Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.
Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.
Sisällys
Johdanto
Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:
- vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
- rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
- henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
- mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)
Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)
Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:
- tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
- rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
- pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
- pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)
Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:
- sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
- sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
- palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
- poistumisreittien opasteet ja valaistus;
- väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:
- ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
- varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
- varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
- ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)
Kohteen perustiedot
Toimitilarakennus, jossa on kuusi maanpäällistä kerrosta ja yksi kellarikerros. Kiinteistön aulapalvelu sijaitsee 1. kerroksessa.
Tekniset tilat ja parkkihalli sijaitsevat kellarikerroksessa ja 1.kerroksessa.
Perustiedot
| Kiinteistön nimi | KOy Fredriksberg D |
|---|---|
| Kiinteistön osoite |
Konepajankuja 7 00510 HELSINKI |
| Rakennusten määrä | 1 |
| Toimijoiden määrä | 3 |
| Rakentamisvuosi | 2022 |
| Pinta-ala | 13 750 m² |
| Kerrokset | 6 |
| Paloluokka | P1 |
Muut tiedot
Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Helsinki. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 5 minuuttia.
| Paloilmoittimen hoitaja |
Huoltomies Alexey Sitkin puh. 0505716264 |
|---|---|
| Paloilmoittimen keskuksen sijainti | Käyttölaite sijaitsee 1. kerroksessa Konepajankujan puolella ja toinen keskus IV-konehuoneessa |
| Kiinteistönhoito | Are Oy puh. 0205305700 päivystys 0205305700 |
| Sähköntarjoaja |
Helen Sähköverkko Oy
puh. 096171 http://www.helen.fi/ |
| Vesiyhtiö |
HSY Vesi
päivystys 0915613000 https://www.hsy.fi/vesi-ja-viemarit/vesikatkot-ja-hairiot/ |
| Kiinteistön vakuutusyhtiö |
If
puh. 010191919 http://www.if.fi |
| Kokoontumispaikka | Aidatun leikkipaikan viereinen aukio |
| Varakokoontumispaikka | Määritetään tarvittaessa |
| Putkilukko |
|
| Väestönsuojien määrä | 2 |
| Väestönsuojan sijainti VSS1, VSS2 | Kellarikerros, käynti autohallin kautta |
| Lämmitysmuoto | Kaukolämpö |
| Veden pääsulku | Lämmönjakohuone, kellarikerros |
| Lämmönjakohuone | Kellarikerroksessa. Käynti parkkihallista |
| Sähköpääkeskus | Kellarikerros, käynti parkkihallin kautta |
| Muuntamon sijainti | 1. kerros |
| Ilmanvaihtokone |
6. kerros
|
| Ilmanvaihdon hätä-seis |
1. kerros, paloilmoittimen vieressä, Konepajankujan puolella rakennusta |
