Perustiedot

Kiinteistön nimi	Asunto Oy Kirkkonummen Ukonhatunkuja 3
Kiinteistön osoite	Ukonhatunkuja 3 02390 SARVVIK
Asuinhuoneistojen määrä	58
Talotyyppi	Kerrostalo
Kerrosluku	6
Kiinteistön rakentamisvuosi	2020
Kiinteistön omistaja	Avain Vuokra-asunnot Oy puh. 0207624700 http://www.avainasunnot.fi
Isännöintitoimisto	AVAIN Asumisoikeus Oy puh. 0207624700 https://www.avainasunnot.fi

Organisaatio

Isännöitsijä	Osmo Suominen avain yhtiöt puh. 0207624733 osmo.suominen@avainyhtiot.fi

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Länsi-Uusimaa.

Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	A-talo, pohjakerros. Kulku B-talon puoleiselta kyljeltä.
Lämmönjakohuone	A-talo, pohjakerros. Kulku B-talon puoleiselta kyljeltä.
Sähköpääkeskus	A-talo, pohjakerros. Kulku B-talon puoleiselta kyljeltä. B-talo, pohjakerros. Kulku porraskäytävästä.
Ilmanvaihtokone	Molempien talojen ylin kerros
Ilmanvaihdon hätä-seis	Porraskäytävän sisäänkäynnillä
Kiinteistönhoito	Kotikatu Oy Espoonlahti puh. 0102708760 päivystys 0102708090
Kokoontumispaikka	Alapihan autokatokset
Varakokoontumispaikka	Määritetään tarvittaessa
Väestönsuojien määrä	1
Väestönsuojan sijainti VSS1	A-talon 1-kerros, kulku porraskäytävän kautta.

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä	Nimi	Puhelinnumero	Päivystysnumero
Huoltoyhtiö	Kotikatu Oy Espoonlahti	0102708760	0102708090
Hissihuolto	Espoon Hissi Oy		0207811888

Huolto

	Nimi	Puhelinnumero	Päivystysajat
Huoltopäivystys	Kotikatu Espoonlahti	0102708090	Työajan ulkopuolella

Muut tärkeät numerot

Toimija	Puhelinnumero	Päivystysajat
Hätänumero	112	24 h
Myrkytystietokeskus	0800 147 111	24 h

Vaaratilanteet

Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman.

Riski on uhkaan liittyvä vahingon todennäköisyyden ja vakavuuden yhteisvaikutus.

Riski ja todennäköisyys	Syitä riskin toteutumiseen	Seuraus
Tuhopoltto (epätodennäköinen)	Jätepiste, ajoneuvot, rakennuksen seinustalla oleva tavara, porraskäytävässä oleva ylimääräinen tavara	Omaisuusvahingot, henkilövahingon vaara
Tulipalo (mahdollinen)	Avotuli, kynttilät, tupakointi, sähkölaitteet, sähkökeskukset ja -asennukset, ajoneuvot, tulityöt, ruoan valmistus	Henkilö- ja omaisuusvahingot
Vahingonteot, ilkivalta (epätodennäköinen)	Puutteellinen valaistus, auki jäänyt ulko-ovi tai yleisten tilojen ovi	Omaisuusvahingot
Varkaus (epätodennäköinen)	Auki jäänyt ulko-ovi tai yleisten tilojen ovi, avataan ovi tuntemattomalle henkilölle	Omaisuusvahingot. Henkilövahingon vaara.
Tapaturma (mahdollinen)	Talvisin liukkaus, lumen tai jään putoaminen katolta, kaatuminen porraskäytävässä/yleisissä tiloissa/omassa asunnossa	Henkilövahingot
Vesivahinko (mahdollinen)	Puutteet huollossa/valvonnassa, jäätyminen, tukokset, laitteiden vikaantuminen, myrsky	Omaisuusvahingot
Kaasuvaara (epätodennäköinen)	Lähialueen vaarallisten aineiden kuljetukset, tulipalo lähialueella	Sisälle suojautuminen
Sähkökatkos (mahdollinen)	Salama, myrsky, laiteviat	Laitteiden rikkoutuminen
Liikenneonnettomuus (mahdollinen)	Lähialueen liikenne, liikenne piha-alueella	Henkilövahingot
Säteilyvaara (epätodennäköinen)	Säteilyonnettomuus	Suojautuminen sisätiloihin

Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto

Kuvaus	Porraskäytävien savunpoisto toteutetaan etälaukaistavin savunpoistoluukuin. Muiden tilojen savunpoisto tapahtuu käsin avattavien ovien ja ikkunoiden kautta, pelastuslaitoksen toimin.
Keskuksen sijainti	Iv-konehuoneissa
Savunpoiston laukaisu	Porraskäytävän sisäänkäynnillä

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus

Sijainti	A-talon irtainvarasto/väestönsuoja
Kuvaus	Verkkovirtaan kytketty poistumisopaste

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Porraskäytävän sisäänkäynnillä

Paloturvallisuus

Palovaroitin

Palovaroittimien tehtävänä on varoittaa alkavasta tulipalosta. Näin alkavan palon tukahduttaminen, muiden varoittaminen ja pelastautuminen on mahdollista.

Palovaroitin

Sijainti	Asunnoissa ja porraskäytävässä
Kuvaus	Verkkovirtaan kytketyt palovaroittimet
Laitteiston malli	Verkkovirta

Pelastustie

Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.

• Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
• Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
• Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
• Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.

Pelastustie

Sijainti	Kadulta pihaan

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että asuinrakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Poistumisen on voitava tapahtua myös pimeässä, joten kulkureittien on oltava joka hetki esteettöminä. Koska kiinteistössä on 6 kerrosta, pidetään varatienä ikkunaa tai huoneistokohtaista parveketta. Tällöin pelastuslaitos auttaa poistumaan rakennuksesta hätätilanteessa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa. (Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta.)

Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa helposti sisäpuolelta avattavissa.

Ovi voi olla lukittu esimerkiksi estämään luvatonta tunkeutumista ulkoa sisälle, mutta se on oltava avattavissa sisäpuolelta ilman avainta huoneiston normaalin käytön aikana.

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone

Sijainti	Molempien talojen ylin kerros
Kuvaus	Koneellinen ilmanvaihto Ilmanvaihtokoneen tyyppi: Koneellinen ilmanvaihto
Hätä-seis-painikkeen sijainti	Porraskäytävän sisäänkäynnillä

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä mitä on tapahtunut

• Onko henkilö kaatunut tai pyörtynyt?
• Onko mahdollisesti silminnäkijöitä, jotka osaisivat kertoa tarkemmin tapahtuneesta?

Tarkista henkilön tila

• Onko henkilö heräteltävissä puhuttelemalla tai ravistelemalla?

Tarkista hengitys

• Jos henkilö ei herää, tarkista hengitys: aseta kämmenselkä potilaan suun eteen ja kokeile tuntuuko ilmaa kulkevan.

Tee hätäilmoitus

• Soita numeroon 112.
• Kerro, mistä soitat.
• Kerro, mitä on tapahtunut.
• Toimi ohjeiden mukaisesti.

Anna tarvittaessa ensiapua

• Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.

Tarkkaile potilasta.

• Jos potilaan tilassa tapahtuu muutoksia ennen pelastuslaitoksen saapumista, ilmoita siitä soittamalla uudelleen hätänumeroon 112, jotta hätäkeskuksessa voidaan tehdä uusi tilannearvio.

Opasta ammattiauttajat nopeasti potilaan luokse

• Kerro ammattiauttajille mitä on tapahtunut ja mitä on tehty.

