Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Johdanto

Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:

  1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
  2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
  3. henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
  4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)

Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:

  1. tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
  2. rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
  3. pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
  4. pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

  1. sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
  2. sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
  3. palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
  4. poistumisreittien opasteet ja valaistus;
  5. väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

  1. ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
  2. varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
  3. varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
  4. ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)

Kohteen perustiedot

Kohde on urheiluhalli, jossa on kaksi kenttää. Suurempi kenttä voidaan jakaa vielä kolmeen osaan. Kohteessa voi olla täydessä kapasiteetissa noin 2200 ihmistä. Kohde on sprinklattu ja sen tiloissa on useita alkusammuttimia.
Tekniset tilat ovat kohteen pohjakerroksessa.

Perustiedot

Kiinteistön nimi AGCO Power Arena
Kiinteistön osoite Kankaantaankatu 6
37100 NOKIA
Rakennusten määrä 1
Kiinteistön omistaja Nokian Kaupunki
Rakentamisvuosi 2024
Kerrokset 3
Paloluokka P1
Rakennusmateriaali Betoni
Käyttötarkoitus Urheiluhalli

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pirkanmaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 4 minuuttia.

Paloilmoittimen keskuksen sijainti 1. kerroksen alaparkkipaikan sisäänkäynnin vieressä, porrashuone tuulikaappi 159 vieressä.
Kiinteistönhoito Nokian Kiinteistöhuolto Oy
puh. 0102708050
päivystys 0503875033
Vesiyhtiö Nokian Vesi Oy
puh. 0356520000
päivystys 0356520500
Vartiointiliikkeen yhteystiedot 247 Hämeen Turvapalvelu Oy
Kiinteistön vakuutusyhtiö If
puh. 010191919
http://www.if.fi
Kiinteistönomistajan vakuutusyhtiö If
puh. 010191919
http://www.if.fi
Kokoontumispaikka Viereisen koulun paikoitusalueet
Varakokoontumispaikka Määritetään tarvittaessa
Putkilukko Alapaikoituksen sisäänkäynnillä
Väestönsuojien määrä 1
Väestönsuojan sijainti VSS1 1. kerros varastotila 155
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku Lämmönjakohuoneessa ovesta vasemmalla seinustalla kulman takana
Lämmönjakohuone 1. kerros tila 157, suuremman kentän (kenttä 1) oikeassa takakulmassa tultaessa pääovilta päin.
Sähköpääkeskus 1. kerros pienemmän kentän (kenttä 2), tila 152. Pääovilta kulku kenttien välisen katsomon / tasanteen alle.
Ilmanvaihtokone 3. kerros ja ullakko
Ilmanvaihdon hätä-seis

Paloilmoittimella alaparkkipaikan sisäänkäynnin lähellä

Kulku lämmönjakohuoneeseen
Kulku lämmönjakohuoneeseen
Kulku sähköpääkeskukseen
Kulku sähköpääkeskukseen
Putkilukot alaparkkipaikan sisäänkäynnillä
Putkilukot alaparkkipaikan sisäänkäynnillä

Riskien arviointi

Pelastussuunnitelman laadinnan yhteydessä on tehty riskienarviointi, joka on esitetty tässä luvussa. Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman. Riski on uhkaan liittyvän vahingon todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhteisvaikutus. Tässä tapauksessa vaarojen tapahtumien mahdollisuutta ja seurausten vakavuutta on arvioitu sanallisesti. Vaaratilannekohtaisesti on esitetty myös toimenpiteet ja ennalta ehkäiseviä toimia.

Vaaratilanteet:

  • Tulipalo

  • Vesivahinko

  • Tapaturmat, sairauskohtaukset

  • Myrskyvauriot ja muista sääoloista johtuvat vaarat

  • Ulkoiset vaarat (säteily- ja kaasuvaarat)

  • Katkot tai häiriöt sähkön, veden tai kaukolämmön jakelussa

  • Vahingonteko, ryöstö tai murto.

