Perustiedot

Kiinteistön nimi	Koy Porin Asema-aukio
Kiinteistön kutsumanimi	Samk-kampus Pori
Kiinteistön osoite	Satakunnankatu 23 28130 PORI
Rakennusten määrä	1
Toimijoiden määrä	4
Kiinteistön omistaja	Hemsö
Rakentamisvuosi	2017
Kerrokset	6
Paloluokka	P1

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Satakunta. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 10 minuuttia.

Paloilmoittimen hoitaja	Kristian Rautakorpi ARE puh. 0403006487
Paloilmoittimen keskuksen sijainti	B-osan 1. kerros, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta
Kiinteistönhoito	Are Oy puh. 0205305700 päivystys 0205305700
Sähköntarjoaja	Pori Energia
Vesiyhtiö	Porin kaupunki: Porin vesi puh. 026212111 päivystys 026412155 http://www.pori.fi/porinvesi.html
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	360 Security Solutions Oy http://360solutions.fi
Kiinteistön vakuutusyhtiö	If puh. 010191919 http://www.if.fi
Kiinteistönomistajan vakuutusyhtiö	If puh. 010191919 http://www.if.fi
Kokoontumispaikka	Paikoitusalue, Karjalankadun puoleinen alue, kaupan ovia vastapäätä. Merkitty vihreällä kyltillä.
Varakokoontumispaikka	Osoitetaan tarvittaessa
Väestönsuojien määrä	5
Väestönsuojan sijainti VSS1	A-osa
Väestönsuojan sijainti VSS2, VSS3, VSS4, VSS5	C-osa
Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	Lämmönjakohuone: B-osan 1. kerros, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta. (Laajennusosa) Lämmönjakohuone: C-osan kellarikerros. (Vanha puoli)
Lämmönjakohuone	B-osan 1. kerros, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta. (Laajennusosa) C-osan kellarikerros. (Vanha puoli)
Sähköpääkeskus	A-osa, kirjastosalin kellarikerros. (Laajennusosa) C-osa, kellarikerros. (Vanha puoli)
Muuntamon sijainti	A-osa, pihalla. C-osa, kellarikerros.
Ilmanvaihtokone	A-osa ja B-osat 2. kerros. C-osa, 7. kerros.
Ilmanvaihdon hätä-seis	Sprinklerikeskus: B-osa, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta
Varavoimajärjestely	Varavoimakone

Kiinteistön tilat

Liikehuoneistot

Sijainti	Nimi
C-osa	Apteekki

Toimijat

Sijainti	Nimi
C-osa	K-supermarket Kampus

Luokkatilat

Sijainti	Nimi
A-C-osat	SAMK

Henkilömäärät

Yhteensä

	Päivällä	Illalla	Yöllä
Arkisin	3 500	10–50	0
	Opiskelijoita 3500
Viikonloppuisin	10–50	10–50	0
	Kauppa avoinna MA-LA 08.00-22.00 ja SU 11.00-22.00

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuusvastaava, avainhallinta, vahtimestari	Aleksi Setälä Satakunnan ammattikorkeakoulu puh. 0447103056 aleksi.setala@samk.fi
Kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö SAMK	Tero Hämäläinen Satakunnan ammattikorkeakoulu puh. 0447103210 tero.hamalainen@samk.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2, VSS3, VSS4, VSS5	Kristian Rautakorpi
Väestönsuojan apulaishoitaja VSS1, VSS2, VSS3, VSS4, VSS5	Harri Lehtonen
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1	Toni Erholtz puh. 0504700661 toni.erholtz@newsec.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS2	Toni Erholtz puh. 0504700661 toni.erholtz@newsec.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS3	Toni Erholtz puh. 0504700661 toni.erholtz@newsec.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS4	Toni Erholtz puh. 0504700661 toni.erholtz@newsec.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS5	Toni Erholtz puh. 0504700661 toni.erholtz@newsec.fi
Sähkölaitteiston käytön johtaja	Marko Ylinen SAMK puh. 0447103304

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö	Jari Lahti Satakunnan ammattikorkeakoulu jari.lahti@samk.fi
Työsuojeluvaltuutettu	Kalle Toivonen Satakunnan ammattikorkeakoulu kalle.toivonen@samk.fi

Toimijoiden turvallisuushenkilöt

Yritys	Henkilö	Yhteystiedot
Apteekki	Minna Palolampi Apteekkari	Kampuksen sivuapteekki puh. 026332213 minna.palolampi@apteekit.net
K-supermarket Kampus	Joonas Huhtasalo Kauppias	K-Supermarket puh. 0445237447 joonas.huhtasalo@k-supermarket.fi
SAMK	Tero Hämäläinen Turvallisuuspäällikkö	SAMK puh. 0447103210 tero.hamalainen@samk.fi