Tulipalo

Pelasta

• Suorita tilannearvio. Pelasta välittömässä vaarassa olevat.
• Varo hengittämästä savua! Savu on erittäin myrkyllistä ja hengitettynä aiheuttaa menehtymisen erittäin nopeasti.

Varoita

• Varoita muita rakennuksessa olevia tulipalosta ja uhkaavasta vaarasta.
• Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Hälytä

• Soita hätänumeroon 112 turvallisesta paikasta.
• Kerro kuka olet, missä palaa (osoite ja kerros), mikä palaa ja onko ihmisiä vaarassa.
• Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Sammuta

• Suorita alkusammutus mahdollisuuksien mukaan.
• Rasvapalo sammutetaan tukahduttamalla se sammutuspeitteellä.
• Sähkölaitepalossa katkaise laitteen virta, tämän jälkeen voit aloittaa ensisammutuksen.

Rajoita

• Poista lähellä olevat tulenarat esineet ja syttyvät aineet.
• Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla ikkunat ja asunnon ovi poistuessasi.

Opasta

• Opasta pelastushenkilöstö paikalle tai järjestä opastus. Esimerkki: yksi henkilö opastaa parkkipaikan reunassa ja toinen rakennuksen vieressä.

Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Alapihan autokatokset

Varakokoontumispaikka: Määritetään tarvittaessa

Jos kuulet palovaroittimen soivan porraskäytävässä älä soita välittömästi 112 vaan tarkasta näkyykö porraskäytävässä savua. Jos savua näkyy, soita 112. Mikäli savua ei näy, soita huoltoyhtiö tarkastamaan tilanne.

Jos toisessa asunnossa soi palovaroitin, tarkista näkyykö savua, jos ei niin soita huoltoyhtiö tarkastamaan tilanne.

Toiminta kokoontumispaikalla

Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön (varakokoontumispaikka).

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman pelastusviranomaisen lupaa.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Ankarissa talviolosuhteissa tai muissa tilanteissa saatetaan tarvita varakokoontumispaikkaa, johon ihmiset ohjataan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Jos tiedät naapurissasi asuvan liikuntarajoitteisia henkilöitä, esimerkiksi invalideja, sokeita tai vanhuksia, pyri hätätilanteessa varmistamaan myös heidän turvallinen poistumisensa. Jos tiedät naapurisi olevan kotona, mutta et voi auttaa häntä poistumaan, ilmoita pelastusviranomaisille tilanteesta heti kun mahdollista.

Toimi yhteistyössä muiden asukkaiden kanssa.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

• Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
• Kuuntele autettavaa.
• Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet

• Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
• Ilmoita asiasta välittömästi:
  • huoltomiehelle: Kotikatu Oy Espoonlahti, puh. 0102708760, päivystys 0102708090
  • isännöitsijälle: Osmo Suominen, puh. 0207624733
• Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
• Veden pääsulku: A-talo, pohjakerros. Kulku B-talon puoleiselta kyljeltä.
• Lämmönjakohuone: A-talo, pohjakerros. Kulku B-talon puoleiselta kyljeltä.
• Sähköpääkeskus: A-talo, pohjakerros. Kulku B-talon puoleiselta kyljeltä.
  B-talo, pohjakerros. Kulku porraskäytävästä.

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

• Selvitä vesivaaran aiheuttaja.
• Jos kyseessä on vuoto, pyri tyrehdyttämään se.
• Pyri estämään veden pääsy rakennukseen
  • säkityksin
  • muovipeitteitä käyttämällä
  • johtamalla vesi poispäin rakennuksesta
• Hälytä tarvittaessa lisäapua.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia.

Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Varoitus annetaan taajamissa kiinteällä ulkohälytinjärjestelmällä ja taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

• Siirry sisälle.
• Pysy sisällä.
• Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet.
• Avaa radio ja odota ohjeita.
• Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
• Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki

Lisätietoja vaaran laadusta saat radiosta ja televisiosta. Kaasuvaaraan liittyy tavallisesti seuraavia asioita.

• Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
  • pysyttele sisällä
  • yläkerroksissa on paras suoja
  • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
• Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
  • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
  • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
  • paina märkä vaate, ruoho, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitä sen läpi.

Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi

• Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti. Mitä tiiviimmäksi rakennuksen saat, sitä hitaammin kaasu tunkeutuu sisälle.
• Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa. Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
• Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti koko maassa mittareilla. Pienetkin muutokset huomataan heti ja niistä tiedotetaan viipymättä. Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle

Sulje tiiviisti ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi, jotta radioaktiiviset aineet eivät pääsisi sisään. Talon keskiosissa on paras suoja.

Joditabletit

Ota joditabletti vasta viranomaisten kehotuksesta, jonka kuulet radiosta tai televisiosta. Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät anna muuta suojaa. Tabletteja ei pidä lähteä vaaratilanteessa noutamaan rakennuksen ulkopuolelta. Jodeja voi hankkia etukäteen apteekista. Joditabletetteja tulisi olla kiinteistössä 2 per henkilö.

Suojaa ruokasi ja juomavesi

Laita esillä olevat elintarvikkeet muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi, pakastin ja tiiviit pakkaukset suojaavat radioaktiiviselta pölyltä.

Ulkona liikkuminen

Jos on pakko mennä ulos, käytä tiivistä, ihon peittävää asua, esimerkiksi sadevaatteita. Riisu vaatteet sisälle tullessasi eteiseen ja peseydy huolella. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin.

Lisäohjeet

Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Sähkökatkot

Toiminta sähkökatkon aikana:

• Tarkista ensin sulakkeet. Jos ne ovat ehjät, selvitä toimivatko naapurisi tai naapuritalojen sähköt.
• Jos sähköt katkeavat laajemmalta alueelta, on häiriö jo tiedossa ja korjaustoimenpiteet aloitettu. Useimmilla sähköntoimittajilla on nauhoitettu häiriötiedote vikapalvelunumerossa, joka kertoo tiedossa olevan sähkökatkotilanteen alueellasi.
• Mikäli sähköjen palauduttua sähköt käyttäytyvät oudosti, esimerkiksi valot palavat normaalia kirkkaammin tai himmeämmin, saattaa syynä olla sähköverkon nollajohtimen katkeaminen. Tästä voi seurata laitevaurioita, tulipalo ja pahimmillaan sähköiskun vaara. Näissä tilanteissa katkaise sähkö pääkytkimestä ja soita sähköntoimittajasi vikapäivystykseen.
• Sähkökatkon jatkuessa pidempään varaudu etenkin talvisaikaan lämpimin vaattein sekä tarvittaessa kotivaran avulla. Kotivaran ohje löytyy liitteistä.

Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:

Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:

• Matkapuhelimella - (Espoon Hissi Oy, 0207811888) tai
• Hississä olevalla hälytyspainikkeella. (Tämä ohjautuu suoraan hissihuollon vikapäivystykseen.)

Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.

Huom: kylmälaitteiden, jääkaappi ja pakastin, avaamista tulee välttää sähkökatkon aikana.

Väestönsuojan ylläpito

Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Väestönsuojaa voidaan käyttää myös muuhun toimintaan, kunhan käyttöönotto voi tapahtua em. ajan kuluessa. Normaaliolojen käyttö ei saa vahingoittaa väestönsuojaa eikä estää sen tarkastusta ja tiiveyskoetta.

Väestönsuojassa ei saa säilyttää likaavia aineita eikä ympäröiviin rakenteisiin saa tehdä aukkoja. Suojaovia, -luukkuja ja ilmanvaihtolaitteistoja ei saa poistaa paikoiltaan eikä ilmanvaihtolaitteistoa saa käyttää normaaliolon ilmanvaihtoon. Suojaoven aukkoon saa asentaa oven. Normaaliaikanakin tulisi varmistaa, että vähintään puolet väestönsuojasta on vapaana yllättävää suojautumistarvetta varten.