| Varavoimajärjestely | Varavoimakone kellarikerroksessa, UPS-tilat 1. kerroksessa |
Kiinteistön tilat
| Sijainti | Nimi |
|---|---|
| - | MTV, aulapalvelut |
| 1. kerros | HUU Konepaja |
| 2-5. kerros | MTV |
| 5-6. kerros | DMC Production |
Henkilömäärät
| Päivällä | Illalla | Yöllä | |
|---|---|---|---|
| Arkisin | 40 | 10 | 0 |
| Henkilömäärä on arvio, joka vaihtelee | |||
| Viikonloppuisin | 10 | 10 | 0 |
| Henkilömäärä on arvio, joka vaihtelee | |||
| Päivällä | Illalla | Yöllä | |
|---|---|---|---|
| Arkisin | 20 | 0 | 0 |
| Henkilömäärä on arvio, joka vaihtelee | |||
| Viikonloppuisin | 0 | 0 | 0 |
| Päivällä | Illalla | Yöllä | |
|---|---|---|---|
| Arkisin | 680 | 150 | 0 |
| Henkilömäärä on arvio, joka vaihtelee | |||
| Viikonloppuisin | 50 | 50 | 0 |
| Henkilömäärä on arvio, joka vaihtelee | |||
| Päivällä | Illalla | Yöllä | |
|---|---|---|---|
| Arkisin | 2 | 1 | 1 |
| Viikonloppuisin | 1 | 1 | 1 |
| Päivällä | Illalla | Yöllä | |
|---|---|---|---|
| Arkisin | 742 | 161 | 1 |
| Viikonloppuisin | 61 | 61 | 1 |
Organisaatio
| Tekninen manageri |
Katri Kuusisto Retta Management Oy puh. 044 743 8800 katri.kuusisto@retta.fi |
|---|
Kiinteistön turvallisuushenkilöt
| Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2 | Huoltoyhtiö |
|---|
Toimijoiden turvallisuushenkilöt
| Yritys | Henkilö | Yhteystiedot |
|---|---|---|
| DMC Production |
Mikko Hakkarainen Alue: 5. krs |
puh. 0504047875
|
|
Petri Holopainen Alue: 5. krs |
puh. 0404153882
|
|
|
Roni Kianta Mikko Pylvänen Alue: 6. krs |
puh. 0405219595
|
|
| HUU Konepaja |
Anne Tanska |
puh. 0504785507
|
|
Mikko Rinne |
puh. 0505307500
|
|
| MTV |
Petteri Savolainen Suojeluvalvoja Alue: 3. krs |
|
|
Heli Uusimaa Alue: 2. krs |
puh. 0405168079
|
|
|
Jouni Sipilä Alue: 2. krs |
puh. 0503969253
|
|
|
Maria Aarnio Alue: 2. krs |
puh. 0406685377
|
|
|
Katri Hynninen Alue: 2 krs |
MTV
|
|
|
Kasperi Kunnas Alue: 2 krs |
MTV
|
|
|
Suvi Aherto Alue: 4.krs |
MTV
|
|
|
Eeva Arpikari Alue: 4.krs |
MTV
|
|
|
Tea Hynynen Alue: 4.krs |
MTV
|
|
|
Leena Kuisma Alue: 4.krs |
MTV
|
|
|
Laura Mononen Alue: 4.krs |
MTV
|
|
|
Johanna Tonttila Alue: 4.krs |
MTV
|
|
|
Mia Uutela Alue: 4.krs |
MTV
|
|
|
Carla Miettinen Alue: 4.krs |
MTV
|
|
|
Maria Stenbäck Alue: 4.krs |
MTV
|
|
|
Sanna TIlli Alue: 5.krs |
MTV
|
|
|
Mei Hari Alue: 5.krs |
MTV
|
|
|
Tony Johansson Alue: 5.krs |
MTV
|
|
|
Mikko Suhonen Alue: 5.krs |
MTV
|
|
|
Kari Andersson Alue: 3.krs |
MTV
|
|
|
Pekko Ylönen Alue: 3.krs |
MTV
|
|
| MTV, aulapalvelut |
Aulapalvelu ja vartija |
puh. 0503058559
|
Kiinteistön tärkeät numerot
| Tehtävä | Nimi | Puhelinnumero | Päivystysnumero |
|---|---|---|---|
| Huoltoyhtiö | Are Oy | 0205305700 | 0205305700 |
| Hissihuolto | Schindler Oy | 020320500 | |
| Aulavahtimestari | Aula | 0503058559 |
| Nimi | Puhelinnumero | |
|---|---|---|
| Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä: Hoitaja | Huoltomies | 0505716264 |
Muut tärkeät numerot
| Toimija | Puhelinnumero | Päivystysajat |
|---|---|---|
| Hätänumero | 112 | 24 h |
| Myrkytystietokeskus | 0800 147 111 | 24 h |
Vaaratilanteet
Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman.