Tapaturmat

Riskit

• kaatuminen
• liukastuminen
• kompastuminen
• lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
• liikenneonnettomuus
• sähköisku
• viiltohaava
• työvälineiden aiheuttama vamma

Seuraukset

• omaisuusvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
  • Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
  • Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
• Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
  • Talvikunnossapidosta huolehditaan.
• Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
• Henkilökunnalle on järjestetty ensiapukoulutusta.
• Yritysten turvallisuusvastaavat on nimetty.
• Turvallisuusvastaavat huolehtivat toimipisteensä turvallisuusasioista.
• Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.
• Käytön johtaja huolehtii siitä, että sähkölaitteiston käytössä ja huollossa noudatetaan sähköturvallisuuslakia sekä sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
• Käytön johtaja huolehtii siitä, että käyttötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastetut tehtäviinsä.

Tulipalovaarat

Riskit

• Ihmisen toiminta
  • huolimaton tupakointi
  • tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä
  • tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä
  • palo-ovet auki
  • sähkölaitteiden päälle unohtuminen
  • rasva- tai muu palo keittiössä
• Sähkölaitteet
  • oikosulut
  • rikkinäiset sähkölaitteet
  • siivouskoneen latauspaikka
  • trukin latauspiste
  • yhteisissä tiloissa liesitaso
• Tuhopoltto
  • lukitsematon jätekatos
  • palokuormaa rakennuksen seinustalla
  • jäteastioita rakennuksen seinustalla
• Turvallisuusjärjestelyt
  • paloilmoitinlaitteen vika
  • sammuttimien tarkastus tekemättä
  • palopostien huolto tekemättä
  • merkkivalokeskuksen huollon puute
• Muut
  • vaaralliset aineet
  • kaasupullot
  • Herkästi syttyvien aineiden ja kemikaalien virheellinen säilytys

Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa tekniset tilat, tulityöhön käytettävät tilat ja keittiö.

Seuraukset

• omaisuusvahingot
• savuvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Ihmisen toiminta
  • Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
  • Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
    • henkilökunta pitää poistumistiet vapaina.
    • aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
  • Yritysten turvallisuusvastaavat on nimetty.
  • Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
• Sähkölaitteet
  • Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
  • Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
  • Latauspaikalla tulee olla otettu huomioon räjähdys- ja palovaaran torjunta.
  • Liesitasoa ei saa käyttää erilaisten tavaroiden säilytysalustana.
• Tuhopoltto
  • Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
• Turvallisuusjärjestelyt
  • Kiinteistössä on savunpoistolaitteisto, jolle suoritetaan tarkastukset, huolto ja koestus laitteen valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti.
  • Kohteessa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä.
  • Paloilmoitinlaitteistojen testit ja huoltotyöt suoritetaan huolto-ohjelman mukaisesti.
  • Kiinteistössä on alkusammutusvälineet.
  • Alkusammutuskalusto tarkastetaan määräysten mukaan.
  • Kohteessa on sprinklerijärjestelmä.
  • Poistumistiet on merkitty opastein.
  • Tulitöiden vastuuhenkilöt on määritelty.
• Muut
  • Kiinteistössä ei saa säilyttää palavia aineita kellareissa. Palavat aineet tulee säilyttää niille tarkoitetussa paikassa.
  • Ilmanvaihto ja nuohous
  • IV-kanavien nuohousväli on yleensä 10 vuotta

Vesivahingot

Seuraukset

• omaisuusvahingot

Sairauskohtaukset

Riskit

• sydäninfarkti
• diabeettinen sokki
• aivoinfarkti
• aivoverenvuoto
• epilepsia
• pyörtyminen

Seuraukset

• henkilövahingot
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
• Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
• Henkilökunnalle on järjestetty ensiapukoulutusta.
• Ensiaputaitoiset henkilöt on kartoitettu.
• Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle.
• Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.

Säteily- tai kaasuvaara

Riskit

• radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
• vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
• onnettomuus ydinvoimalaitoksessa

Seuraukset

• säteilysairaudet
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
• Kiinteistössä on väestönsuoja, johon voi suojautua säteilyvaaratilanteessa.
• Väestönsuojan toimintakuntoa ylläpidetään.
• Väestösuojanhoitaja on nimetty ja koulutettu tehtäviinsä.
• Ilmastoinnin hätäpysäytys on merkitty ja henkilökunnan tiedossa.
• Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.