Lisäksi tulee huomioida seuraavaa:

• Väestönsuojan omistajan ja haltijan on huolehdittava, että väestönsuoja, sen varusteet ja laitteet pidetään toimintakunnossa sekä huolletaan ja tarkastetaan asianmukaisesti.
• Nimetty henkilö tarkastaa ja koekäyttää suojan ovet, luukut, tiiveyden, ilmastointi- ja sähkölaitteet sekä viemäröinnin vuosittain laitetoimittajan ohjeidenmukaisesti.
• Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein ellei valmistaja ole antanut lyhyempää aikaväliä.
• Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.
• Kiinteistön omistajan ja haltijan tulee huolehtia, että väestönsuojassa on jo sellaiset varusteet, että se pystytään ottamaan käyttöön. Näitä varusteita ovat esimerkiksi varavesisäiliöt, jäteastiat, kuivakäymälät ja vuoteet.

Väestönsuojan kunnostaminen

Siirryttäessä tehostetun suojelun toimintaan

• Väestönsuojalle määrätään suojanvalvoja, joka vastaa suojan kunnostamisesta. Hänen on tunnettava suojassa olevat laitteet ja osattava käyttää niitä. Lisäksi suojanvalvoja vastaa suojan yleisestä järjestyksestä, siisteydestä ja kurista.
• Suoja tyhjennetään sinne varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta suojalle laaditun tyhjentämissuunnitelman mukaisesti.
• Kaikki tilapäiset rakenteet puretaan ja viedään pois suojasta.
• Ovien ja luukkujen saranat, salvat yms. tarkastetaan, voidellaan ja huolletaan.
• Ovien tiivisteet tarkastetaan ja laitetaan paikoilleen ohjeiden mukaan.
• Tarkastetaan hätäpoistumiskäytävän ja –luukun käyttökelpoisuus ja toiminta.
• Kuivakäymälät (15 kpl muovipusseja/käymälä) jaetaan kuivakäymälätiloihin. Eristetään käymälätilat verhoilla tai levyillä. Käymälätiloja tulee olla yksi jokaista alkavaa 20 m² kohti.
• Kaikkien venttiilien (LVI) toiminta tarkastetaan kääntämällä ne ääriasennosta toiseen.
• Varavesisäiliöt puhdistetaan ja täytetään. Varmistetaan samalla tarvittavat täyttöletkut yms. välineet. Sulkutelttaan tulevat suihkut asennetaan ja kokeillaan.
• Lattiakaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan kaatamalla niihin vettä. Huom! Lattiakaivossa on sulkuventtiili.
• Ylipaineventtiilit tarkastetaan ja nivelkohdat voidellaan.
• Normaaliolojen ilmanvaihtoaukot suljetaan asentamalla paikoilleen suojakannet tiivisteineen.
• Paineventtiilien kunto tarkastetaan suojan ulkopuolelta.
• Ilmanvaihtokanavat ja suodattimet puhdistetaan.
• Kaikki ilmanvaihtoon liittyvät putket, liitokset ja laitteet tarkastetaan. Erityissuodattimet asennetaan paikoilleen laitteen käyttöohjeen mukaisesti.
• Poistoventtiilien toiminta tarkastetaan kiertämällä niitä ääriasentoihinsa.
• Tarkastetaan ylipainemittarista: nestemäärä, putken aukiolo, mittarilukema näyttää nollaa, sekä varaneste (värjätty polttoöljy).
• Ilmamäärämittarin herkkyys kokeillaan koekäytössä.
• Tarkastetaan suojan paineisuus; painekoe suoritetaan laitetoimittajien antamien ohjeiden mukaan. Tavoitteena on tarkastaa, että suojaan saadaan riittävä ylipaine, eikä suoja vuoda liikaa ilmaa ulos.
• Selvitetään ja tarkastetaan suojan puhelimen toiminta, antenni, sähkölaitteiden sulakkeet, valaisimet, varaparistot, varapolttimot, varasulakkeet, katkaisimet, pistorasiat ym.
• Varustetaan suoja määräysten mukaisilla suojaan kuuluvilla varusteilla.
• Suojan tilat jaetaan ennakolta tehdyn suunnitelman mukaisesti oleskelualueisiin ja toimintapaikkoihin (miehet/naiset, suojeluelimet, henkilöstö, asiakkaat). Jokaista suojattavaa henkilöä varten on oleskelupaikka, jossa on mukana myös henkilökohtaiset tavarat, lääkkeet ja säilyvät elintarvikkeet.
• Suojassa on oltava tarpeellinen määrä istuimia, pöytiä sekä kerrossängyt noin kolmannekselle suojaan tulevista henkilöistä.
• Lisäksi poikkeusoloja varten on hankittava välineitä ja tarvikkeita, jotka tekevät mahdolliseksi pidemmänkin oleskelun (esim. viihdykkeet).
• Tarkastetaan varavalaistuksen toiminta.
• Kulkuteille ja käytäville asennetaan suojaan ohjaavat kilvet.