Riski
Syyt
Seuraukset Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
Tapaturma tai sairauskohtaus
Esimerkiksi talvella liukkaus saattaa johtaa kaatumisiin tai kompastumisiin. Rakennuksen katolta voi pudota lunta tai jäätä. Henkilökohtaiset sairaudet voivat aiheuttaa sairauskohtauksen. Tapaturmia voi sattua myös toimintaan liittyen (työtapaturmat)
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot.
Sähkölaitetapaturmiin liittyy yleensä myös tulipalon vaara.

Henkilökunnan tulee ilmoittaa havaitsemistaan puutteista välittömästi kiinteistöhuoltoon. Talvella kiinteistöhuolto hoitaa liukkauden eston sekä tarvittaessa lumen ja jään poiston katolta. Henkilökunnan tulee varmistaa, että toimitilojen poistumisreitit pysyvät kulkukelpoisina ja että teknisiin tiloihin on esteetön pääsy.

Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että esimerkiksi ajoneuvoja pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella.

Tulipalo
Liikekiinteistöissä tilastollisesti kaksi suurinta tulipalojen aiheuttajaa on ihmisen toiminnasta johtuva palo, tai koneen / sähkölaitteen vika. Tulitöiden tekeminen on aina tulipaloriski.
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot.

Rikkinäisiä sähkölaitteita ei saa käyttää (tapaturma- ja tulipaloriski). Kulkukäytävillä, rakennuksen seinustoilla tai sähkötiloissa ei säilytetä ylimääräistä tavaraa. Jätteet lajitellaan asianmukaisesti. Mahdolliset tulityöt suoritetaan tulityölupaprosessin mukaisesti.

Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että esimerkiksi ajoneuvoja pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella.

Vahingonteot, varkaudet
Mm. graffitit, ikkunoiden tai kaluston rikkomiset tai tuhopoltot.
Seurauksena pääasiallisesti lievät omaisuusvahingot. Sytytetty kohde (esimerkiksi rakennuksen seinustalla oleva palava materiaali) voi levitä suuremmaksi paloksi, jolloin myös seuraukset ovat vakavammat. Ulkoalueilla ja sisäänkäynneillä riittävä valaistus. Ilkivallan jäljet (esim. töherrykset) korjataan mahdollisimman pian havainnon jälkeen. Vältetään turhan palokuorman säilyttämistä rakennuksen seinustoilla ja sisätiloissa. Varmistetaan että kulkiessa ei jää auki / lukitsematta ovia. Lukituksien ja valaistuksien puutteista ilmoittaminen.
Sähkökatkot, vesivuodot tai muut kiinteistötekniikan ongelmatilanteet
Äkilliset tai suunnitellut sähkö- tai muut tekniikan käyttökatkot. Rikkoutuneet laitteet, esimerkiksi ilmanvaihtokoneet tai vesivuoto.
Rikkoutunut kiinteistötekniikka aiheuttaa yleensä vain hetkellistä haittaa. Vesivuoto voi huomaamattomana laajentua isommaksi vesivahingoksi. Äkillinen sähkökatko on yleensä lyhyt ja sähköt palautuvat nopeasti. Jos katko pitenee, toimintaa ei välttämättä voida turvallisesti jatkaa.

Rikkoutuneesta kiinteistötekniikasta tai vuotavista vesikalusteista ilmoitetaan aina välittömästi suoraan kiinteistöhuoltoon.

Sähkön, veden tai lämmönjakelun häiriöt ovat epätodennäköisiä, mutta toimijoiden on hyvä varautua niihin. Pidentyneessä katkossa tilojen käyttö ei ole turvallista, joten myös henkilökunnan tulee poistua. Katkotilanteissa myös lämmityksessä ja viemäröinnissä sekä vedensaannissa voi olla ongelmia, joten toiminta ei välttämättä ole edes mielekästä (tilat tyhjennetään)

Sähkökatkojen jälkeen varmistetaan aina, että kohteen talo- ja turvallisuustekniikka sekä toimintaan liittyvä tekniikka toimivat (mm. valaistus, poistumisopasteet, kassat)

Vesivahinko
Mahdollisia syitä ovat yleensä jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Ulkopuolisia syitä ovat myrskyt ja esimerkiksi hulevesitulvat (rankkasateet, lumien sulaminen).
Mahdolliset omaisuusvahingot Huolletaan ja ylläpidetään talon LVI-tekniikkaa, ilmoitetaan puutteista (vuodot, vesivahingot), pidetään sadevesiviemärit kunnossa.
Kaasuvaara lähialueella
Syynä voivat olla esimerkiksi kemikaalikuljetusonnettomuus lähellä olevilla kuljetusväylillä tai tulipalo naapurikiinteistössä.
Seurauksena mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot.