Myrskyvauriot

Riskit

• erilaiset luonnonilmiöt

Seuraukset

• sähkökatkot
• omaisuusvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Rakennuksen ja ulkoalueiden kunnosta huolehditaan.
• Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
• Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
• Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
  • valaisin ja paristot

Rikollinen toiminta

Ravintolan toiminnan riskit

Riskit

• Tulipalo
• Aggressiivinen asiakas
• Vesivahinko
• Työvälineiden aiheuttamat vammat

Seuraukset

• Henkilövahingot
• Aineelliset vahingot
• Ravintolan toiminta keskeytyy

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Rasvahormit puhdistutetaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa
• Rasvasuodattimet puhdistetaan tarvittaessa
• Sähkölaitteet pidetään kunnossa
• Sisusteet oikeaa palosuojausluokkaa, käytetään esim. palosuojattuja tekstiilejä
• Jätteet ja palava materiaali säilytetään lukituissa tiloissa
• Avotulen turvallinen käyttö, kynttilät
• Henkilökunnan tulee ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista välittömästi omalle esimiehelleen
• Vialliset työvälineet poistetaan käytöstä välittömästi
• Vialliset koneet huolletaan asiantuntevan huoltoliikkeen toimesta
• Työpisteen läheisyydessä tulee olla ensiaputarvikkeet

Turvalaitteet

Sprinklerilaitteisto

Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.

Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.

Sprinklerilaitteiston huolto

Sprinklerilaitteistolle tulee olla aina nimetty henkilö tai yritys, joka huoltaa laitteiston kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Huoltotoimenpiteitä tekevien henkilöiden tulee olla ammattitaitoisia ja heillä tulee olla tarvittavat huoltoon liittyvät tiedot.

Huoltotyöt, jotka ovat tekniseltä vaativuudeltaan rinnastettavissa uuden laitteiston asennustöihin, voi tehdä vain Turvatekniikan keskuksen luetteloima sprinklerilaitteiston asennus- tai huoltotöihin erikoistunut liike. Huollon tilauksesta vastaava henkilö on nimettävä, jos huolto hankitaan ostettuna palveluna. Ostetusta huoltopalvelusta on oltava kirjallinen sopimus.

Sprinklerijärjestelmä

Sijainti	Karjalankadun puolella kaarisisäänkäynnin vieressä
Kuvaus	Automaattinen sammutusjärjestelmä Vastuuhenkilö: ARE, Harri Lehtonen, 040 3006146
Keskuksen sijainti	B-osan 1. kerros, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta
Kattavuus	Rakennuksen tilat
Huoltohenkilö	Kristian Rautakorpi ARE puh. 0403006487

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto

Kuvaus	Savunpoistoluukkuja sekä -puhaltimia.
Keskuksen sijainti	Sprinklerikeskus: käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta.
Savunpoiston laukaisu	Sprinklerikeskus: B-osan 1. kerros, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta. Porraskäytävien 1. kerroksen yhteydessä.
Huoltohenkilö	Kristian Rautakorpi ARE puh. 0403006487

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus

Kuvaus	Akkuvarmenteiset poistumisopasteet
Kattavuus	Poistumisreitit ja uloskäynnit on merkitty valaistuilla poistumisreittiopasteilla

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Sprinklerikeskus: B-osa, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

• Ensiapukoulutusta on järjestetty.
• Ensiaputaitoiset henkilöt on kartoitettu. Ensiaputaitoisten henkilöiden listauksen sijainti: .
• Ambulanssi ohjataan: Lähimmälle sisäänkäynnille. Henkilökunnan edustaja lähetetään ulos vastaan opastamaan auttajia.

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Sijainti	Karjalankadun puolella kaarisisäänkäynnin vieressä
Kuvaus	Paloilmoittimen kuukausikokeiluissa SAMKin vahtimestari mukana.
Keskuksen sijainti	B-osan 1. kerros, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta
Kattavuus	Rakennuksen tilat
Hoitaja	Kristian Rautakorpi ARE puh. 0403006487

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

• Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
• Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
• Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

• Yhteys hätäkeskukseen
• Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
• Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:

Rakennus	Tyyppi	Kuvaus
Satakunnankatu 23	Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi	Rakennus on osastoitu pääosin EI60 rakennusosin. Osa tiloista osastoitu EI120 (esim. arkisto, muuntamo). Palo-osastoituja tiloja ovat mm. rakennuksen tekniset tilat ja poistumisreitteinä toimivat porraskäytävät. Kerrososastointia kellarissa ja C-osassa.

Kiinteistössä on seuraavat palo-ovet:

Sijainti	Palo-oven tyyppi	Kerros
Satakunnankatu 23	EI30	K-7.
	Palo-ovet yleisesti palo-osastojen rajoilla.

