Sisällys

Johdanto
Kohteen perustiedot
1. Muut tiedot
Organisaatio
Riskien arviointi
1. Vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät
Turvallisuusjärjestelyt
Muut järjestelyt
Toimintaohjeita

Johdanto

Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:

vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)

Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:

tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
poistumisreittien opasteet ja valaistus;
väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)

Kohteen perustiedot

Kiinteistö sijaitsee osoitteissa Wolffintie 36, Yliopistonranta 2-6 (kaksi erillistä tonttia).

Rakennusten pinta-alat ovat yhteensä noin 20.000 m2 ja ne ovat osa entisen Vaasan Puuvilla Oy:n punatiilistä tehdaskiinteistöä. Rakennukset on rakennettu 1857-1953.

Rakennukset on pääosin vuokrattu ulos, lukuun ottamatta kiinteistön omistajan omia toimitiloja. Rakennuksissa on suunnitelman tekohetkellä noin 100 vuokralaista. Vuokralaiset ovat pääosin pienehköjä 1-10 henkilön yrityksiä, suurimpia ovat Sports Gym Wasa Ab Oy, Fellowmind Finland Oy Ab ja Vaasan ammattikorkekoulu. Rakennuksissa ei harjoiteta teollista toimintaa.

Rakennukset on sprinklattu lukuun ottamatta rakennuksia M10, F8, F9, (F10 Sähköinen paloilmoitin) F12 ja F13.

RAKENNUS F2

Rakennuksessa on kellarikerros ja neljä kerrosta. Kellarikerros on varasto/neuvotteluhuonekäytössä, kerrokset 1-3 ovat pääosin toimistojen käytössä, 4. kerros on kylmä käytöstä poistettu osastoitu ullakkotila.

RAKENNUS F8/9

Rakennuksen I-II kerroksista osa on korjattu yhtiön omiksi toimitiloiksi.
I-kerroksessa on autotalli/verstas, liite 7 B ja saunatila, liite 7 C ja II-kerroksessa on toimisto- ja sosiaalitilat, liite 7 A. Rakennuksen länsiosaan on peruskorjattu ravintolatilat, kahteen kerrokseen.

RAKENNUS F10

Rakennuksessa on osittain kaksi, osittain yksi kerros. Se on rakennettu neljässä eri vaiheessa 1800-luvun lopussa.

RAKENNUS F11

Rakennus on teräsbetonirunkoinen ja siinä on neljä kerrosta. Se on varustettu hissillä. Rakennuksessa on pääosin toimisto/ varastotilaa. Ensimmäisessä kerroksessa on toimisto/koulutustilaa.

RAKENNUS B3

Puurakenteinen kaksikerroksinen pientalo, joka on kokonaisuudessaan vuokrattu Leison Caféelle. Rakennuksella on oma vesi- ja sähköliittymä.

RAKENNUS M10/F12

M10 rakennettu yhteen rakennuksen F12 kanssa.
Rakennuksessa on neljä kerrosta ja teräsbetonirunko. Rakennus on peruskorjattu useassa vaiheessa vuosina 2001-2014.
Rakennusta palvelee yhteinen hissi rakennuksen F12 kanssa.

F12- rakennuksessa on kaksi kerrosta ja teräsbetonirunko.

RAKENNUS F13

Yksikerroksinen rakennus, joka on peruskorjattu toimistoksi.

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pohjanmaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 5 minuuttia.

Paloilmoittimen hoitaja	Pasi Karhunmaa Palosaaren Yrityskeskus Oy puh. 050 5054387
Paloilmoittimen keskuksen sijainti	F10 -1.krs sisäänkäynti, merkattu aluekarttaan
Kiinteistönhoito	Kiinteistöpäällikkö puh. 050-5380609
Talvikunnossapito	Vaasan Korttelihuolto Oy puh. 050 5906271 päivystys 029 170 0750
Sähköntarjoaja	Vaasan sähkö puh. 063245700 http://www.vaasansahko.fi/
Vesiyhtiö	Vaasan Vesi puh. 063254187 päivystys 063254151 https://www.vaasanvesi.fi/asiakaspalvelu
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	AVARN Security puh. 0106202000 päivystys puh. 0106202000
Kokoontumispaikka	Paikoitusalue Yliopistonrannassa
Varakokoontumispaikka	Määritetään tarvittaessa
Putkilukko	F10- ja F11- rakennukset
Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	F10 1.krs
Lämmönjakohuone	Rakennuksen F9 kellarissa
Sähköpääkeskus	Sijainnit on merkitty liitekuviin.
Ilmanvaihtokone	F2, F8/9, M10/F12, F13
Ilmanvaihdon hätä-seis	Sijainnit on merkitty liitekuviin