Noudatetaan viranomaisen hätätiedotteita, jotka voivat tulla tekstiviestillä, TV:n tai internetin välityksellä tai viime kädessä pelastuslaitoksen kaiutinautoilla.

Tärkeimpänä toimenpiteenä yleensä ilmanvaihdon sulku ja sisälle suojautuminen.

Poikkeustilanteet
Lähialueella säteilyvaaratilanne tai muu vakava tapahtuma.
Mahdolliset henkilövahingot, sisälle suojautuminen, mahdollinen evakuointi. Poikkeustilanteissa toimitaan viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti.
Sähköautojen lataus
Sähköauton latauksesta johtuva palo tai sähköautosta lähtevä palo.
Omaisuusvahingot, mahdolliset henkilövahingot. Sähköautossa erityisesti akusto palaa voimakkaasti ja on hankala sammuttaa, joten palon leviäminen on mahdollista Sähköautoja saa ladata vain niille osoitetuissa ja sähköturvallisissa latauspaikoissa. Autoja ei saa ladata normaaleista seinäpistorasioista tai vanhoista lämpötolpista, jos niitä ei ole hyväksytty siihen käyttöön. Latauspisteissä on teknisiä turvallisuusratkaisuja, joilla ennaltaehkäistään vaaratilanteita.

Vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät

Tyypilliset vaarat ja riskit johtuvat yleensä ihmisen toiminnasta tai viallisista laitteista, joten päivittäisellä turvallisuuden huomioimisella voidaan ennaltaehkäistä tulipaloja ja muita vaaratilanteita.

Kohteen omistaja ja haltija sekä toiminnanharjoittajat huolehtivat osaltaan siitä, että rakennus ja sen ympäristö pysyvät kunnossa, ja seuraavat vaatimukset toteutuvat:

  • tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen

  • rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin

  • pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista

Ylimääräistä tavaraa ei tule säilyttää rakennuksen reunoilla tai kulkukäytävillä. Erityisesti poistumisreitit sekä alkusammutuskaluston edustat tulee pitää esteettöminä. Henkilökunnan tulee ilmoittaa havaitsemistaan puutteista välittömästi eteenpäin, jotta ne saadaan korjattua.

Turvallisuusjärjestelyt

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto Kuvaus
Kiinteistössä Käsisammutin Pääasiassa kuuden kilon käsisammuttimia, sähkötilojen edessä on hiilidioksisisammutin (5kg).
Tarkemmat paikoitukset ovat liitteessä olevissa turvakuvissa.
Kiinteistössä Pikapaloposti 30 metrin letkukeloja.
Tarkemmat paikoitukset ovat liitteessä olevissa turvakuvissa.
Kiinteistössä Sammutuspeite Tarkemmat paikoitukset ovat liitteessä olevissa turvakuvissa.
Hiilidioksidisammutin
Hiilidioksidisammutin
Käsisammutin ja sammutuspeite
Käsisammutin ja sammutuspeite
Pikapaloposti ja käsisammutin koteloituna
Pikapaloposti ja käsisammutin koteloituna
Alkusammuttimet tulee tarkastaa:
  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
Pikapalopostit tulee tarkastaa:
  • Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Turvalaitteet

Sprinklerilaitteisto

Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.

Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.

Sprinklerijärjestelmä
Kuvaus Kohteessa on sprinklerijärjestelmä, joka toimii sprinklerijärjestelmässä olevien suuttimien ampullien rikkoutuessa.
Keskuksen sijainti Kulku talon ulkoseinustalta, kierreportaiden vierestä. Tila 145
Kattavuus Koko kiinteistö
Kulku sprinklerikeskukseen
Kulku sprinklerikeskukseen
Sprinklerilaitteisto
Sprinklerilaitteisto
Sprinklerisuutin
Sprinklerisuutin