Vaaralliset aineet

Kiinteistössä säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:

Tila Haitallisten aineiden varasto

Sijainti	Satakunnankatu 23 - B-osa, B157
Varastoitavat aineet	Vety (20l), Helium (10l), AAS asetyleeni (40l) ja Happi (20l) Säilytettävien kemikaalien määrä on niin pieni, että mitään todellista vaaraa ei työskentelyn aikana ole, eikä räjähdysvaarallisia pitoisuuksia huoneilmaan pääse syntymään. Kaasujen virtaukset pommikalorimetriin ja AAS-laitteeseen on myös niin pienet, ettei näissä tiloissa ole mitenkään mahdollista syntyä räjähdysvaarallista kaasuseosta. Ainoa todellinen vaara muodostuu tulipalotilanteessa tai sitten jos joku kaasupullo totaalisesti pettää ja kaikki kaasu pullosta pääsee nopeasti purkautumaan huonetilaan. Tämä ei liene mitenkään todennäköistä.
Koko (m³)	59

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus	Poistumisjärjestelyt
Satakunnankatu 23	Kaikista tiloista, joissa työskennellään/oleskellaan on vähintää kaksi erillistä poistumisreittiä. 1. kerroksen tasalta uloskäynnit sijaitsevat rakennuksen kaikilla seinustoilla. Muista kerroksista poistuminen tapahtuu palo-osastoitujen porraskäytävien kautta 1. kerrokseen ja edelleen ulos.

Turvallisuusorganisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuusvastaava, avainhallinta, vahtimestari	Aleksi Setälä Satakunnan ammattikorkeakoulu puh. 0447103056 aleksi.setala@samk.fi
Kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö SAMK	Tero Hämäläinen Satakunnan ammattikorkeakoulu puh. 0447103210 tero.hamalainen@samk.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2, VSS3, VSS4, VSS5	Kristian Rautakorpi
Väestönsuojan apulaishoitaja VSS1, VSS2, VSS3, VSS4, VSS5	Harri Lehtonen
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1	Toni Erholtz puh. 0504700661 toni.erholtz@newsec.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS2	Toni Erholtz puh. 0504700661 toni.erholtz@newsec.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS3	Toni Erholtz puh. 0504700661 toni.erholtz@newsec.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS4	Toni Erholtz puh. 0504700661 toni.erholtz@newsec.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS5	Toni Erholtz puh. 0504700661 toni.erholtz@newsec.fi
Sähkölaitteiston käytön johtaja	Marko Ylinen SAMK puh. 0447103304

Toimijoiden turvallisuushenkilöt

Yritys	Henkilö	Yhteystiedot
Apteekki	Minna Palolampi Apteekkari	Kampuksen sivuapteekki puh. 026332213 minna.palolampi@apteekit.net
K-supermarket Kampus	Joonas Huhtasalo Kauppias	K-Supermarket puh. 0445237447 joonas.huhtasalo@k-supermarket.fi
SAMK	Tero Hämäläinen Turvallisuuspäällikkö	SAMK puh. 0447103210 tero.hamalainen@samk.fi

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Automaattisen hälytyksen sattuessa pelastuslaitos saapuu kiinteistön paloilmoitinkeskukselle, josta hälytys paikallistetaan. Sijainti Karjalankadun puolella ns. kaariovilla.

Tulipalo

Pelasta ja varoita

• Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
• Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

• Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
• Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

• Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
• Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
• Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
• Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

• Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
• Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Automaattisen hälytyksen sattuessa pelastuslaitos saapuu kiinteistön paloilmoitinkeskukselle, josta hälytys paikallistetaan. Sijainti Karjalankadun puolella ns. kaariovilla.

Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Paikoitusalue, Karjalankadun puoleinen alue, kaupan ovia vastapäätä. Merkitty vihreällä kyltillä.

Varakokoontumispaikka: Osoitetaan tarvittaessa

Kiinniotto näpistys/varkaustilanteessa

Kun havaitset näpistyksen, mikäli mahdollista, hanki lisäapua välittömästi ja ilmoita vartiointiin.

