Viranomaisten viesti on, että Suomeen ei kohdistu mitään sellaista uhkaa, joka edellyttäisi väestönsuojien käyttöönottomääräysten antamista tai joditablettien käyttöä.

Ensisijaisesti kysymykset alueen väestönsuojelusta tulee osoittaa alueen pelastusviranomaiselle.

Suomessa oli vuonna 2020 noin 54 000 väestönsuojaa, joissa oli noin 4,4 miljoonaa väestönsuojapaikkaa. Väestönsuoja suojaa mm. räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta sekä säteilyltä ja terveydelle vaarallisilta aineilta. Väestönsuojia on siellä, missä ihmisiä on paljon ja rakennukset ovat suuria, eli pääasiassa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Suurin osa väestönsuojista on kiinteistökohtaisia väestönsuojia. Näitä rakennetaan normaalin rakentamisen yhteydessä, kun rakennuksen koko on riittävän suuri (asuinkiinteistöissä 1200 m2, muissa kohteissa 1500 m2).

Väestönsuojan käyttöönotto

Käyttöönotosta ilmoitetaan viranomaismääräyksenä.

Väestönsuojan käyttökuntoon laittamiselle on aikaa 72 tuntia.

Käyttöönoton tekee väestönsuojan hoitaja (jos nimetty) tai kiinteistön käyttäjät. Suojan varusteista tulee löytyä käyttöohje.

Väestönsuojan hoitaja

Väestönsuojalle on suositeltavaa olla nimetty ja koulutettu hoitaja, joka vastaa muun muassa väestönsuojan kunnossapidosta (esim. koneiden käyttäminen säännöllisesti) ja käyttökuntoon ottamisesta.

Suositeltavaa on, että väestönsuojan hoitaja olisi kiinteistössä asuva tai oleskeleva henkilö. Väestönsuojan hoitaja voi olla myös kiinteistöhuollon työntekijä (huolto- ja kunnossapitotyöt).

Väestönsuojan hoitaja on suojautumistilanteessa väestönsuojassa ohjaamassa toimintaa, joten ulkopuolinen hoitaja voi olla suojautumistilanteessa suojautumassa omaan väestönsuojaan.

Milloin väestönsuojaan?

Väestönsuojaan suojaudutaan viranomaisen erillisestä käskystä.

Ennen suojautumista väestönsuoja tulee laittaa käyttökuntoon. Esimerkiksi suojan ilmanvaihto ja tiivistäminen vaativat toimenpiteitä, jotta suoja on tiivis kaasuja vastaan.

Ilman käyttökuntoon laittamista suoja toimii sirpalesuojana (pommisuoja).

Missä väestönsuojani on?

Väestönsuoja löytyy useimmiten isompien taloyhtiöiden tai työpaikkojen yhteydestä. Suojat ovat kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Yhtiön suojapaikat voivat olla naapuriyhtiön tiloissa (rasitesopimus). Väestönsuojapaikkoja on sijoitettu myös julkisten tilojen yhteyteen, kuten kouluihin ja virastoihin, joissa ne on tarkoitettu kyseisen kiinteistön käyttäjien tarpeisiin.

Väestönsuojat sijaitsevat useimmiten rakennuksen kellarikerroksessa tai pohja- / maantasokerroksessa. Väestönsuojat voivat olla myös erillisissä rakennuksissa esimerkiksi ulkovarastojen yhteydessä.

Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä merkillä, joka on sininen kolmio oranssilla pohjalla.

Yleinen väestönsuojelu

Pelastustoimi varautuu alueelliseen väestönsuojeluun. Yleisiä väestönsuojia on eri pelastuslaitosten alueella vaihtelevasti. Näistä saa lisätietoa alueen pelastuslaitokselta.

Koska yleisiä suojatiloja on alueellisesti rajallisesti, niin poikkeusoloissa viranomaisten lisävaltuudet mahdollistavat mm. rakennusten haltuun ottamisen ja väestönsuojapaikkojen osoittamisen lähialueiden ihmisille, joiden talossa ei ole omaa väestönsuojaa.

Muitakin tiloja voidaan tarvittaessa osoittaa suojatiloiksi tavanomaisia asevaikutuksia vastaan. Suojelun lähtökohta on se, että ihmisille osoitetaan suojapaikat muutaman sadan metrin säteeltä asuinpaikastaan.

Vaihtoehtona on myös, että ilman väestönsuojapaikkaa olevat asukkaat evakuoidaan pois vaara-alueelta. Alueen evakuoinnista ilmoitetaan erikseen viranomaisten toimesta.