Riski on uhkaan liittyvä vahingon todennäköisyyden ja vakavuuden yhteisvaikutus.
| Riski ja todennäköisyys | Syyt ja seuraukset | Varautuminen |
|---|---|---|
| Tulipalo (mahdollinen) | Syitä toteutumiselle: Avotuli, kynttilät, tupakointi, sähkölaitteet, sähkökeskukset ja -asennukset, ajoneuvot, tulityöt, ruoan valmistus, tuhopoltto (jätepisteellä ylimääräistä palavaa materiaalia, rakennuksen seinustalla oleva tavara) Seuraukset: Henkilö- ja omaisuusvahingot |
Avotulen käyttö vain valvottuna, ei käytetä rikkinäisiä sähkölaitteita, tulityöt vain tulityöluvan ja -kortin kanssa, jätteiden lajittelu asianmukaisesti, ylimääräistä palavaa materiaalia ei säilytetä rakennuksen seinustoilla |
| Tapaturma (mahdollinen) |
Syitä toteutumiselle: Talvisin liukkaus, lumen tai jään putoaminen katolta, kaatuminen yleisissä tiloissa, liikenneonnettomuus, työtapaturmat Seuraukset: Henkilövahingot |
Talvikunnossapito kiinteistöhuollon toimesta (liukkauden torjunta, lumien pudotus tarvittaessa), ilmoitetaan havaituista puutteista huoltoon, varovaisuus liikuttaessa portaissa sekä etenkin talvisin ulkona, yleisten tilojen kunnossapito (mm. siivous, ei säilytetä ylimääräistä tavaraa kulkureiteillä) |
| Vahingonteot, ilkivalta, varkaudet (epätodennäköinen) | Syitä toteutumiselle: Auki / lukitsematta jäänyt ulko-ovi tai yleisten tilojen ovi, avataan ovi tuntemattomalle henkilölle Seuraukset: Omaisuusvahingot, henkilövahingon vaara |
Pidetään varastojen ja muiden tilojen ovet lukossa, ilmoitetaan huoltoon mikäli havaitaan puutteita ovien lukituksessa |
| Vesivahinko (mahdollinen) | Syitä toteutumiselle: Puutteet huollossa/valvonnassa, jäätyminen, tukokset, laitteiden vikaantuminen, myrsky Seuraukset: Omaisuusvahingot |
Huolletaan ja ylläpidetään talon LVI-tekniikkaa, sadevesiviemäreiden kunnossapito. Ilmoitetaan havaituista vuodoista kiinteistön huoltoon ja ylläpitoon. |
| Sähkökatkos (mahdollinen) | Syitä toteutumiselle:
Salama, myrsky, laiteviat Seuraukset: Laitteiden rikkoutuminen, toimitilojen jäähtyminen talvisin |
Omatoiminen varautuminen, esim. taskulamppu, kynttilöitä, tulitikkuja, varavirtalaite matkapuhelimen lataamista varten, talvisin lämpimät vaatteet. Rakennuksessa on varavoimakone sekä UPS-järjestelmät. |
| Kaasuvaara (epätodennäköinen) | Syitä toteutumiselle: Vaarallisten aineiden kuljetukset, tulipalo lähialueella Seuraukset: Sisälle suojautuminen |
Noudatetaan viranomaisten ohjeistuksia, tutustutaan yleisen vaaramerkin toimintaohjeistuksiin |
| Säteilyvaara (epätodennäköinen) | Syitä toteutumiselle:
Säteilyonnettomuus Seuraukset: Sisälle suojautuminen |
Noudatetaan viranomaisten ohjeistuksia, kotivara, tutustutaan ennalta toimintaohjeisiin |
Turvallisuusjärjestelyt
Toimitilaturvallisuus
Valvonta
| Kuvaus | Aulavalvonta 24/7 |
|---|---|
| Sijainti | Fredriksberg D |
| Kontakti |
Aula puh. 0503058559 |
Sammutuskalusto
| Sijainti | Sammutuskalusto | Kuvaus |
|---|---|---|
| Toimitiloissa | Käsisammutin | Enimmäkseen jauhesammuttimet, muutama hiilidioksidisammutin |
| Toimitiloissa | Pikapaloposti | |
| Toimitiloissa mm. studioissa | Sammutuspeite |
- vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
- vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
- Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.
Turvalaitteet
Sprinklerilaitteisto
Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.
Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.
| Sijainti | Rakennus on varustettu automaattisella sammutusjärjestelmällä |
|---|---|
| Kuvaus | Parkkihalli ja toimistokerrokset on märkäsprinklattu, ajoluiskalla kuivasprinklaus. |
| Keskuksen sijainti | Studiotilojen sprinklerikeskus sijaitsee K-kerroksessa, huoltokäytävällä. Pääsprinklerikeskus sijaitsee A-talon kellarikerroksessa |
Savunpoisto
Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.
| Kuvaus | Etälaukaistavia savunpoistoluukkuja IV-konehuoneissa ja porrashuoneissa. Parkkihallissa ja kellarikerroksessa on koneellinen savunpoisto, jonka ohjaus tapahtuu A-talon savunpoiston ohjauskeskuksesta. |
|---|---|
| Keskuksen sijainti | Sähköpääkeskus kellarikerroksessa |
| Savunpoiston laukaisu |
|
Poistumisopastus
Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.
| Kuvaus | Akkuvarmenteiset poistumisopastevalot |
|---|---|
| Keskuksen sijainti | Yhdistetty paloilmoitinkeskukseen |
| Kattavuus | Rakennuksen poistumisreitit ja uloskäynnit |
Kaasusammutusjärjestelmä
Kaasusammutusjärjestelmää käytetään yksittäisten tilojen suojaamiseen tulipalolta. Sammutusaineen toiminta perustuu joko hapen syrjäyttämiseen tai lämmön absorboimiseen tilasta. Laitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti, sekä aina järjestelmän lauettua.
Järjestelmän lauettua tiloista tulee poistua ja tehdä ilmoitus hätäkeskukseen.
| Kuvaus |
|
|---|---|
| Tyyppi | Argon ja aerosolisammutus |
Ilmanvaihdon pysäytys
Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.
Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.
Ilmanvaihdon pysäytys: 1. kerros, paloilmoittimen vieressä, Konepajankujan puolella rakennusta
Ensiapu
Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.
- Ambulanssi ohjataan: Sisäänkäynnille. Henkilökunta järjestää opastajan ulos auttajia vastaan.
| Tarvike | Sijainti |
|---|---|
| Defibrillaattori | 1. kerroksen aula |
| Ensiapukaappi | Vuokralaisten tiloissa |
Paloturvallisuus
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.
| Sijainti | Kiinteistö on suojattu automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä |
|---|---|
| Kuvaus | Parkkihallin ja kellaritilojen palohälytys välitetään A, B, C ja D-taloihin. Muutoin A-ja D-talo muodostavat oman palohälytysalueen. Paloilmoitinjärjestelmään kuuluvat paloilmoitinpainikkeet, palokellot ja savu-ja lämpöilmaisimet. |
| Keskuksen sijainti | Käyttölaite sijaitsee 1. kerroksessa Konepajankujan puolella ja toinen keskus IV-konehuoneessa |
| Kattavuus | Koko kiinteistö paitsi parkkihallista puuttuvat paloilmaisimet (painikkeet ja palohälyttimet kuitenkin löytyvät myös parkkihallista) |
| Hoitaja |
Huoltomies Alexey Sitkin puh. 0505716264 |
Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen
- Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
- Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
- Määräaikaistarkastukset
Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa
Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.
- Yhteys hätäkeskukseen
- Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
- Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen
Palo-osastointi
Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.
Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.
Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)
| Rakennus | Tyyppi | Kuvaus |
|---|---|---|
| Fredriksberg D | Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi | Rakennuksen paloluokka on P1. Osastoivat rakenteet ovat EI60-EI90. |
Vaaralliset aineet
Kiinteistössä säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:
| Sijainti | Fredriksberg D - Kellarikerroksessa D3-0 portaan vastapäätä |
|---|---|
| Varastoitavat aineet | Varavoimakoneen polttoaine, maanpäällinen öljysäiliö. Tila merkitty |
Pelastustie
Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.
- Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
- Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
- Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
- Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.
| Sijainti | Konepajankujan puoleinen väylä |
|---|
Kuivanousut
Kuivanousu on rakennukseen kiinteästi asennettu tyhjä putkilinja, jota pelastuslaitos käyttää sammutusveden siirtämiseen esimerkiksi katutasolta rakennuksen katolle.
| Sijainti | Kuivanousun syöttöpiste sijaitsee HUU Konepaja ravintolan pääoven vieressä ja 0. krs käytävällä lähellä siivouskeskusta |
|---|
Poistumisreitit
Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.
Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:
| Rakennus | Poistumisjärjestelyt |
|---|---|
| Fredriksberg D | Rakennuksen poistumisreitit ja uloskäynnit on opastettu akkuvarmenteisilla poistumisopasteilla, jotka toimivat myös sähkökatkon sattuessa. Rakennuksen poistumisreitteinä toimivat palo-osastoidut porrashuoneet. Uloskäynnit sijaitsevat 1. ja 2. kerroksessa. D1-porras sijaitsee rakennuksen keskiosassa kerroksien 1-6 välillä. D2 on hätäpoistumisporras, joka sijaitsee Teollisuuskadun puoleisessa päädyssä ja D3 hätäpoistumisporras, joka sijaitsee C-talon puoleisessa päädyssä. D2 ja D3-portaat kulkevat kellarikerroksen ja 6-kerroksen välillä. |
Tulityöt
Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.
Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.
Tulityölupia voivat myöntää seuraavat tulitöiden vastuuhenkilöt:
KiinteistöpäällikköPaloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.
Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.
Muut järjestelyt
Ilmanvaihtokone
| Sijainti | 6. kerros |
|---|---|
| Kuvaus | Kaksi konehuonetta 6. kerroksessa. Keskitetty koneellinen ilmanvaihto |
| Hätä-seis-painikkeen sijainti |
|
Kylmäainekeskus
| Sijainti | Käynti kylmäkonehuoneeseen kellarikerroksen parkkihallita |
|---|---|
| Kuvaus | Kylmäaine R134A, 26kg |
Aurinkovoimala
| Sijainti | Aurinkopaneelit vesikatolla |
|---|
Sähköautojen latauspaikka
| Sijainti | Parkkihallissa |
|---|---|
| Kuvaus | Useita sähköauton latauspisteitä |
| Hätä-seis-painikkeen sijainti | Virran katkaisu sähköpääkeskuksesta, merkitty: JK AL-keskus |
Jätehuolto
| Sijainti |
|
|---|---|
| Kuvaus | Erillinen jätehuone |
Toimintaohjeita
Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!
Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.
Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!
Avun hälyttäminen
Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112
- Soita hätäpuhelu itse, jos voit
- Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
- Kerro, mitä on tapahtunut
- Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
- Kerro tarkka osoite ja kunta
- Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
- Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
- Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
- Toimi annettujen ohjeiden mukaan
- Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
- Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
- Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.
Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:
Automaattisen paloilmoituksen tapauksessa pelastuslaitos saapuu paloilmoittimen käyttölaitteelle (1. kerros). Muussa tapauksessa ohjataan tapahtumapaikalle.
Sairauskohtaus tai tapaturma
- Selvitä ja tarkista
-
- Mitä on tapahtunut?
- Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
- Anna tarvittaessa ensiapua
-
- Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
- Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
- Tee hätäilmoitus
-
- Soita numeroon 112.
- Kerro, mistä soitat. Konepajankuja 7, HELSINKI
- Kerro, mitä on tapahtunut.
- Toimi ohjeiden mukaisesti.
- Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.