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto
Kuvaus Kohteessa on porrashuoneissa ja osassa 3. kerroksen tiloista painovoimalla toimivat etäavattavat savunpoistoluukut. Hallin kenttien tiloissa on kolme koneellista savunpoistopuhallinta, joille korvausilma otetaan hallin 1. kerroksen ovista käsin.
Keskuksen sijainti Ilmanvaihtokonehuone
Savunpoiston laukaisu Paloilmoittimella alaparkkipaikan sisäänkäynnin lähellä
Savunpoistokaavio
Savunpoistokaavio
Savunpoiston laukaisukeskus
Savunpoiston laukaisukeskus
Savunpoiston ohjauskeskus ilmanvaihtokeskuksessa
Savunpoiston ohjauskeskus ilmanvaihtokeskuksessa

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Kuvaus Kohteessa on valaistut poistumisopasteet ja turvavalot. Osassa pukuhuoneiden poistumisreittejä näitä tuetaan jälkiheijastavin kyltein.
Keskuksen sijainti Ohjaus paloilmoitinkeskukselta
Kattavuus Koko kiinteistö
Jälkivalaiseva poistumisopaste
Jälkivalaiseva poistumisopaste
Poistumisopasteet
Poistumisopasteet
Turvavalot
Turvavalot

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Paloilmoittimella alaparkkipaikan sisäänkäynnin lähellä

Ilmanvaihdon, sekä aurinkovoimalan hätä-seis-painikkeet
Ilmanvaihdon, sekä aurinkovoimalan hätä-seis-painikkeet
Kulku ilmanvaihtokoneelle
Kulku ilmanvaihtokoneelle

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ambulanssi ohjataan: Osoitteeseen Kankaantaankatu 6, Nokia. Lähimmälle sisäänkäynnille, josta on lyhin matka autettavan luokse. Paikalle järjestetään opastus..

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Kuvaus Kohteessa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, joka havaitessaan tulipalon ilmoittaa siitä automaattisesti pelastuslaitokselle, sekä äänimerkillä kiinteistössä. Laitteistoon kuuluu paloilmaisimet, palosireenit sekä paloilmoitinpainikkeet.
Keskuksen sijainti
  1. kerroksen alaparkkipaikan sisäänkäynnin vieressä, porrashuone tuulikaappi 159 vieressä.
Kattavuus Koko kiinteistö
Keskuksen tyyppi Prodex FIREscape
COM-linja 222/10177
Paloilmoitinkeskus
Paloilmoitinkeskus
Paloilmoitinpainikkeet
Paloilmoitinpainikkeet
Paloilmoittimen akkukeskukset ilmanvaihtokonehuoneessa
Paloilmoittimen akkukeskukset ilmanvaihtokonehuoneessa

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

  • Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
  • Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
  • Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

  • Yhteys hätäkeskukseen
  • Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
  • Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
Nokian Palloiluhalli Käyttötapaosastointi Kohteen palo-osastointi on pääasiassa suunniteltu kestämään ja estämään palosta syntyvien kaasujen ja lämmön etenemistä osastojen välillä 60 minuutin ajan. (EI60).

Pelastustie

Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.

  • Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
  • Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
  • Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
  • Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.
Pelastustie
Sijainti Kohteen pihat, ajo Kankaantaankadulta kohteelle.
Kuvaus Ajoradoilla on merkinnät pelastustiestä
Pelastustien merkinnät
Pelastustien merkinnät

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
Nokian Palloiluhalli Kohteen poistumisreitit on valaistu. Kohteesta poistutaan käytetään näitä. Kenttä yhdestä voidaan poistua ylemmälle tasolle, jos katsomot on vedetty esiin.
Kokoontumispaikka: Viereisen koulun paikoitusalueet

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.

Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

Poistumisjärjestelyt

Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa
Paikalla oleva henkilökunnan jäsenistö tai tapahtuman johto
Mistä ja miten poistutaan?
Kohteen tiloista poistutaan käyttäen lähintä merkattua poistumisreittiä pitkin. Ulkona siirrytään välittömästi kokoontumispaikalle.
Mitä on suljettava?
Väli-ovet, ja ulko-ovilla on varmistuttava, että kukaan ei yritä enää takaisin sisälle
Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?
WC-tilat ja yleisön alueet tarkastetaan, että niihin ei ole jäänyt ketään.