• Älä puhuta henkilöä vielä myymälässä, seuraa häntä katseellasi.
  • Näpistys/varkaus on tapahtunut vasta, kun epäilty on kulkenut kassalinjan yli ja näin ollen jättänyt tuotteen maksamatta.
• Kassalinjan jälkeen puhuta henkilöä, mutta älä syytä mistään, pysy rauhallisena.
  • Provosointi saattaa johtaa konfliktiin. Älä uhkaile, anna tyhjiä lupauksia tai kutsu häntä esim. "varkaaksi". Muista pitää turvallinen etäisyys.
• Älä päästä henkilöä lähtemään tai heittämään tavaraa pois, pyydä henkilöä sivummalle selvittämään asiaa
  • Tarkkaile erityisesti paikkaa (taskua, laukkua, tms.), jonne henkilö on varastetun tavaran laittanut. Sivummalla henkilö on helpommin tarkkailtavissa ja muu liiketoiminta voi jatkua häiriöttömästi. Muista kuitenkin oma turvallisuutesi!
• Mikäli vartija on estynyt tulemaan paikalle, ilmoita asiasta heti poliisille soittamalla 112.
  • Näpistyksestä kiinniotettu on lain mukaan aina luovutettava viipymättä poliisille.
• Jokaisesta näpistyksestä (anastus, varkaus) ilmoitetaan vartiointiin.

Näpistyksestä/varkaudesta tullaan kirjoittamaan henkilölle sakko (rangaistusvaatimus) tai asia käsitellään käräjäoikeudessa (varkaus). Mikäli anastettua tavaraa ei saada myyntikelpoisena takaisin, tai muuta omaisuutta on vahingoitettu, voit vaatia siitä korvausta (poliisi tiedustelee sinulta nämä asiat). Vaatimuksia kirjatessa poliisi haluaa tietää myös mistä henkilö otti tavaran, minne hän laittoi sen (irroittiko mahdollisen hälytyslaitteen tms.) ja missä henkilön kiinniotto tapahtui. Todistajat sekä mahdolliset kameratallenteet tulee myös mainita kiinniotetun luovuttamisen yhteydessä.

Ryöstö

Kyseessä on ryöstö, mikäli henkilö käyttää väkivaltaa tai uhkaa käyttää sitä anastaakseen omaisuutta. Ryöstö voi olla myös aseellinen (veitsi, puukko, ase, tms.)

Ryöstön aikana

• Pysy rauhallisena, tottele ryöstäjää
  • Hätääntyminen tai vastarinta saattaa eskaloida tilanteen väkivaltaiseksi. Muista myös muiden paikallaolijoiden turvallisuus.
• Toimi viivytellen. Anna tuotteita tai rahaa arvojärjestyksessä — pienimmästä suurimpaan. Laita joukkoon tunnistettavissa olevia tuotteita tai tunnisteseteleitä.
  • Viivyttely antaa aikaa avun saapumiselle ja ryöstäjän kiinniottamiselle jo paikan päällä. Mikäli ryöstäjä tulee keskeytetyksi, saalis jää näin pieneksi. Tunnistettavuus auttaa jäljittämään ryöstäjän, mikäli häntä ei saada kiinni heti.
• Paina mieleesi ryöstäjän tuntomerkit, puhetyyli ja pakosuunta.
  • Rauhallisesti toimiessa nämä ovat helpompi muistaa tilanteen jälkeen. Myös silminnäkijöiden tiedot tullaan keräämään.

Ryöstön jälkeen

• Mikäli et ole vielä kutsunut apua, soita välittömästi vartiointiin.
• Sulje liike, älä päästä uusia henkilöitä sisään, pyydä silminnäkijöitä jäämään paikalle mahdollisuuksien mukaan.
  • Mikäli silminnäkijät tahtovat poistua, pyydä yhteystietoja. Silminnäkijöille voi antaa esim. kynää ja paperia ja pyytää kirjaamaan ryöstäjän tuntomerkkejä. Tämä estää heidän keskustelun keskenään sekä rauhoittaa.
• Arvioi ryöstösaaliin suuruus. Kerro kaikki tietosi poliisille heidän saavuttuaan ja toimi heidän ohjeidensa mukaisesti.
  • Muista, että ilman poliisin lupaa et saa antaa lausuntoja esim. lehdistölle. Esimiehesi tekee päätöksen tiedottamisesta muita tahoja.

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.

• Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
• Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.

Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.

Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

• Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
• Sulje ovet ja ikkunat.
• Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
• Opasta asiakkaita ja vieraita.
• Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
• Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
• Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Turvallisuushenkilöstö ja henkilökunta välittävät tiedon opiskelijoille.

