Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.
Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.
Sisällys
Johdanto
Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:
- vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
- rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
- henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
- mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)
Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)
Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:
- tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
- rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
- pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
- pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)
Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:
- sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
- sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
- palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
- poistumisreittien opasteet ja valaistus;
- väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:
- ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
- varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
- varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
- ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)
Kohteen perustiedot
Jäähalli, jossa on kaksi kenttää. Halli on rakennettu kahdessa vaiheessa vuosina 1995 ja 2011. Molemmilla kentillä on oma katsomonsa.
Tekniset tilat ovat 1. kerroksessa molempien hallien puolilla.
Kenttien viilennysyksikkö on pihalla, halli 2 seinustalla kiinteistön takana.
Perustiedot
| Kiinteistön nimi | Kiekkobussi Areena - Lempäälän jäähalli |
|---|---|
| Kiinteistön osoite |
Kapteenienkatu 5 37550 LEMPÄÄLÄ |
| Rakennusten määrä | 1 |
| Rakentamisvuosi | 2011 |
| Kerrokset | 2 |
| Paloluokka | P1 |
| Rakennusmateriaali | Betoni + metallielementti |
| Käyttötarkoitus | Jäähalli |
Muut tiedot
Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pirkanmaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 3 minuuttia.
| Kokoontumispaikka | Parkkialueen pääty, lähellä juoksurataa |
|---|---|
| Varakokoontumispaikka | Määritetään tarvittaessa |
| Lämmitysmuoto | Kaukolämpö |
| Veden pääsulku | Lämmönjakohuoneessa. Halli 1: Hallin keskivaiheilla, uloskäynnin varrella. Kulku toimitsija-aiton takaa. |
| Lämmönjakohuone | Halli 1: Hallin keskivaiheilla, uloskäynnin varrella. Kulku toimitsija-aiton takaa.
Halli 2: Hallin keskivaiheilla, yläkerran portaiden vieressä, jäähallin puolella jäänhoitokoneen tilan vieressä. |
| Sähköpääkeskus | Lämmönjakohuoneessa. Halli 2: Hallin keskivaiheilla, yläkerran portaiden vieressä, jäähallin puolella jäänhoitokoneen tilan vieressä. |
| Ilmanvaihtokone |
|
| Ilmanvaihdon hätä-seis |
Halli 1 sekä 2 pääsisäänkäynneiltä |
Organisaatio
| Toimitusjohtaja |
Sami Pursiainen Lempäälän Jäähalli Oy puh. 044 240 2165 sami.pursiainen@lempaalanjaahalli.fi |
|---|
Muut tärkeät numerot
| Toimija | Puhelinnumero | Päivystysajat |
|---|---|---|
| Hätänumero | 112 | 24 h |
| Myrkytystietokeskus | 0800 147 111 | 24 h |
Riskien arviointi
Jäähallin toiminnalle ja sen käyttäjille tulipalo, hallin rakenteisen rikkoutuminen sekä tapaturmat ovat merkittävimmät riskit. Normaaliajan uhkiin katsotaan lisäksi omaisuusrikokset, ilkivalta / töhriminen, häiriköinti sekä luvaton ja rikollinen toiminta.|
Riski Syyt |
Seuraukset | Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt |
|---|---|---|
|
Tapaturma tai sairauskohtaus Kaatumiset jäällä, katsomossa tai muualla rakennuksen tiloissa. Rakennuksen katolta voi pudota lunta tai jäätä. Henkilökohtaiset sairaudet voivat aiheuttaa sairauskohtauksen. Tapaturmia voi sattua myös toimintaan liittyen (työtapaturmat) |
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. Sähkölaitetapaturmiin liittyy yleensä myös tulipalon vaara. |
Henkilökunnan tulee ilmoittaa havaitsemistaan puutteista välittömästi kiinteistöhuoltoon. Talvella kiinteistöhuolto hoitaa liukkauden eston sekä tarvittaessa lumen ja jään poiston katolta. Henkilökunnan tulee varmistaa, että toimitilojen poistumisreitit pysyvät kulkukelpoisina ja että teknisiin tiloihin on esteetön pääsy. |
|
Tulipalo Tilastollisesti kaksi suurinta tulipalojen aiheuttajaa on ihmisen toiminnasta johtuva palo, tai koneen / sähkölaitteen vika. |