Henkilömäärät

Yhteensä
	Päivällä	Illalla	Yöllä
Arkisin	200–400	0	0
	Arviolta kiinteistöä käyttää kerrallaan keskimäärin 200-400 henkilöä
Viikonloppuisin	200–400	0	0

Organisaatio

Kiinteistöpäällikkö	Pekka Volama Palosaaren Yrityskeskus Oy puh. 050 538 0609 pekka.volama@pyk.fi

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Kiinteistöpäällikkö	Pekka Volama Palosaaren Yrityskeskus Oy puh. 050 538 0609 pekka.volama@pyk.fi

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä	Nimi	Puhelinnumero	Päivystysnumero
Omatoiminen huolto	Kiinteistöpäällikkö	050-5380609
Hissihuolto	KONE Hissit Oy		080015063
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	AVARN Security	0106202000	0106202000

Huolto
	Nimi	Puhelinnumero	Päivystysajat
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä: Hoitaja	Pasi Karhunmaa	050 5054387
Ilmanvaihtokone: Huoltohenkilö	Marko Rajamäki	0451269460
Käsisammutin: Huoltohenkilö	Wasasafe	050 3649298
Piirivartija	AVARN Security	040 5771200	Työajan ulkopuolella
Savunpoistolaitteisto: Huoltohenkilö	Pasi Karhunmaa	050 5054387

Muut tärkeät numerot

Toimija	Puhelinnumero	Päivystysajat
Hätänumero	112	24 h
Myrkytystietokeskus	0800 147 111	24 h

Riskien arviointi

Pelastussuunnitelman laadinnan yhteydessä on tehty riskienarviointi, joka on esitetty tässä luvussa. Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman. Riski on uhkaan liittyvän vahingon todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhteisvaikutus. Tässä tapauksessa vaarojen tapahtumien mahdollisuutta ja seurausten vakavuutta on arvioitu sanallisesti. Vaaratilannekohtaisesti on esitetty myös toimenpiteet ja ennalta ehkäiseviä toimia.

Sisäiset riskit:

yritysten sähkölaitteiden ja koneiden yms. käsittely
tulitöiden valvonta
putkistojen jäätyminen / vuotovaara
puutteellinen henkilökunnan perehdyttäminen vaaratilanteisiin
hätäpoistumisteiden tukkiminen
alkusammutuskaluston puuttuminen

Ulkoiset riskit:

ilmaston aiheuttamat
ilkivalta, rikokset

Riski Syyt	Seuraukset	Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
Tapaturma tai sairauskohtaus Esimerkiksi talvella liukkaus saattaa johtaa kaatumisiin tai kompastumisiin. Rakennuksen katolta voi pudota lunta tai jäätä. Henkilökohtaiset sairaudet voivat aiheuttaa sairauskohtauksen. Tapaturmia voi sattua myös toimintaan liittyen (työtapaturmat)	Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. Sähkölaitetapaturmiin liittyy yleensä myös tulipalon vaara.	Henkilökunnan tulee ilmoittaa havaitsemistaan puutteista välittömästi kiinteistöhuoltoon. Talvella kiinteistöhuolto hoitaa liukkauden eston sekä tarvittaessa lumen ja jään poiston katolta. Henkilökunnan tulee varmistaa, että toimitilojen poistumisreitit pysyvät kulkukelpoisina ja että teknisiin tiloihin on esteetön pääsy. Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että esimerkiksi ajoneuvoja pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella.
Tulipalo, kaasuvaara ja vaaralliset kemikaalit Liikekiinteistöissä tilastollisesti kaksi suurinta tulipalojen aiheuttajaa on ihmisen toiminnasta johtuva palo, tai koneen / sähkölaitteen vika. Tulitöiden tekeminen on aina tulipaloriski. Kaasut ja kemikaalit	Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot.	Kunkin vuokralaisen on perehdytettävä rakennuksessa työskentelevä henkilökuntansa mahdollisiin toimintansa aiheuttamiin vaaratilanteisiin sekä koulutettava henkilökuntansa alkusammutuskaluston käyttöön. Kunkin vuokralaisen on hankittava kustannuksellaan toimintansa vaatima alkusammutuskalusto sekä huolehdittava kaluston ylläpidosta ja tarkastuksista. Vaarallisten aineiden säilyttämiselle on vuokralaisen hankittava tarvittavat viranomaisten luvat ja niiden varastoinnista on sovittava erikseen kirjallisesti vuokranantajan kanssa. Varastointikohteet merkitään vuokralaisen ilmoituksen mukaan piirustuksiin. Kopiot viranomaisten luvista on toimitettava vuokranantajalle Tulitöitä saa suorittaa vain vuokranantajan luvalla ja vuokrasopimuksessa on oltava tällöin käyttötarkoituksena tulityötä edellyttävä toiminta. Mikäli vuokralainen suorittaa tulitöitä, on vuokralaisen tehtävä tulitöiden valvontasuunnitelma, jonka kopio on toimitettava vuokranantajalle tämän suunnitelman liitteeksi. Vuokralaisten on pidettävä palo-ovet ja poistumistiet vapaana. Vuokralaisten on huolehdittava käyttämiensä sähkölaitteiden, koneiden, trukkien yms. turvallisuudesta. Vuokralaisten on noudatettava viranomaisten määräyksiä palavien nesteiden/kaasujen säilytyksessä. Erityistä varovaisuutta on noudatettava myös kynttilöiden ja avotulen käytössä. Rakennuksen sisätiloissa tupakointi on kielletty, tupakointipaikat 2kpl sijaitsevat merkityillä paikoilla rakennuksien piha-alueilla.
Vahingonteot, varkaudet Mm. graffitit, ikkunoiden tai kaluston rikkomiset tai tuhopoltot.	Seurauksena pääasiallisesti lievät omaisuusvahingot. Sytytetty kohde (esimerkiksi rakennuksen seinustalla oleva palava materiaali) voi levitä suuremmaksi paloksi, jolloin myös seuraukset ovat vakavammat.	Kiinteistön omistajan toimesta on alueella piirivartiointi. Vuokralaisten tulee huomatessaan alueella ilkivaltaa ilmoittaa tästä välittömästi kiinteistön omistajalle tai poliisille. Virka-ajan ulkopuolella tulee huolehtia siitä, että kaikki kiinteistön sisäänkäynnit ovat lukittuina.