Henkilökunnan toiminta

• ohjaa oppilaat ja vieraat ulos lähintä turvallista poistumistietä pitkin kokoontumispaikalle.
• avustaa tarvittaessa liikuntarajoitteisia henkilöitä poistumaan.
• ota mukaan ulkovaatteet, jos ne on lähettyvilläsi
• sulje ovet ja ikkunat
• viimeinen tilasta poistuva tarkistaa ja varmistaa, että tila on tyhjä. Mikäli mahdollista, merkitse tila tarkastetuksi laittamalla tilan sisäänkäynnin läheltä löytyvä "tyhjä/tarkastettu" -lappu oven väliin. (SAMK henkilökuntaan kuuluva kuittaa tilan tyhjentyneen secapp-kriisiviestintä sovelluksen yläreunassa näkyvää keskustelu välilehdelle.)
• odota kokoontumispaikalla lisäohjeita! Tarkista secapp-kriisiviestintä sovelluksen keskusteluvälilehti.

Vahtimestarit

• varmistavat, että secapp-kriisiviesti välittyy henkilökunnalle
• opastaa oppilaita ja vieraita ulos kokoontumispaikalle
• avaa mahdollisuuksien mukaan pääovet poistumisen helpottamiseksi
• varmistavat uloskäynnit ja estävät pääsyn hälytyskohteeseen
• opastavat oppilaita ja vieraita lähimmälle poistumistielle ja kohti kokoontumispaikkaa
• varmistavat, että viesti on tavoittanut turvallisuuspäällikön ja/tai SAMK johdon.

Toiminta ennakkohälytyksessä

Valmistautuminen mahdollista palohälytystä varten

Seuraa ennakkohälytystä: Kun saat tiedon ennakkohälytyksestä, pysy rauhallisena ja aloita valmistautuminen mahdollista palohälytystä varten.

Ota selvää poistumistiestäsi: Tiedä, mikä on lähin turvallinen poistumistie, ja ole valmis seuraamaan ohjeita poistumistilanteessa. Tarkista, että poistumistiet ovat esteettömiä ja tiedä, mistä voit poistua turvallisesti.

Ota mukaan tarvittavat asiat: Varmista, että sinulla on mukana tarpeelliset tavarat, kuten avaimet, lompakko, puhelin ja muut tärkeät henkilökohtaiset tavarat. Varmista, että ulkovaatteesi ovat helposti saatavilla.

Sulje ovet ja ikkunat: Valmistele tila palohälytystä varten sulkemalla ovet ja ikkunat. Huomioi myös mahdolliset turvallisuusnäkökohdat ja sulje tarvittaessa tietokoneesi tai muut laitteet.

Tiedon seuraaminen: Pysy tietoisena tilanteesta seuraamalla secapp-kriisiviestintä sovelluksen keskusteluvälilehteä ja kuuntelemalla kuulutuksen ohjeita.

Yhteistyö ja avun tarjoaminen: Auta tarvittaessa muita henkilöitä, erityisesti liikuntarajoitteisia, valmistautumaan poistumiseen. Yhteistyössä muiden kanssa varmista, että kaikki ovat tietoisia tilanteesta ja valmistautuvat asianmukaisesti.

Ole valmis reagoimaan: Ole valmis reagoimaan nopeasti ja järjestäytyneesti, jos ennakkohälytys muuttuu palohälytykseksi. Noudata annettuja ohjeita ja liiku kohti kokoontumispaikkaa turvallisesti.

Tärkeintä on säilyttää rauhallisuus ja noudattaa annettuja ohjeita varmistaaksesi oman ja muiden turvallisuuden.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

• Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
• Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet

• Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
• Ilmoita asiasta välittömästi:
  • huoltomiehelle: Are Oy, puh. 0205305700, päivystys 0205305700
• Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
• Veden pääsulku: Lämmönjakohuone: B-osan 1. kerros, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta. (Laajennusosa)
  Lämmönjakohuone: C-osan kellarikerros. (Vanha puoli)
• Lämmönjakohuone: B-osan 1. kerros, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta. (Laajennusosa)
  C-osan kellarikerros. (Vanha puoli)
• Sähköpääkeskus: A-osa, kirjastosalin kellarikerros. (Laajennusosa)
  C-osa, kellarikerros. (Vanha puoli)

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

• Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

• Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
• Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
• Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
• Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

• Älä tee vastarintaa.
• Tee vain mitä uhkaaja käskee.
• Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
• Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
• Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Jos vastaanotat pommiuhkaussoiton, ole rauhallinen ja toimi seuraavasti:

Kuuntele tarkasti uhkauksen esittäjän viesti:

• Mitä
• Missä
• Milloin
• Miten
• Kuka

• Tee puhelun aikana tarkkoja muistiinpanoja.
• Tee puhelusta selkeä ilmoitus hätäkeskukseen 112.
• Tee puhelusta viipymättä selkeä ilmoitus turvallisuushenkilöstölle, joka arvioi jatkotoimia.
• Ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Vakavasti otettavissa ja kiireellisissä tapauksissa koko rakennus tyhjennetään välittömästi:

• Siirry ohjeiden mukaisesti kokoontumispaikalle.
• Ota mukaasi puhelin, avain, reppu ja välttämättömät henkilökohtaiset tavarasi.
• Toimi kokoontumispaikalla saamiesi ohjeiden mukaisesti.