Säilyttäminen kiinteistössä

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen. On helpompi estää tulipalo ennalta kuin sammuttaa se. Siksi pitää tietää, mikä paloja aiheuttaa ja tunnistaa vaaratekijät omasta lähiympäristöstä. Pelastuslaissa on määräykset mm. helposti syttyvien materiaalien ja muiden tavaroiden säilyttämisestä talojen tiloissa. Kemikaalilainsäädännössä on rajoituksia palavien nesteiden ja muiden vaarallisten kemikaalien säilyttämiselle tiloissa, joissa ne voivat aiheuttaa erityisvaaraa. Monet kotonakin säilytettävät aineet kehittävät räjähdysherkkiä kaasuja, jotka syttyvät kipinästä, esimerkiksi valokatkaisimen aiheuttamasta kipinästä - syttymiseen ei siis tarvita edes tulta. Käsittele siksi palovaarallisia aineita aina ohjeiden mukaan. Palovaarallisten aineiden säilyttäminen huoneistokohtaisissa varastoissa on kokonaan kielletty. Asunnoissa ja autotalleissa niiden säilyttämistä on rajoitettu.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Asuinhuoneistot ja niihin kuuluvat parvekkeet, terassit tai vastaavat tilat

• Jos säilytys on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista, saa säilyttää:
  • palavia nesteitä sekä palavia nesteitä tai palavia kaasuja sisältäviä aerosoleja yhteensä enintään 25 litraa
  • nestekaasua enintään 25 kilogrammaa
  • ilotulitusvälineet, enintään 5 kg (netto), on säilytettävä lukitussa kaapissa siten, ettei niiden läheisyydessä ole sellaisia lämmönlähteitä tai tulenkäsittelyä, joka voisi aiheuttaa tulitteiden syttymisen
• Muita kuin edellä mainittuja palavia kaasuja ei asuinhuoneistossa saa säilyttää.
• Asunnoissa tulee välttää tarpeettomien tavaroiden varastointia.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit

• Ei saa säilyttää mitään tavaraa.

Rakennusten alla tai läheisyydessä

• Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
• Ulkona olevat roska-astiat, myös jätekatokset sijoitetaan vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksesta

Asuinrakennukseen kuuluva erillinen varastotila

• Voi säilyttää:
  • palavia nesteitä sekä palavia nesteitä tai palavia kaasuja sisältäviä aerosoleja yhteensä enintään 50 litraa
  • nestekaasua enintään 50 kilogrammaa

Huom!

• Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi Pelsu Pelastussuunnitelma -palvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

• Pohjapiirrokset