Helsingin alueen yleisistä väestönsuojista saa tietoa Helsingin pelastuslaitoksen verkkosivulta:

https://www.hel.fi/pela/fi/vaestonsuojelu/

Alueellisten pelastuslaitosten yhteystiedot

Pelastuslaitosten yhteystiedot löytyvät Pelastustoimen verkkosivuilta.

https://pelastustoimi.fi/pelastuslaitokset

• Etelä-Karjalan pelastuslaitos www
• Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos www
• Etelä-Savon pelastuslaitos www
• Helsingin pelastuslaitos www
• Itä-Uudenmaan pelastuslaitos www
• Kainuun pelastuslaitos www
• Kanta-Hämeen pelastuslaitos www
• Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos  www
• Keski-Suomen pelastuslaitos www
• Keski-Uudenmaan pelastuslaitos www
• Kymenlaakson pelastuslaitos www
• Lapin pelastuslaitos www
• Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos www
• Pirkanmaan pelastuslaitos www
• Pohjanmaan pelastuslaitos www
• Pohjois-Karjalan pelastuslaitos www
• Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos www
• Pohjois-Savon pelastuslaitos www
• Päijät-Hämeen pelastuslaitos www
• Satakunnan pelastuslaitos www
• Varsinais-Suomen pelastuslaitos www

Ei tietoa väestönsuojasta

On mahdollista, että taloyhtiöllä tai kiinteistöllä ei ole omaa väestönsuojaa tai suojapaikkoja muissa kiinteistöissä.

Tieto rasitesopimuksesta (suojapaikat toisen yhtiön tiloissa) löytyy yhtiön yhtiöjärjestyksestä.

Tiiveyskoe ja vuosittaiset testit

Väestönsuojan omistajan on pidettävä huolta väestönsuojan koneiden ja laitteiden toimintakunnosta sekä varusteiden kunnosta säännöllisellä kunnossapidolla valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Joka 10. vuosi tulee tehdä väestönsuojan tiiveyskoe, jolloin testataan suojan käyttökunto.

Mikäli viimeksi suoritetuista huolto- ja tarkastustoimenpiteiden ei ole tietoa, tulee kyseiset toimenpiteet suorittaa laitteiden ja varusteiden toimintakunnon varmistamiseksi.

Huolto- ja tarkastustoimenpiteet voi tehdä kiinteistönhoitaja tai väestönsuojanhoitaja.

Huolto- ja tarkastustöitä tekeviä yrityksiä löytyy esimerkiksi hakusanoilla ”väestönsuojan tiiveyskoe”.

Huolloissa ja tarkastuksissa havaitut puutteet ja viat tulee korjata.

Mitä mukaan väestönsuojaan?

Suojaan saa ottaa:

·        Omaan käyttöön elintarvikkeita 2-3 vuorokauden tarvetta varten

·        henkilökohtaiset lääkkeet

·        hygieniatarvikkeet

·        vuodevaatteet (esim. makuupussi ja retkialusta)

·        taskulamppu ja paristoja

·        mukaan voi ottaa ajanvietettä (kirjoja, pelejä yms.)

Suojaan EI saa ottaa:

·        Lemmikkejä

·        alkoholia

·        huumeita

·        aseita

·        lämpöä tuottavia laitteita (kaasukeitin, myrskylyhty jne.)

·        pahanhajuisia tuotteita (hajusteet)

·        Suojassa ei saa tupakoida.

Kotivara

Väestönsuojelusta riippumatta yksi tärkeimmistä ja helpoimmista teoista varautumisessa on kotivara.

Kotivara tuo turvaa pienemmissä ja suuremmissa häiriötilanteissa, esimerkiksi pitkittyneen sähkökatkoksen tai sairastumisen yhteydessä.

Kotivara on käytännössä kolmen päivän varaksi riittävä määrä ruokaa, juotavaa, kannellisia astioita veden säilyttämiseen, lääkkeitä.

Kotivaraa hyödynnetään väestönsuojaan siirryttäessä, sillä asukkaiden on tuotava mukanaan mm. omat ruoat.

Kotivara - Lemmikit

• Varaa poikkeustilanteita varten lemmikille kotivara, esimerkiksi kuivamuonaa.

• Varmista, että kotoa löytyy tarpeeksi vettä sekä matkajuomakuppi.

• Varaa lemmikille hoitotarvikkeet ja lämmönlähde, kuten huopa.

• Pidä saatavilla eläinlääkärin paperit, hoito-ohjeet ja kuljetuslaatikko.

• Jos lähdet itse pois, suojaa lemmikki sisätiloihin, esimerkiksi asuntoon.

• Sisätila on hyvä rajata niin, että se on lemmikille mahdollisimman turvallinen.

• Tarkista, että esimerkiksi sähkö ja/tai ilmastointi on pois päältä.

• Jätä näkyville kirjalliset hoito-ohjeet, yhteystiedot sekä merkintä ulko-oveen.

LÄHDE: SEY Suomen eläinsuojelujärjestö

Hyödyllisiä linkkejä

Pelastustoimen varautuminen-verkkosivu:

https://pelastustoimi.fi/pelastustoimi/varautuminen

72-tuntia verkkosivusto:

https://72tuntia.fi/

SPEK - Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

https://www.spek.fi/turvallisuus/varautuminen-ja-paloturvallisuus/vaestonsuojelu/