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. | Jäähalli on varustettu turvalaitteilla ja sammutuskalustolla, joiden avulla on tarkoitus nopeuttaa mahdollisen tulipalon havaitsemista, mahdollistaa alkusammutus, ohjata tiloista poistumista sekä varoittaa vaarasta. Hallin turvajärjestelmiin tehdään tarkastukset säännösten määrittämin aikavälein. |
|
Vaaralliset tai palavat aineet Tiloissa käytettävän kylmäaineen aiheuttama vaaratilanne |
Mahdolliset henkilövahingot | Toimija on vastuussa aineiden asianmukaisesta säilyttämisestä sekä merkitsemisestä. Henkilökunta perehdytetään aineiden asianmukaiseen käsittelyyn. Palotilanteissa pelastuslaitosta tulee informoida aineista ja niiden sijainnista. |
|
Vahingonteot, varkaudet, väkivallan uhka Mm. graffitit, ikkunoiden tai kaluston rikkomiset, väkivallan uhka |
Seurauksena pääasiallisesti lievät omaisuusvahingot. Uhkatilanteissa henkilövahinkojen vaara. | Ulkoalueilla ja sisäänkäynneillä riittävä valaistus. Ilkivallan jäljet (esim. töherrykset) korjataan mahdollisimman pian havainnon jälkeen. Vältetään turhan palokuorman säilyttämistä rakennuksen seinustoilla ja sisätiloissa. Varmistetaan että kulkiessa ei jää auki / lukitsematta ovia henkilökunnan tilojen ovia. Kaikista hallissa tapahtuvista onnettomuus-, tapaturma-, vahinko- ja rikostilanteista tulee ilmoittaa välittömästi yhtiön edustajalle. Tapahtumat kirjataan ylös ja niihin reagoidaan tilanteen vaatimalla tavalla. Rikoksista tehdään aina rikosilmoitus. Uhkaavissa tilanteissa hälytetään apua (järjestyksenvalvojat, poliisi). Pommi- ja muissa uhkatilanteissa otetaan aina yhteys poliisiin ja toimitaan viranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. |
|
Sähkökatkot, vesivuodot tai muut kiinteistötekniikan ongelmatilanteet Äkilliset tai suunnitellut sähkö- tai muut tekniikan käyttökatkot. Rikkoutuneet laitteet, esimerkiksi ilmanvaihtokoneet tai vesivuoto. |
Rikkoutunut kiinteistötekniikka aiheuttaa yleensä vain hetkellistä haittaa. Vesivuoto voi huomaamattomana laajentua isommaksi vesivahingoksi. Äkillinen sähkökatko on yleensä lyhyt ja sähköt palautuvat nopeasti. Jos katko pitenee, toimintaa ei välttämättä voida turvallisesti jatkaa. | Rikkoutuneesta kiinteistötekniikasta tai vuotavista vesikalusteista ilmoitetaan aina välittömästi suoraan kiinteistöhuoltoon. Pidentyneessä katkossa tilojen käyttö ei ole turvallista, joten hallin johto tekee päätöksen tilojen tyhjentämisestä. Sähkökatkojen jälkeen varmistetaan aina, että kohteen talo- ja turvallisuustekniikka sekä toimintaan liittyvä tekniikka toimivat (mm. valaistus, poistumisopasteet, kassat) |
|
Kaasuvaara lähialueella Syynä voivat olla esimerkiksi kemikaalikuljetusonnettomuus lähellä olevilla kuljetusväylillä tai tulipalo naapurikiinteistössä. |
Seurauksena mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. | Noudatetaan viranomaisen hätätiedotteita, jotka voivat tulla tekstiviestillä, TV:n tai internetin välityksellä tai viime kädessä pelastuslaitoksen kaiutinautoilla. Tärkeimpänä toimenpiteenä yleensä ilmanvaihdon sulku ja sisälle suojautuminen. |
|
Poikkeustilanteet Lähialueella säteilyvaaratilanne tai muu vakava tapahtuma. |
Mahdolliset henkilövahingot, sisälle suojautuminen, mahdollinen evakuointi. | Poikkeustilanteissa toimitaan viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti. |
|
Sähkökäyttöisten laitteiden latauspaikka Suurin riski on akkupalo, joka voi pahimmillaan aiheuttaa räjähdyksen |
Henkilövahingot (palo, savu, heitteet) Omaisuusvahingot (palon leviäminen ympärillä olevaan irtaimistoon ja rakenteisiin, savuvahingot) |
• Käytä vain tuotteelle tarkoitettua laturia • Irrota akku laturista, kun lataus on valmis • Älä käytä kolhiintunutta tai vikaantunutta akkua tai latauslaitetta • Älä aloita kylmän tai kuuman akun lataamista • Lataaminen kuivassa tilassa, jonka lämpötila on +5 °C - +45 °C • Tilassa tulee olla riittävä ilmanvaihto • Älä peitä akkua ladattaessa • Älä lataa missään, mistä latauslämpö ei pääse poistumaan • Lopeta lataaminen, mikäli akku kuumenee epänormaalisti • Noudata valmistajan ohjeita • Lataa akkua kovalla, palamattomalla alustalla |
Vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät
Riskien ennaltaehkäisemiseksi jäähallissa tehdään jatkuvaa sisäistä seurantaa ja valvontaa. Hallin turvallisuusjärjestelyillä pyritään varautumaan vaaratilanteisiin.