ÄLÄ KOSKE OUTOIHIN ESINEISIIN JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA JOHDON TEHTÄVÄKSI.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

• Älä koske esineeseen.
• Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
• Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
• Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
• Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

• Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
• Avaa radio ja odota ohjeita.
• Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
• Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

• Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
• Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 0205305700).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

• Käytä taskulamppua
• Tarvittaessa opasta muita

Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:

Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:

• Matkapuhelimella - (Schindler, 020320500) tai
• Hississä olevalla hälytyspainikkeella. (Tämä ohjautuu suoraan hissihuollon vikapäivystykseen.)

Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.

Sisälle suojautuminen

Sisälle suojautuminen on tarpeen mikäli kiinteistössä tapahtuu vakava väkivallan teko tai ilmenee sellaisen uhka. Suojautuminen tulee aina tehdä tilaan, jonka ovi voidaan lukita ja johon ei näe sisälle. Lasiseinäisissä opiskelu- ja toimistotiloissa ei voida suojautua. Mikäli uhka tulee opiskelun ollessa käynnissä lasiseinäisessä tilassa, ohjataan oppilaat turvallisempaan paikkaan.

Sisälle suojautumisessa on kaksi vaihetta/astetta.

Ensimmäinen vaihe/aste

Ensimmäiseen asteeseen/vaiheeseen siirtyminen tehdään mikäli kiinteistön lähialueella on väkivallan uhka, on tehty uhkaus vakavasta väkivallasta tai väkivallan uhka on kiinteistön sisällä.

Toimet:

• Ilmoitetaan uhasta yleiseen hätänumeroon 112
• Käytävillä ja ulkona olevat oppilaat, vieraat ja henkilöt käsketään sisälle.
• Opetustilojen ovet lukitaan.
• Henkilökunta lukitsee ulko-ovet.
• Odotetaan lisätietoja viranomaisilta.

Toinen vaihe/aste

Toiseen asteeseen/vaiheeseen siirrytään, jos uhka on kiinteistön sisällä tai sen lähellä.

Toimet:

• Lukitaan opetustilan ovet.
• Sammutetaan tilojen valot ja suljetaan mahdolliset verhot.
• Matkapuhelimet sammutetaan tai kytketään äänettömälle.
• Opettajan tai tilan johtajan puhelimen oltava päällä, mutta äänettömänä.
• Tilan oven eteen kasataan esteitä.
• Opastetaan tilassa olevia pysymään matalina ja kalusteiden takana.

Ohjeita henkilökunnalle

Seuraavassa asioita, joita tulee ottaa huomioon hätäpoistumisen ja sisälle suojautumisen osalta etukäteen.

Osana jokapäiväistä toimintaa

• Opettele kulkemaan ja tuntemaan kiinteistön eri poistumisreittejä.
• Opettele laittamaan luokkatilan ovi takalukkoon.
• Selvitä kiinteistön kokoontumispaikkojen sijainnit.
• Ole mukana harjoituksissa ja tutustu aiheeseen liittyvään materiaaliin ja toimintaohjeisiin.
• Mieti mihin ja miten voisit suojautua tarpeen tullen.

Tilanteen aikana

• Ota tilanne haltuun - käytä kuuluvaa ääntä.
• Ohjaa ryhmäsi turvallisinta reittiä suojaisaan kokoontumispaikkaan.
• Viranomaiset johtavat pelastustoimintaa - sinä vastaat omasta ryhmästäsi.
• Jos selkeää ohjetta tai käskyä ei tule - suojaudutaanko sisään vai poistutaanko ulos - tee päätös!

Ratkaisuun vaikuttaa tilan sijainti ja sen antama suoja.

• Umpiseinäisessä, lukittavassa tilassa on turvallista suojautua.
• Lasiseinäisessä tilassa tai tilassa, jonka ovea ei saa lukittua, on vaikea suojautua.
• Jos turvallinen poistumisreitti on näkyvillä ja turvallinen, voi ulos kulkemista harkita.
• Jos poistumisreitti on kaukana eikä näkyvissä, ulos kulkeminen ei ole turvallista.
• Toimi tilanteen mukaan asteen 1 tai 2 mukaan.
• Tarvittaessa raportoi saamaasi tietoa viranomaisille.