Tiedottaminen onnettomuustilanteessa

Tiedottaminen onnettomuudesta hoidetaan alla olevan vastuuluettelon mukaisesti:

Tiedotuksesta vastaa:
Tiedottaminen henkilökunnalle Johto
Tiedottaminen lähiympäristöön Viranomainen
Tiedottaminen medialle Johto

Jälkivahinkojen torjunta

Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.

Vahinkojen arviointi
Tapauskohtaisesti yhdessä toimijan, vakuutusyhtiön sekä omistajan kanssa
Keskustelu työpaikalla ja tarvittaessa jälkihoito
Työterveys / esihenkilöt

Muut järjestelyt

Hissi

Hissi
Sijainti Alaparkkipaikan puoleinen porrashuone
Huoltoyritys Kone Hissit Oy

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone
Sijainti 3. kerros ja ullakko
Kuvaus Koneellinen ilmanvaihto
Hätä-seis-painikkeen sijainti Paloilmoittimella alaparkkipaikan sisäänkäynnin lähellä
Ilmanvaihdon, sekä aurinkovoimalan hätä-seis-painikkeet
Ilmanvaihdon, sekä aurinkovoimalan hätä-seis-painikkeet
Kulku ilmanvaihtokoneelle
Kulku ilmanvaihtokoneelle

Aurinkovoimala

Aurinkovoimala
Sijainti Katolla
Kuvaus Kohteessa on pienvoimala, jolla tuetaan kiinteistön sähkön tarvetta
Hätä-seis-painikkeen sijainti Paloilmoittimella alaparkkipaikan sisäänkäynnin lähellä, sekä invertteriltä ilmanvaihtokonehuoneesta 3. kerroksesta.
Aurinkovoimalan invertteri ilmanvaihtokonehuoneessa 3. kerroksessa
Aurinkovoimalan invertteri ilmanvaihtokonehuoneessa 3. kerroksessa

Sähköautojen latauspaikka

Sähköautojen latauspaikka
Sijainti Paikoitusalueilla
Kuvaus Kaksi latauspaikkaa (neljä liitintä) ala- sekä yläpaikoituksessa

Toimintaohjeita

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

  • Kohteen osoite on Kankaantaankatu 6, Nokia

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista

  • Mitä on tapahtunut?
  • Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).

Anna tarvittaessa ensiapua

  • Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
  • Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

Tee hätäilmoitus

  • Soita numeroon 112.
  • Kerro, mistä soitat. Kankaantaankatu 6, Nokia
  • Kerro, mitä on tapahtunut.
  • Toimi ohjeiden mukaisesti.
  • Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Aikuisen peruselvytys

Sydänpysähdyksen tunnistaminen

  • peruselvytys tulee aloittaa jokaiselle reagoimattomalle potilaalle
    • joka ei hengitä
    • jonka hengitys ei ole normaalia
  • äänekäs / koriseva ja epäsäännöllinen hengitys reagoimattomalla henkilöllä viittaa sydänpysähdykseen

Hätäilmoitus

  • Hätäilmoitus tulee tehdä välittömästi yleiseen hätänumeroon 112
    • jos henkilö ei reagoi
    • jos henkilö ei hengitä normaalisti
  • Jos elvytät henkilöä yksin
    • aseta puhelimen kaiutintoiminto päälle
  • voit elvyttää ja kuunnella hätäkeskuksen ohjeita

Paineluelvytys

  • Paineluelvytys tulee aloittaa mahdollisimman pian
    • painelukohta on rintalastan alaosa
    • toisen käden kämmenen tyvi painelukohtaan ja toinen käsi sen päälle
    • paineluelvyttäjää on suositeltavaa vaihtaa 2 minuutin välein (jos mahdollista)
  • Elyvytys aloitetaan 30 painalluksella

Puhalluselvytys

  • Vuorottele 30 painelun ja 2 puhalluksen välillä
  • Puhalla kaksi rauhallista noin sekunnin kestävää puhallusta
    • rintakehän tulee nousta ja laskea puhallusten mukaan
  • Jos puhaltaminen ei onnistu, jatka keskeytymätöntä painelua

Tulipalo

Pelasta ja varoita

  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä 112

  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
    • Osoite: Kankaantaankatu 6, Nokia
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.