Kohteen omistaja ja haltija sekä toiminnanharjoittajat huolehtivat osaltaan siitä, että rakennus ja sen ympäristö pysyvät kunnossa, ja seuraavat vaatimukset toteutuvat:
tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin
pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista
Ylimääräistä tavaraa ei tule säilyttää rakennuksen reunoilla tai kulkukäytävillä. Erityisesti poistumisreitit sekä alkusammutuskaluston edustat tulee pitää esteettöminä. Henkilökunnan tulee ilmoittaa havaitsemistaan puutteista välittömästi eteenpäin, jotta ne saadaan korjattua.
Turvallisuusjärjestelyt
Sammutuskalusto
| Sijainti | Sammutuskalusto | Kuvaus |
|---|---|---|
| Kiinteistössä | Käsisammutin | Kuuden kilon käsisammuttimia. Tarkemmat paikoitukset ovat tämän pelastussuunnitelman liitteissä |
| Kiinteistössä | Pikapaloposti | 30 metrin letkukeloja. Tarkemmat paikoitukset ovat tämän pelastussuunnitelman liitteissä |
| Yläkerran keittiöpisteellä, kahvilassa | Sammutuspeite |
- vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
- vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
- Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.
Turvalaitteet
Savunpoisto
Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.
| Savunpoistoluukkujen sijainti | Halli 2 |
|---|---|
| Kuvaus | Painovoimainen savunpoisto hallin seinän kautta avautuvista luukuista. Muista tiloista savunpoisto käsin avattavien ovien, luukkujen tai ikkunoiden kautta pelastuslaitoksen toimin. |
| Keskuksen sijainti | Halli 2 pääsisäänkäynnillä |
| Savunpoiston laukaisu | Halli 2 pääsisäänkäynnillä |
Poistumisopastus
Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.
| Kuvaus | Valaistut poistumisopasteet sekä turvavalot, joita tuetaan osassa paikkaa jälkiheijastavilla poistumisopasteilla. |
|---|---|
| Keskuksen sijainti | Halli 1 Valvomo. Halli 2 tekninen tila, luistinten teroituspisteen tilassa |
Ilmanvaihdon pysäytys
Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.
Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.
Ilmanvaihdon pysäytys: Halli 1 sekä 2 pääsisäänkäynneiltä
Ensiapu
Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.
- Ambulanssi ohjataan: Osoitteeseen Kapteenienkatu 5, Lempäälä. Henkilökunta järjestää opastuksen lähimmälle sisäänkäynnille autettavan luokse..
Paloturvallisuus
Palovaroitin
Palovaroittimien tehtävänä on varoittaa alkavasta tulipalosta. Näin alkavan palon tukahduttaminen, muiden varoittaminen ja pelastautuminen on mahdollista.
| Kuvaus | Palovaroitinjärjestelmä, johon kuuluu verkkovirtaan kytketyt akkuvarmennetut palovaroittimet, sekä palovaroitinkeskus |
|---|---|
| Yritys, jolle hälytykset ohjautuvat | Lempäälän Turvapalvelu Oy |
| Keskuksen sijainti | Halli 1 sisäänkäyntiäaulassa. |
| Laitteiston malli | Akkuvarmenteinen |
| Hälytyksen tyyppi | Ohjautuu vartiointiliikkeeseen |
Palo-osastointi
Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.
Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)
| Rakennus | Tyyppi | Kuvaus |
|---|---|---|
| Kiekkobussi Areena | Käyttötapaosastointi | Kohteen palo-osastoinnin tarkoituksena on hidastaa palossa syntyvien palokaasujen, sekä lämmön etenemistä osastojen välillä. Kohteen yleisimmät palo-osastoinnit ovat taso EI60. |
Poistumisreitit
Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.
Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:
| Rakennus | Poistumisjärjestelyt |
|---|---|
| Kiekkobussi Areena | Kohteesta poistutaan käyttäen lähintä merkattua poistumisreittiä pitkin. Jos lähin poistumisreitti ei ole käytettävissä tulee tiloista poistua käyttäen merkattua, vaihtoehtoista reittiä pitkin. Ulkona siirtyminen välittömästi kokoontumispaikalle. |
Tulityöt
Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.
Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.
Poistumisjärjestelyt
- Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa
- Tapahtuman tai ottelun järjestäjä yhdessä hallin henkilökunnan kanssa. Tarvittaessa myös henkilökunnan jäsen voi ottaa suoran vetovastuun.
- Mistä ja miten poistutaan?
- Poistuminen ulos suoritetaan merkittyjen poistumisteiden kautta. Ulkona siirrytään kokoontumispaikalle. Poistumistiet ja varatiet merkitty tarkemmin turvapiirrokseen.
- Mitä on suljettava?
- Tilojen ovet pyritään sulkemaan mahdollisuuksien mukaan.
- Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?
- Henkilökunta ohjaa yleisön, sekä pelaajat/esiintyjät ja ulkopuolisen henkilökunnan ulos. Vuorossa oleva vastuuhenkilö varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että tiloihin ei jää ketään. Muu henkilökunta valvoo ulko-ovia ja estää pääsyn tiloihin.
Tiedottaminen onnettomuustilanteessa
Tiedottaminen onnettomuudesta hoidetaan alla olevan vastuuluettelon mukaisesti:
| Tiedottaminen henkilökunnalle | Johto |
|---|---|
| Tiedottaminen lähiympäristöön | Viranomainen |
| Tiedottaminen medialle | Johto |
Jälkivahinkojen torjunta
Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.
- Vahinkojen arviointi
- Vahinkojen arviointi suoritetaan johdon ja kunnan toimesta tapauskohtaisesti. Tukena käytetään tarvittaessa vakuutusyhtiötä tai pelastuslaitosta riippuen vahinkotyypistä.
- Tilanteen palauttaminen normaaliksi
- Normaaliin toimintaan pyritään palaamaan mahdollisimman ripeästi. Toimija tilaa tarvittavat korjaustoimenpiteet välittömästi.
- Vaurioiden palauttaminen normaaliksi
- Korjaustoimenpiteiden välitön aloittaminen. Vahingon kartoitus ja työn tilaus. Tarvittaessa yhteys vakuutusyhtiöön vakuutuskorvausten selvittämiseksi. Rikostapauksissa aina yhteys poliisiin.
- Korvaavat tilat ja järjestelmät
- Väistötilat alueen muista jäähalleista tarpeen mukaan
- Keskustelu työpaikalla ja tarvittaessa jälkihoito
- Esihenkilöt / työterveys
Muut järjestelyt
Ilmanvaihtokone
| Kuvaus | Useita keskitettyjä ilmanvaihtokoneita 1. ja 2. kerroksessa. |
|---|---|
| Hätä-seis-painikkeen sijainti | Halli 1 sekä 2 pääsisäänkäynneiltä |
Kylmäainekeskus
| Sijainti | Pihalla, halli 2 puolella kiinteistön takana |
|---|---|
| Kuvaus | Kylmäaineen määrä 2 X 50kg (Ammoniakki) Kylmäainekeskus on Lempäälän Lämmön omaisuutta ja valvonnassa. |
Sähköautojen latauspaikka
| Sijainti | Halli 2 seinustalla paikoitusalueella |
|---|---|
| Kuvaus | Kaksi latausasemaa, joissa on neljä latauspaikkaa |
| Hätä-seis-painikkeen sijainti | Seinän takana olevassa teknisessä tilassa |
Toimintaohjeita
Avun hälyttäminen
Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112
Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
- Kohteen osoite on Kapteenienkatu 5, Lempäälä
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.