Aikuisen peruselvytys
Sydänpysähdyksen tunnistaminen
- peruselvytys tulee aloittaa jokaiselle reagoimattomalle potilaalle
- joka ei hengitä
- jonka hengitys ei ole normaalia
- äänekäs / koriseva ja epäsäännöllinen hengitys reagoimattomalla henkilöllä viittaa sydänpysähdykseen
Hätäilmoitus
- Hätäilmoitus tulee tehdä välittömästi yleiseen hätänumeroon 112
- jos henkilö ei reagoi
- jos henkilö ei hengitä normaalisti
- Jos elvytät henkilöä yksin
- aseta puhelimen kaiutintoiminto päälle
- voit elvyttää ja kuunnella hätäkeskuksen ohjeita
Paineluelvytys
- Paineluelvytys tulee aloittaa mahdollisimman pian
- painelukohta on rintalastan alaosa
- toisen käden kämmenen tyvi painelukohtaan ja toinen käsi sen päälle
- paineluelvyttäjää on suositeltavaa vaihtaa 2 minuutin välein (jos mahdollista)
- Elyvytys aloitetaan 30 painalluksella
Puhalluselvytys
- Vuorottele 30 painelun ja 2 puhalluksen välillä
- Puhalla kaksi rauhallista noin sekunnin kestävää puhallusta
- rintakehän tulee nousta ja laskea puhallusten mukaan
- Jos puhaltaminen ei onnistu, jatka keskeytymätöntä painelua
Tulipalo
- Pelasta ja varoita
-
- Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
- Sammuta ja rajoita
-
- Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
- Hälytä
-
- Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
- Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
- Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
- Opasta
-
- Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
- Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Automaattisen paloilmoituksen tapauksessa pelastuslaitos saapuu paloilmoittimen käyttölaitteelle (1. kerros). Muussa tapauksessa ohjataan tapahtumapaikalle.
- Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!
Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Aidatun leikkipaikan viereinen aukio
Varakokoontumispaikka: Määritetään tarvittaessa
Toiminta palohälytystilanteessa
Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.
- Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
- Sulje ovet ja ikkunat.
- Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
- Opasta asiakkaita ja vieraita.
- Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
- Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
- Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.
Toiminta kokoontumispaikalla
Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle, esimerkiksi lähistöllä olevaan kiinteistöön.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
- mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
- liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
- ilmoitettava pelastuslaitokselle, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka
Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, siirrytään turvallisempaan paikkaan (etäämmälle rakennuksesta tai läheiseen rakennukseen tilapäisesti). Viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.
- Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
-
- Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
- Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.
Vesivahinko
- Toimintaohjeet
-
- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
-
Ilmoita asiasta välittömästi:
- huoltomiehelle: Are Oy, puh. 0205305700, päivystys 0205305700
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
- Veden pääsulku: Lämmönjakohuone, kellarikerros
- Lämmönjakohuone: Kellarikerroksessa. Käynti parkkihallista
- Sähköpääkeskus: Kellarikerros, käynti parkkihallin kautta
- Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
-
- Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.
Väkivallan uhatessa
Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.
- Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
- Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
- Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
- Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta
Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.
Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.
- Älä tee vastarintaa.
- Tee vain mitä uhkaaja käskee.
- Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
- Tilanteen jälkeen, soita 112. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.
Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille.
Pommiuhka
Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.
- Kun uhkaus tulee puhelimitse
- Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
- Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
- Kysele kysymyksiä.
- Missä pommi on?
- Miltä pommi näyttää?
- Milloin pommi räjähtää?
- Miksi?
- Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
- Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
- Onko hän kiihtynyt?
- Lukeeko hän viestin paperilta?
Puhelun jälkeen ilmoita asiasta 112. Toimi viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
- Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
-
- Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
- Avaa radio ja odota ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.
Kaasuvaara
- Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
- Toimi seuraavasti
- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
- Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
-
- Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
- Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
Säteilyvaara
Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
Mene sisälle.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
- Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).
Vältä ulkona liikkumista
Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.
Sähkökatkot
Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.
Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.
Toiminta sähkökatkon aikana
Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen
- Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
- Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 0205305700).
Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista
- Käytä taskulamppua
- Tarvittaessa opasta muita
Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:
Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:
- Matkapuhelimella - (Schindler Oy, 020320500)
Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.
Aurinkovoimalan ohje
Aurinkovoimala voidaan hätätilanteessa pysäyttää kahdella eri tavalla:
Tapa A: Erottaminen invertterin turvakytkimeltä: Aurinkovoimala voidaan erottaa sähköverkosta kääntämällä invertterin turvakytkin OFF-asentoon.