Osoitteeseen Kankaantaankatu 6, Nokia, alaparkkipaikan sisäänkäynnille, paloilmoittimelle

Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

  • Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Viereisen koulun paikoitusalueet

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Viereisen koulun paikoitusalueet

Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle, esimerkiksi lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava pelastuslaitokselle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava pelastuslaitokselle, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, siirrytään turvallisempaan paikkaan (etäämmälle rakennuksesta tai läheiseen rakennukseen tilapäisesti). Viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Sähkökatkot

Hyvä tietää sähkökatkon aikana

  • päällä olleet sähkölaitteet tulee sammuttaa, jotta niistä ei sähköjen palauduttua aiheudu palovaaraa
  • vedentulo voi katketa sähkökatkon aikana, sillä vesilaitoksen pumput toimivat sähköllä

Ennakoiduista sähköpulatilanteista pyritään tiedottamaan etukäteen. Aina tietoa ei ole mahdollista antaa etukäteen. Seuraamalla viranomaistiedotusta esimerkiksi YLE:n kautta saat tietoa ennakoiduista sähkökatkoista.

Mikäli rakennus tyhjennetään sähkökatkon vuoksi:

  • ohjataan kaikki tiloissa olevat rauhallisesti pois rakennuksesta, ja ohjeistetaan siirtymään kotiin
  • rakennuksesta poistuttaessa varmistetaan, että ulko-ovet menevät kiinni, jotta asiattomat henkilöt eivät pääse sisään.

Sähkökatkon jälkeen

  • kun tilat otetaan käyttöön, tulee varmistaa, että kaikki laitteet toimivat oikein
    • mm. valaistus, tietokoneet / työasemat, ilmanvaihto
  • mikäli sähkölaitteiden toiminnassa on ongelmia, ollaan välittömästi yhteydessä huoltoon

Vesivahinko

Toimintaohjeet

  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku tai kalustesulku, jos mahdollista.
    • Veden pääsulku: Lämmönjakohuoneessa ovesta vasemmalla seinustalla kulman takana
  • Kylmäveden päärungon käyttövedessä on sulkuventtiili, joka tulee sulkea silloin, jos havaitaan vuoto. Mutta on myös ehto, että jos klo 1-6 välillä aamulla päästetään 10 l vettä, niin sulkuventtiili menee kiinni. Palotilanteessa saa siis palopostikaapista 10 l vettä em. aikana
  • Vesivahinkotilanteessa ilmoita välittömästi huoltopäivystykseen Nokian Kiinteistöhuolto Oy 0503875033.
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki

Toimi seuraavasti

  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle

Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi

  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto.
  • Talon keskiosissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta. Noudata annettuja suosituksia.

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet

Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Sähköautopalo

Sähköauton palossa muodostuvat palokaasut ovat myrkyllisiä, ja niiden hengittämistä tulee välttää. Palosta tulee aina ilmoittaa välittömästi yleiseen hätänumeroon 112.

Toimintaohje sähköautopalossa:

Jos sähköauto palaa tai muodostaa savua, ÄLÄ aloita alkusammutusta, vaan:

  • Pelasta vaarassa olevat
  • Hälytä lisäapua paikalle, soita 112
  • Poistu vaara-alueelta
  • Varo hengittämästä savukaasuja
  • Varoita muita, ja estä pääsy paloalueelle
  • Opasta pelastuslaitos kohteeseen

Avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

  • Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
  • Sulje ovet ja ikkunat.
  • Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
  • Opasta asiakkaita ja vieraita.
  • Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
  • Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
  • Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
Kokoontumispaikka: Viereisen koulun paikoitusalueet

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen.

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on yksi väestönsuoja. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on yksi väestönsuoja:

Sijainti Suojaluokka Pinta-ala Suojapaikkoja Varusteiden sijainti
1. kerros varastotila 155 S1 74 m² 98 Väestönusuojassa

Kiinteistön väestönsuoja on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Väestönsuojan koneisto
Väestönsuojan koneisto
Väestönsuojan ovi
Väestönsuojan ovi
Väestönsuojan sähkökeskus
Väestönsuojan sähkökeskus
Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.