Sairauskohtaus tai tapaturma
Selvitä ja tarkista
- Mitä on tapahtunut?
- Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
Anna tarvittaessa ensiapua
- Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
- Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
Tee hätäilmoitus
- Soita numeroon 112.
- Kerro, mistä soitat. Kapteenienkatu 5, Lempäälä
- Kerro, mitä on tapahtunut.
- Toimi ohjeiden mukaisesti.
- Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.
Aikuisen peruselvytys
Sydänpysähdyksen tunnistaminen
- peruselvytys tulee aloittaa jokaiselle reagoimattomalle potilaalle
- joka ei hengitä
- jonka hengitys ei ole normaalia
- äänekäs / koriseva ja epäsäännöllinen hengitys reagoimattomalla henkilöllä viittaa sydänpysähdykseen
Hätäilmoitus
- Hätäilmoitus tulee tehdä välittömästi yleiseen hätänumeroon 112
- jos henkilö ei reagoi
- jos henkilö ei hengitä normaalisti
- Jos elvytät henkilöä yksin
- aseta puhelimen kaiutintoiminto päälle
- voit elvyttää ja kuunnella hätäkeskuksen ohjeita
Paineluelvytys
- Paineluelvytys tulee aloittaa mahdollisimman pian
- painelukohta on rintalastan alaosa
- toisen käden kämmenen tyvi painelukohtaan ja toinen käsi sen päälle
- paineluelvyttäjää on suositeltavaa vaihtaa 2 minuutin välein (jos mahdollista)
- Elyvytys aloitetaan 30 painalluksella
Puhalluselvytys
- Vuorottele 30 painelun ja 2 puhalluksen välillä
- Puhalla kaksi rauhallista noin sekunnin kestävää puhallusta
- rintakehän tulee nousta ja laskea puhallusten mukaan
- Jos puhaltaminen ei onnistu, jatka keskeytymätöntä painelua
Tulipalo
Pelasta ja varoita
- Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Sammuta ja rajoita
- Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
- Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
- Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
- Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
- Osoite: Kapteenienkatu 5, Lempäälä
- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
- Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
Osoitteeseen Kapteenienkatu 5, Lempäälä. Henkilökunta järjestää opastuksen tarpeen mukaan.
Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!
- Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Parkkialueen pääty, lähellä juoksurataa
Toiminta kokoontumispaikalla
Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle, esimerkiksi lähistöllä olevaan kiinteistöön.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
- mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava pelastuslaitokselle
- liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
- ilmoitettava pelastuslaitokselle, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka
Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, siirrytään turvallisempaan paikkaan (etäämmälle rakennuksesta tai läheiseen rakennukseen tilapäisesti). Viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
Sähkökatkot
Hyvä tietää sähkökatkon aikana
- päällä olleet sähkölaitteet tulee sammuttaa, jotta niistä ei sähköjen palauduttua aiheudu palovaaraa
- vedentulo voi katketa sähkökatkon aikana, sillä vesilaitoksen pumput toimivat sähköllä
Ennakoiduista sähköpulatilanteista pyritään tiedottamaan etukäteen. Aina tietoa ei ole mahdollista antaa etukäteen. Seuraamalla viranomaistiedotusta esimerkiksi YLE:n kautta saat tietoa ennakoiduista sähkökatkoista.
Mikäli rakennus tyhjennetään sähkökatkon vuoksi:
- ohjataan kaikki tiloissa olevat rauhallisesti pois rakennuksesta, ja ohjeistetaan siirtymään kotiin
- rakennuksesta poistuttaessa varmistetaan, että ulko-ovet menevät kiinni, jotta asiattomat henkilöt eivät pääse sisään.
Sähkökatkon jälkeen
- kun tilat otetaan käyttöön, tulee varmistaa, että kaikki laitteet toimivat oikein
- mm. valaistus, tietokoneet / työasemat, ilmanvaihto
- mikäli sähkölaitteiden toiminnassa on ongelmia, ollaan välittömästi yhteydessä huoltoon
Vesivahinko
Toimintaohjeet
- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku tai kalustesulku, jos mahdollista.
- Veden pääsulku: Lämmönjakohuoneessa. Halli 1: Hallin keskivaiheilla, uloskäynnin varrella. Kulku toimitsija-aiton takaa.
