana sijaitsevat jäähdytyskennot tulee imuroida vuosittain. Laitteen taakse kertyvä pöly on herkästi syttyvää ja aiheuttaa laitteen ylikuormitusta.
Sähkökaappien edustat tulee pitää vapaana. Sähkökaappien tai -keskusten sisällä tavaroiden säilytys on kiellettyä. Teknisten tilojen siivous suoritetaan vuosittain.
Muut järjestelyt
Hissi
Sijainti | Rakennuksen tiloissa |
---|---|
Kuvaus | Yhteensä 7kpl henkilöhissejä. |
Huoltoyritys | KONE Hissit Oy |
Toimintaohjeita
Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!
Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.
Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!
Turvallisuusorganisaatio
Kiinteistön turvallisuushenkilöt
Turvallisuusvastaava |
Simo Niemelä Renor Oy puh. 040 8691096 simo.niemela@renor.fi |
---|---|
Turvallisuusvastaavan varahenkilö, väestönsuojan hoitaja |
Matias Pellinen Renor Oy puh. 044 4343002 matias.pellinen@renor.fi |
Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2 | Matias Pellinen |
Sähkölaitteiston käytön johtaja |
Kari Nordström puh. 044 5542061 |
Avun hälyttäminen
Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112
- Soita hätäpuhelu itse, jos voit
- Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
- Kerro, mitä on tapahtunut
- Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
- Kerro tarkka osoite ja kunta
- Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
- Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
- Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
- Toimi annettujen ohjeiden mukaan
- Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
- Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
- Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.
Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:
Automaattisen hälytyksen sattuessa pelastuslaitos saapuu paloilmoittimelle, josta hälytys paikallistetaan. Henkilökunta opastaa pelastuslaitosta tarvittaessa
Sairauskohtaus tai tapaturma
Selvitä ja tarkista
- Mitä on tapahtunut?
- Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
Anna tarvittaessa ensiapua
- Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
- Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
Tee hätäilmoitus
- Soita numeroon 112.
- Kerro, mistä soitat. Huomioi, että kiinteistöllä on useita osoitteita.
- Mannerheiminkatu 20, PORVOO
- Kaivokatu 37
- Papinkatu 19
- Linnankoskenkatu 32
- Kerro, mitä on tapahtunut.
- Toimi ohjeiden mukaisesti.
- Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.
Tulipalo
- Pelasta ja varoita
-
- Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
- Sammuta ja rajoita
-
- Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
- Hälytä
-
- Hälytä palokunta paikalle soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112.
- Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
- Opasta
-
- Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
- Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Automaattisen hälytyksen sattuessa pelastuslaitos saapuu paloilmoittimelle, josta hälytys paikallistetaan. Henkilökunta opastaa pelastuslaitosta tarvittaessa
- Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!
Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Pysäköintialueet talon läheisyydessä Kaivokadulla ja Papinkadulla.
Kirjastonpuisto.
Varakokoontumispaikka: Määritetään tarvittaessa
Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt
Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.
- Jää palo-osastoon, jossa olet.
-
- Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
- Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.
- Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.
- Noudata viranomaisten antamia ohjeita.
Toiminta kokoontumispaikalla
Kirjastonpuisto.
Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.
Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
- mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
- liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
- ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Aluepiirros, jossa näkyy kulku kokoontumispaikoille, löytyy liitteistä.
Varakokoontumispaikka
Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.
- Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
-
- Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
- Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.
Vesivahinko
- Toimintaohjeet
-
- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
-
Ilmoita asiasta välittömästi:
- huoltomiehelle: Oma Huolto Kiinteistöpalvelu Oy, puh. 040 0606396, päivystys 040 0606396
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
- Veden pääsulku: 1. kerros, Kaivokadun kulmassa, käynti Mannerheiminkadun kautta
- Lämmönjakohuone: 1 kpl kellarissa
- Sähköpääkeskus: 1. kerros E114
- Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
-
- Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.
Väkivallan uhatessa
Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.
- Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
- Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
- Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
- Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta
Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.
Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.
- Älä tee vastarintaa.
- Tee vain mitä uhkaaja käskee.
- Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
- Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
- Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.
Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.
Pommiuhka
Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.
Kun uhkaus tulee puhelimitse
- Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
- Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
-
Kysele kysymyksiä.
- Missä pommi on?
- Miltä pommi näyttää?
- Milloin pommi räjähtää?
- Miksi?
- Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
-
Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
- Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
- Onko hän kiihtynyt?
- Lukeeko hän viestin paperilta?
- Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
- Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
- Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.
Epäilyttävä esine tai uhkauskirje
- Älä koske esineeseen.
- Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
- Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
- Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
- Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
- Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
-
- Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
- Avaa radio ja odota ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.
Kaasuvaara
- Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
- Toimi seuraavasti
- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
- Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
-
- Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
- Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
Säteilyvaara
Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
Mene sisälle.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
- Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).
Vältä ulkona liikkumista
Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.
Sähkökatkot
Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.
Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.
Toiminta sähkökatkon aikana
Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen
- Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
- Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 040 0606396).
Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista
- Käytä taskulamppua
- Tarvittaessa opasta muita
Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:
Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:
- Matkapuhelimella - (KONE Hissit Oy, 0800 15063)
Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.
Väestönsuojelu
Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.
Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa:
Sijainti | Suojaluokka | Pinta-ala | Suojapaikkoja | Varusteiden sijainti |
---|---|---|---|---|
Kellarikerros, Linnankoskenkadun sisäpihalla, muurin lähettyvillä | S2 | 251 m2 | 334 | Väestönsuojassa |
Kellarikerros, Kaivokadulla (Kaivokatu 37C) | S2 | 165 m2 | 220 | Väestönsuojassa |
Kaksi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S2. Suojaluokan S2 väestönsuoja on uudempi suoja. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.
Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää.
Irtaimiston säilytys
Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.
Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.
- Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
-
- Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
- Rakennusten alla tai läheisyydessä
-
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
- Huom!
-
- Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii
Liitteet
Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:
Lisäksi Pelsu Pelastussuunnitelma -palvelussa saatavilla seuraavat liitteet:
Liiketilan haltijan velvollisuudet
Tilan haltijan tai toiminnanharjoittajan on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että työpaikalla noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. On suositeltavaa nimetä turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii turvallisuusasioista ja toimii yhteistyössä kiinteistön vastuuhenkilöiden kanssa.
Tilanhaltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että
- tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
- rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin
- pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista.
Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, kulku- tai poistumisteillä, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä.
Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:
- sammutusvälineet
- palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet
- poistumisreittien opasteet ja valaistus.
Tilan haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan
- ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä
- varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa
- varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät
- ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.
Tilan haltija ja toiminnanharjoittaja ilmoittavat epäkohdista vastuuhenkilölle.
Turvallisuushuomiot tulee saattaa kiinteistön halllinnoinnin tietoon.
- yhteystiedot löytyvät suunnitelman Organisaatio-osiosta.
Alkusammuttimien käyttöohjeet
Sammuttimet
- Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
- Vedä varmistinsokka irti.
- Lähesty paloa tuulen suunnasta.
- Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
- Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
- Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
- Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
- Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
- Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
- Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
- Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.
Sammutuspeitteet
- Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
- Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
- Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
- Ojenna kädet suoriksi.
- Levitä peite palon päälle.
- Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
- Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
- Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.
Auton lämmitysjohdot
Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna.
Avoin pistorasiakotelo ja vapaasti roikkuva jännitteinen lämmitysjohto aiheuttavat sähköiskun vaaran. Jos pistokytkin putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon, se saattaa tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lisäksi lämmitysjohto voi rikkoutua vaaralliseen kuntoon esimerkiksi paikoitusalueen lumenluonnin yhteydessä. Avoimena oleva pistorasiakotelo puolestaan on alttiina ilkivallalle.
Käyttäjiä tulee ohjeistaa auton lämmitysjohdon turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä. Yhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu yhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista.
Auton esilämmitykseen on käytettävä vain tarkoitukseen soveltuvaa lämmitysjohtoa ja autoihin tarkoitettua sisätilan lämmitintä. Jatkojohdon käyttöä tulee välttää, sillä jatkojohdot eivät yleensä ole lapsisuojattuja ja ne joutuvat helposti maahan, jossa ne ovat alttiita vedelle, lialle ja lumelle. Liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein.
Jos auton sähkölämmityslaitteita ei käytetä tai niiden kunnosta ei huolehdita oikein, seurauksena saattaa olla sähköiskun vaara käyttäjälle tai muulle henkilölle. Myös palovaara on olemassa.
Avainturvallisuus
Luovutetuista avaimista on pidettävä kirjaa ja avainten palautuksesta on huolehdittava varsinkin avaimen haltijan työ- tai asumissuhteen päättyessä.
Avaimet luovutetaan käyttötarpeen mukaan kuittausta vastaan. Avaimien tulee olla jatkuvasti ne kuitanneen henkilön välittömässä hallinnassa. Itselle kuitattua avainta tai kulkutunnistetta ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle missään tilanteessa.