Sähkökatkot, vesivuodot tai muut kiinteistötekniikan ongelmatilanteet Äkilliset tai suunnitellut sähkö- tai muut tekniikan käyttökatkot. Rikkoutuneet laitteet, esimerkiksi ilmanvaihtokoneet tai vesivuoto.	Rikkoutunut kiinteistötekniikka aiheuttaa yleensä vain hetkellistä haittaa. Vesivuoto voi huomaamattomana laajentua isommaksi vesivahingoksi. Äkillinen sähkökatko on yleensä lyhyt ja sähköt palautuvat nopeasti. Jos katko pitenee, toimintaa ei välttämättä voida turvallisesti jatkaa.	Rikkoutuneesta kiinteistötekniikasta tai vuotavista vesikalusteista ilmoitetaan aina välittömästi suoraan kiinteistöhuoltoon. Sähkön, veden tai lämmönjakelun häiriöt ovat epätodennäköisiä, mutta toimijoiden on hyvä varautua niihin. Pidentyneessä katkossa tilojen käyttö ei ole turvallista, joten myös henkilökunnan tulee poistua. Katkotilanteissa myös lämmityksessä ja viemäröinnissä sekä vedensaannissa voi olla ongelmia, joten toiminta ei välttämättä ole edes mielekästä (tilat tyhjennetään) Sähkökatkojen jälkeen varmistetaan aina, että kohteen talo- ja turvallisuustekniikka sekä toimintaan liittyvä tekniikka toimivat (mm. valaistus, poistumisopasteet, kassat)
Vesivahinko, Ilmaston aiheuttamat riskit esim. tulva ja myrsky Mahdollisia syitä ovat yleensä jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Ulkopuolisia syitä ovat myrskyt ja esimerkiksi hulevesitulvat (rankkasateet, lumien sulaminen).	Mahdolliset omaisuusvahingot	Kunkin vuokralaisen on omassa toiminnassaan huolehdittava siitä, että ikkunoita tai ovia ei jätetä auki, kun poistutaan paikalta. Lämmityksessä ilmenneistä ongelmista on viipymättä ilmoitettava vuokranantajalle. Mikäli havaitaan vuoto putkistossa myös oman toimitilan ulkopuolella, on siitä viipymättä ilmoitettava vuokranantajalle. Ilmaston aiheuttamat riskit ovat sen laatuisia, että niihin ei voida ennakolta suuremmin varautua. Myrskyn suhteen on kuitenkin huomattava, että mikäli annetaan myrskyvaroitus, on vuokralaisten huolehdittava siitä, että ulkona varastoitu tavara ei aiheuta vaaraa muille ympäristössä
Kaasuvaara lähialueella Syynä voivat olla esimerkiksi kemikaalikuljetusonnettomuus lähellä olevilla kuljetusväylillä tai tulipalo naapurikiinteistössä.	Seurauksena mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot.	Noudatetaan viranomaisen hätätiedotteita, jotka voivat tulla tekstiviestillä, TV:n tai internetin välityksellä tai viime kädessä pelastuslaitoksen kaiutinautoilla. Tärkeimpänä toimenpiteenä yleensä ilmanvaihdon sulku ja sisälle suojautuminen.
Poikkeustilanteet Lähialueella säteilyvaaratilanne tai muu vakava tapahtuma.	Mahdolliset henkilövahingot, sisälle suojautuminen, mahdollinen evakuointi.	Poikkeustilanteissa toimitaan viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti.
	Omaisuusvahingot, mahdolliset henkilövahingot.	Latauspiste on suositeltavaa suojata törmäyssuojalla. Piste on hyvä myös merkitä selkeästi, jotta siihen ei nosteta ylimääräistä palokuormaa. Latausjohdot ja laturi tulee olla esimerkiksi seinätelineeseen, jotta ne eivät pääse rikkoutumaan (esimerkiksi latausjohdon yliajo). Latauspisteellä on hyvä olla silmähuuhteluaine sekä alkusammutuskalustoa.
Tulipalo paneelissa tai komponentissa katolla. Ihmisen pelastaminen (sähkötapaturma)	Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot	Järjestelmän opastus (varoituskilvet ja merkinnät). Aurinkovoimalan erotuksen ohjeistus ja merkintä. Työturvallisuus asennus- ja huoltotöissä.
	Omaisuusvahingot, mahdolliset henkilövahingot.	Latauspiste on suositeltavaa suojata törmäyssuojalla. Piste on hyvä myös merkitä selkeästi, jotta siihen ei nosteta ylimääräistä palokuormaa. Latausjohdot ja laturi tulee olla esimerkiksi seinätelineeseen, jotta ne eivät pääse rikkoutumaan (esimerkiksi latausjohdon yliajo). Latauspisteellä on hyvä olla silmähuuhteluaine sekä alkusammutuskalustoa.
	Omaisuusvahingot, mahdolliset henkilövahingot.	Latauspiste on suositeltavaa suojata törmäyssuojalla. Piste on hyvä myös merkitä selkeästi, jotta siihen ei nosteta ylimääräistä palokuormaa. Latausjohdot ja laturi tulee olla esimerkiksi seinätelineeseen, jotta ne eivät pääse rikkoutumaan (esimerkiksi latausjohdon yliajo). Latauspisteellä on hyvä olla silmähuuhteluaine sekä alkusammutuskalustoa.

Vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät

Tyypilliset vaarat ja riskit johtuvat yleensä ihmisen toiminnasta tai viallisista laitteista, joten päivittäisellä turvallisuuden huomioimisella voidaan helposti ennaltaehkäistä tulipaloja ja muitakin vaaratilanteita.

Kohteen omistaja ja haltija sekä toiminnanharjoittajat huolehtivat osaltaan siitä, että rakennus ja sen ympäristö pysyvät kunnossa, ja seuraavat vaatimukset toteutuvat:

tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin
pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista

Ylimääräistä tavaraa ei tule säilyttää rakennuksen reunoilla tai kulkukäytävillä. Erityisesti poistumisreitit sekä alkusammutuskaluston edustat tulee pitää esteettöminä. Henkilökunnan tulee ilmoittaa havaitsemistaan puutteista välittömästi eteenpäin, jotta ne saadaan korjattua.

Turvallisuusjärjestelyt

Sammutuskalusto

Sijainti	Sammutuskalusto	Kuvaus
Toimitiloissa	Käsisammutin	Vuokralaiset ovat velvollisia hankkimaan ja pitämään yllä toimintansa ja tilansa vaatiman alkusammutuskaluston sekä huolehtimaan ko. sammutuskaluston huollosta.
Yhteistiloissa	Käsisammutin	Vuokranantaja on hankkinut useamman vuokralaisen käytössä olevien kerrosten yhteistiloihin viranomaisten vaatiman alkusammutuskaluston ja huolehtii näiden huollosta.
Keittiötiloissa	Sammutuspeite

Alkusammuttimet tulee tarkastaa:

vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)

Turvalaitteet

Sprinklerilaitteisto

Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.

Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.

Sprinklerijärjestelmä
Sijainti	Rakennus F2 ja F11
Kuvaus	Automaattinen sprinklerijärjestelmä. Joka kuukauden ensimmäinen maanantai testataan alueen sprinklerhälytys, josta kuuluu merkkiääni. Sprinkler-vastaava on Marko Rajamäki, joka vastaa laitteiston kuukausitestauksesta.
Keskuksen sijainti	F2- ja F11- rakennukset
Kattavuus	Rakennus F2 A & B puoli, kerrokset 0, 1, 2 ja 3. Rakennus F11, kaikki kerrokset.
Huoltohenkilö	Keijo Tanskanen - Caverion

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto
Savunpoistoluukkujen sijainti	F8/9, M10
Kuvaus	Rakennuksissa F8/9, M10
Keskuksen sijainti	Merkattu aluekuvaan
Huoltohenkilö	Pasi Karhunmaa puh. 050 5054387

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Sijainnit on merkitty liitekuviin

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

Ambulanssi ohjataan: Osoitteeseen Wolffintie 36, Yliopistonranta 2-6. Hätäpuhelua tehtäessä kerrotaan tarkemmin myös missä rakennuksessa ja tilassa apua tarvitaan. Henkilökunta järjestää opastajan ulos ambulanssia vastaan.

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Sijainti	F10 -1.krs sisäänkäynti, merkattu aluekarttaan
Kuvaus	Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Rakennuksen paloilmoittimen kuukausitestaukset suorittaa Pasi Karhunmaa.
Keskuksen sijainti	F10 -1.krs sisäänkäynti, merkattu aluekarttaan
Kattavuus	Rakennus F10
Hoitaja	Pasi Karhunmaa Palosaaren Yrityskeskus Oy puh. 050 5054387
Hoitajan varahenkilö	Pekka Volama Palosaaren Yrityskeskus Oy puh. 050 5380609

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

Yhteys hätäkeskukseen
Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Pelastustie

Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.

Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.

Pelastustie
Sijainti	Yliopistonrannasta F2 ja F8- rakennusten edustalle

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus	Poistumisjärjestelyt
Palosaaren Yrityskeskus Oy	Poistumistievalaistus

Kokoontumispaikka: Paikoitusalue Yliopistonrannassa

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.

Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

Poistumisjärjestelyt

Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa: Toimitilojen henkilökunta huolehtii omien tilojensa turvallisuudesta ja ihmisten opastamisesta hätätilanteen sattuessa
Mistä ja miten poistutaan?: Poistumiseen käytetään kohteen opastettuja poistumisreittejä. Ulkona siirrytään kokoontumispaikalle.
Mitä on suljettava?: Työasemat lukitaan. Väliovet, huoneiden ovet ja poistumisreitillä olevat palo-ovet suljetaan.
Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?: Henkilökunta opastaa tiloissa olevat poistumaan, ja sulkee poistuessaan ovet.