Tilanteen jälkeen

• Palataan normaaliin toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
• Tilanne tulee käsitellä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa oppilaitoksen kriisiviestinnän mukaisesti.
• Älä anna lausuntoja tiedotusvälineille. Viranomaiset jaa etukäteen määritellyt henkilöt vastaavat tiedottamisesta.

Tapaturmien ennaltaehkäisy

Henkilökunta kuuluvan valvoo seuraavia kieltoja ja määräyksiä. Kaikista turvallisuutta vaarantavista tilanteista sekä tehdyistä toimenpiteistä tehdään ilmoitus esimiehelle.

1. Kiipeämiseen käytetään vain turvallisia ja tukevia tikkaita. Tikkaat pidetään lukkojen takana.
2. Lääkkeet, kemikaalit ja vaaralliset aineet pidetään lukkojen takana.
3. Veitset ja muut terävät esineet pidetään lukkojen takana.
4. Juokseminen sisällä ja muu tapaturma-altis tai raju liikehdintä on kiellettyä.
5. Käytävät ja kulkuväylät pidetään siistinä ja esteettöminä.
6. Vesi- ym. nesteläikät siivottava välittömästi lattialta.
7. Havaittaessa rikkoontunut tai muuten vaarallinen huonekalu tms. estetään sen käyttö ja hankitaan korvaava tilalle. Pihan penkkien osalta tehdään samoin tai ilmoitetaan kiinteistön haltijalle.
8. Rikkoutuneista askelmista ja muista kaatumisvaaroista ilmoitetaan heti rakennuksen omistajalle tai haltijalle, jolla on velvoite ryhtyä toimiin. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
9. Talvikunnossapidon puutteista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
10. Lumien, jään tai muun esineen tippumisvaarasta ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Mikäli vaara on välitön, soitetaan hätänumeroon 112.
11. Ulkoa liikkumista myrskyn tai muuten huonon tai vaikean sään aikana vältetään. Huonokuntoisista puista tai oksista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Välittömässä kaatumisvaarassa olevista puista tai tippuvista suurista oksista soitetaan hätänumeroon 112.

Defibrillaattorin (DEFIn) käyttö

Jokaiselle SAMKin kampukselle on sijoitettu neuvova puoliautomaattinen defibrillaattori (1-2 kpl) hätätapauksia varten.

Samk-kampus Porissa sijaitsee kolme defibrillaattoria kts. kartta 1. A1 info (Atrium aula) 2. B1 Sammakon/Soteekin toimistokäytävällä 3. C2 Auditorion vieressä

Laitteella annetaan (elottomalle) sydänpysähdyspotilaalle lyhytaikaisia sähköimpulsseja, jotka ohjautuvat sydänlihakseen elektrodien kautta. Laite tunnistaa automaattisesti ne sydämen rytmihäiriötilat, joiden hoitoon tulee antaa defibrillaatioisku. Äkillinen sydänpysähdys on siis käyttöaihe defibrilloinnille.

SYDÄNPYSÄHDYS

Jos potilas ei ole herätettävissä eikä hengitä, SOITA HÄTÄNUMEROON 112. Aloita välittömästi paineluelvytys ja pyydä muita tuomaan defibrillaattori.

1. Kytke virta defibrillaattoriin.
2. Avaa harmaa elektrodirasia.
3. Kiinnitä elektrodit potilaan rintakehälle.
4. Potilaaseen EI SAA KOSKEA sydämen rytmin analysoinnin aikana!
5. Paina oranssia iskuapainiketta, jos kone kehottaa. Pysy IRTI POTILAASTA.
6. Jatka paineluelvytystä välittömästi iskun antamisen jälkeen. Seuraa jatkossa koneen antamia ohjeita. (Lähde: www.tammed.fi)

Defibrillaattorin käyttöohje A4

Paineluelvytys ja Defibrillointi -video

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, kellarien ja varastojen kulkureitit

• Ei saa säilyttää mitään tavaraa.

Kellaritilat

• Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
• Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.

Rakennusten alla tai läheisyydessä

• Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat

Huom!

• Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi Pelsu Pelastussuunnitelma -palvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

• A: Asemapiirros
• B: Kellarikerros
• C: 1. kerros
• D: 2. kerros
• Defibrillaattori A1
• Defibrillattori b1
• E: 3. kerros
• F: 4. kerros
• G: 5. kerros
• Hätäseis kytkin akusto
• Hätäseis kytkin akusto
• Hätäseis kytkin akusto
• Hätäseis kytkin akusto
• Hätäseis kytkin akusto
• Hätäseis kytkin akusto
• Hätäseis kytkin katolla
• Hätäseis kytkin katolla
• Hätäseis kytkin katolla
• Palokellojen irti kytkentä
• Väestönsuojat