HUOM: Tällöin aurinkopaneelit sekä paneeleista aurinkosähköjärjestelmän keskukselle tulevat kaapelit jäävät jännitteisiksi!
Tapa B: Erottaminen sähköpääkeskukselta: Aurinkovoimala voidaan erottaa rakennuksen verkosta kääntämällä sähköpääkeskuksella oleva kytkinvaroke OFF-asentoon.
HUOM: Tällöin aurinkopaneelit sekä kiinteistön sisäiset kaapeloinnit jäävät jännitteisiksi, mutta eivät syötä enää kiinteistön pääkeskusta.
Sähköautopalo
Sähköauton paloon syttyneen akuston sammuttaminen on hankalaa ja vaatii runsaasti vettä jäädyttämiseen. Muodostuvat palokaasut ovat myrkyllisiä, ja niiden hengittämistä tulee välttää. Palosta tulee aina ilmoittaa välittömästi yleiseen hätänumeroon 112.
Toimintaohje sähköautopalossa:
Jos sähköauto palaa tai muodostaa savua, ÄLÄ aloita alkusammutusta, vaan:
- Pelasta vaarassa olevat
- Hälytä lisäapua paikalle, soita 112
- Poistu vaara-alueelta
- Varo hengittämästä savukaasuja
- Varoita muita, ja estä pääsy paloalueelle
- Opasta pelastuslaitos kohteeseen
Väestönsuojelu
Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.
Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa:
| Sijainti | Suojaluokka | Pinta-ala | Suojapaikkoja | Varusteiden sijainti |
|---|---|---|---|---|
| Kellarikerros, käynti autohallin kautta | S1 | 133 m² | 177 | Väestönsuojassa |
| Kellarikerros, käynti autohallin kautta | S1 | 113 m² | 150 | Väestönsuojassa |
Kaksi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.
Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.
Irtaimiston säilytys
Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.
Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.
- Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
-
- Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
- Rakennusten alla tai läheisyydessä
-
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
- Huom!
-
- Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii
Liitteet
Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:
Lisäksi Pelsu Pelastussuunnitelma -palvelussa saatavilla seuraavat liitteet:
Alkusammuttimien käyttöohjeet
Sammuttimet
- Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
- Vedä varmistinsokka irti.
- Lähesty paloa tuulen suunnasta.
- Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
- Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
- Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
- Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
- Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
- Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
- Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
- Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.
Sammutuspeitteet
- Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
- Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
- Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
- Ojenna kädet suoriksi.
- Levitä peite palon päälle.
- Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
- Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
- Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.
Pikapaloposti
- Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
- Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
- Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
- Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
- Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.
Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa.
Autosuoja
Autosuoja on tarkoitettu vain moottoriajoneuvojen säilyttämistä varten. Autosuojan käyttötarkoitus mainitaan voimassa olevassa rakennusluvassa.
Autosuojaa ei saa käyttää rakennusluvan vastaisesti ilman rakennusvalvonnan lupaa. Käyttötarkoitus on moottoriajoneuvojen pysäköintitila, ei siis autopesula, lastaustila, jätehuone, varasto, myymälä, kirpputori, autokorjaamo, rengasvarasto tms.
Autosuojissa muun irtaimiston säilyttäminen on rajoitetumpaa johtuen suuremmista omaisuus- sekä henkilöriskeistä. Muuta irtaimistoa moottoriajoneuvon lisäksi saa säilyttää seuraavasti:
- mopoja, moottoripyöriä, moottorikelkkoja ja muita ajoneuvorekisterissä olevia moottoriajoneuvoja
- polkupyöriä
- peräkärryä tyhjänä
- kiinteistön huoltamiseen tarkoitettuja moottoriajoneuvoja.
Yllä olevan luettelon lisäksi ei saa säilyttää mitään muuta irtaimistoa, kuten:
- oman kiinteistön huoltoon tarkoitettuja moottoriajoneuvoihin liitettäviä lisälaitteita
- työkoneita, kuten kaivureita, täryttimiä, ajettavia nostimia ym.
| Sijainti | Kellarikerros ja 1. kerros |
|---|