Tiedottaminen onnettomuustilanteessa

Tiedottaminen onnettomuudesta hoidetaan alla olevan vastuuluettelon mukaisesti:

Tiedotuksesta vastaa:
Tiedottaminen henkilökunnalle	Kohteen kiinteistöpäällikkö ja yritysten esihenkilöt Palosaaren Yrityskeskus Oy puh. 050 53680609 pekka.volama@pyk.fi
Tiedottaminen viranomaisille	Kohteen kiinteistöpäällikkö Palosaaren Yrityskeskus Oy puh. 050 53680609 pekka.volama@pyk.fi
Tiedottaminen vakuutusyhtiölle	Kohteen kiinteistöpäällikkö Palosaaren Yrityskeskus Oy puh. 050 5380609 pekka.volama@pyk.fi
Tiedottaminen lähiympäristöön	Viranomainen

Jälkivahinkojen torjunta

Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.

Vahinkojen arviointi: Tapauskohtaisesti kiinteistön ylläpidon, tilojen edustajan sekä tarvittavien asiantuntijoiden toimesta
Keskustelu työpaikalla ja tarvittaessa jälkihoito: Esihenkilöt, työterveyshuolto

Suojeluorganisaatio

Jokaisen suuremman vuokralaisen (yli kaksi henkilöä) on nimettävä organisaatiostaan suojelujohtaja ja hänen varahenkilönsä, joista toinen on aina paikalla toiminnan ollessa käynnissä.

Vuokranantajan puolesta vastuuhenkilönä on Palosaaren Yrityskeskus Oy:n kiinteistöpäällikkö. Vuokranantaja ei ole suojeluorganisaatiossa tehtäviä hoitavana.

Vuokralaisten henkilökunnan kouluttaminen

Vuokralaisten (kiinteistön käyttäjien) on perehdytettävä henkilökuntansa turvallisuusjärjestelyihin siten, että jokainen:

osaa tehdä tilanteen mukaisen hätäilmoituksen
tietää alkusammutuskaluston sijainnin ja osaa käyttää niitä
tuntee rakennuksen kaikki poistumistiet
tuntee rakennusten muut turvallisuusjärjestelyt ja niiden edellyttämät toimenpiteet
tuntee vastuunsa huolehtia ihmisestä ja heidän poistumisestaan tulipalon sattuessa
tietää miten suojaudutaan säteilyonnettomuuden tai kaasuonnettomuuden sattuessa

Muut järjestelyt

Hissi

Hissi
Sijainti	Rakennus F2,M10, F11
Kuvaus	Hissien hälytykset ohjautuvat Kone Oy:lle, jonka kanssa on sopimus vikapäivystyksestä.
Huoltoyritys	KONE Hissit Oy

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone
Sijainti	F2, F8/9, M10/F12, F13
Kuvaus	RAKENNUS F2 Koneellinen ilmanvaihto. RAKENNUS F8/9 Tiloissa on koneellinen ilmanvaihto. RAKENNUS M10/F12 M10 Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto ja alakerrassa osittain ja kolmessa ylimmässä kerroksessa kokonaan jäähdytetty tuloilma. IV-konehuone on rakennuksen F12 katolla. F12 Osassa tiloja on jäähdytys. Toisessa kerroksessa on myös toimistotiloja sekä I-kerrosta palveleva IV-konehuone.
Hätä-seis-painikkeen sijainti	Sijainnit on merkitty liitekuviin
Huoltohenkilö	Marko Rajamäki puh. 0451269460

Sähköautojen latauspaikka

Sähköautojen latauspaikka
Sijainti	F8/9- rakennuksen edustalla
Hätä-seis-painikkeen sijainti	Latauskeskus F8 muuntamo

Toimintaohjeita

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Kohteen osoite on Wolffintie 36, (Yliopistonranta 2-6), Vaasa

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista

Mitä on tapahtunut?
Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).

Anna tarvittaessa ensiapua

Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

Tee hätäilmoitus

Soita numeroon 112.
Kerro, mistä soitat. Wolffintie 36, (Yliopistonranta 2-6), Vaasa
Kerro, mitä on tapahtunut.
Toimi ohjeiden mukaisesti.
Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Aikuisen peruselvytys

Sydänpysähdyksen tunnistaminen

peruselvytys tulee aloittaa jokaiselle reagoimattomalle potilaalle
- joka ei hengitä
- jonka hengitys ei ole normaalia
äänekäs / koriseva ja epäsäännöllinen hengitys reagoimattomalla henkilöllä viittaa sydänpysähdykseen

Hätäilmoitus

Hätäilmoitus tulee tehdä välittömästi yleiseen hätänumeroon 112
- jos henkilö ei reagoi
- jos henkilö ei hengitä normaalisti
Jos elvytät henkilöä yksin
- aseta puhelimen kaiutintoiminto päälle
voit elvyttää ja kuunnella hätäkeskuksen ohjeita

Paineluelvytys

Paineluelvytys tulee aloittaa mahdollisimman pian
- painelukohta on rintalastan alaosa
- toisen käden kämmenen tyvi painelukohtaan ja toinen käsi sen päälle
- paineluelvyttäjää on suositeltavaa vaihtaa 2 minuutin välein (jos mahdollista)
Elyvytys aloitetaan 30 painalluksella

Puhalluselvytys

Vuorottele 30 painelun ja 2 puhalluksen välillä
Puhalla kaksi rauhallista noin sekunnin kestävää puhallusta
- rintakehän tulee nousta ja laskea puhallusten mukaan
Jos puhaltaminen ei onnistu, jatka keskeytymätöntä painelua

Tulipalo

Pelasta itsesi ja vaarassa olevat
Soita 112
Varoita muita
Sammuta lähimmällä alkusammuttimella.
ÄLÄ SAMMUTA RASVAPALOA VEDELLÄ
Rajoita paloa sulkemalla ovet ja ilmastointi. Lähin hätäseis selviää pelastussuunnitelman kartasta
Mene ulos, jos se on turvallista ja opasta pelastuslaitos paikalle
Jos portaikossa on savua, sulje ovi ja soita 112

Toiminta kokoontumispaikalla

Kiinteistön alueelle on määritelty yksi kokoontumispaikka hätätilanteen varalle. Kokoontumispaikalla on karttaan merkitty pelastustie pidettävä vapaana.

Jokainen vuokralainen on velvollinen auttamaan henkilökuntansa ja asiakkaansa ulos kokoontumispaikalle.

Kokoontumispaikalla toimii vastaavana Palosaaren Yrityskeskus Oy:n kiinteistöpäällikkö.

Kokoontumispaikan vastaava päättää tilanteen mukaan onko turvallista käyttää merkittyä kokoontumispaikkaa vai onko ihmiset ohjattava toisaalle esimerkiksi johonkin sisätilaan. Mikäli kokoontumispaikan vastaava ei ole paikalla johtaa toimintaa ensimmäinen kokoontumispaikalle saapuva henkilö.

Sähkökatkot

Hyvä tietää sähkökatkon aikana

päällä olleet sähkölaitteet tulee sammuttaa, jotta niistä ei sähköjen palauduttua aiheudu palovaaraa
vedentulo voi katketa sähkökatkon aikana, sillä vesilaitoksen pumput toimivat sähköllä

Ennakoiduista sähköpulatilanteista pyritään tiedottamaan etukäteen. Aina tietoa ei ole mahdollista antaa etukäteen. Seuraamalla viranomaistiedotusta esimerkiksi YLE:n kautta saat tietoa ennakoiduista sähkökatkoista.

Mikäli rakennus tyhjennetään sähkökatkon vuoksi:

ohjataan kaikki tiloissa olevat rauhallisesti pois rakennuksesta, ja ohjeistetaan siirtymään kotiin
rakennuksesta poistuttaessa varmistetaan, että ulko-ovet menevät kiinni, jotta asiattomat henkilöt eivät pääse sisään.

Sähkökatkon jälkeen

kun tilat otetaan käyttöön, tulee varmistaa, että kaikki laitteet toimivat oikein
- mm. valaistus, tietokoneet / työasemat, ilmanvaihto
mikäli sähkölaitteiden toiminnassa on ongelmia, ollaan välittömästi yhteydessä huoltoon

Vesivahinko

Toimintaohjeet

Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku tai kalustesulku, jos mahdollista.
Vesivahinkotilanteessa ilmoita välittömästi huoltopäivystykseen Kiinteistöpäällikkö .
Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

Älä tee vastarintaa.
Tee vain mitä uhkaaja käskee.
Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
Tilanteen jälkeen, soita 112. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
Avaa radio ja odota ohjeita.
Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto.
Talon keskiosissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta. Noudata annettuja suosituksia.

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet

Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.