- Vesivahinkotilanteessa ilmoita välittömästi huoltopäivystykseen .
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
- Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.
Väkivallan uhatessa
Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.
- Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
- Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
- Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
- Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta
Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.
Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.
- Älä tee vastarintaa.
- Tee vain mitä uhkaaja käskee.
- Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
- Tilanteen jälkeen, soita 112. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.
Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille.
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
- Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
- Avaa radio ja odota ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.
Kaasuvaara
Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Toimi seuraavasti
- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
- Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
- Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
Säteilyvaara
Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
Mene sisälle.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto.
- Talon keskiosissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta. Noudata annettuja suosituksia.
Vältä ulkona liikkumista
Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.
Kylmäaineen vuototilanteet (ammoniakki)
Kylmäainejärjestelmässä käytetään kylmäaineena nestemäistä ammoniakkia.
Toiminta vuototilanteissa
- Jos näet hälytysvalon vilkkuvan, älä mene huoneeseen ja ole yhteydessä huoltoon.
- Eristä tilan välitön läheisyys.
- Varmista riittävä ilmanvaihto, avaa ulko-ovia ja ikkunoita.
- Tarvittaessa jäähalli tulee tyhjentää.
- Mikäli kyseessä on iso vuoto, ilmoitetaan hätäkeskukseen 112.
- HUOM: Kaasu/höyry on ilmaa kevyempää ja se nousee vuodossa taivasta kohti, sekä liikkuu tuulen mukana.
Nestemäisen ammoniakin terveysvaarat
Hengitysteiden ärsytys on suoraan verrannollinen ammoniakkipitoisuuteen ilmassa. Ärsytys ja haittavaikutus alkavat 20 - 25 ppm:n (14 - 18 mg/m3) pitoisuudessa. Välittömästi hengitysteitä ja silmiä voimakkaasti ärsyttävä pitoisuus on 400 - 700 ppm (280 - 500 mg/m3). Lyhytaikainen altistuminen yli 5 000 ppm:n (3 600 mg/m3) pitoisuudelle voi aiheuttaa nopean kuoleman kurkunpään turvotuksen tai keuhkopöhön vuoksi.
Nestemäisen ammoniakin roiskeet aiheuttavat iholla syövytystä ja paleltuman. Erittäin suuret kaasupitoisuudet, yli 10 000 ppm (7 000 mg/m3), voivat aiheuttaa ihon ärsytystä tai syöpymistä.
Yli 100 ppm:n (70 mg/m3) pitoisuus aiheuttaa silmän sarveiskalvon ärsytystä ja kyynelvuotoa. Nestemäisen ammoniakin roiskeet silmään aiheuttavat vakavaa syövytystä silmässä, näön sumenemisen tai jopa sokeuden, ellei hoitoa anneta välittömästi.
Ensiapu kaasulle altistuttaessa
Hengitysteitse tapahtunut altistuminen
- Siirrä altistunut henkilö raittiiseen ilmaan.
- Pidä henkilö lämpimänä ja levossa.
- Soita hätäkeskukseen 112 ja pyydä paikalle lääkäri.
- Jos hengitys on pysähtynyt, annetaan tekohengitystä.
- Jos sydän on pysähtynyt, anna painantaelvytystä.
Roiskeet silmään
- Jos ainetta roiskahtaa silmiin, huuhtele silmää runsaalla juoksevalla vedellä pitäen silmäluomia auki huuhdellessa.
- Huuhtele perusteellisesti vähintään 15 minuuttia.
- Tämän jälkeen on hakeuduttava välittömästi lääkärin hoitoon.
Ihokosketus
- Kosketus haihtuvan nesteen kanssa voi aiheuttaa kylmävamman tai ihon jäätymisen.
- Paleltunutta ihoa huuhdellaan haalealla (alle 40 °C) juoksevalla vedellä.
- Paleltumia ei saa hieroa.
- Hakeudu välittömästi lääkäriin.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. (09) 471 977.
Sähköautopalo
Sähköauton palossa muodostuvat palokaasut ovat myrkyllisiä, ja niiden hengittämistä tulee välttää. Palosta tulee aina ilmoittaa välittömästi yleiseen hätänumeroon 112.
Toimintaohje sähköautopalossa:
Jos sähköauto palaa tai muodostaa savua, ÄLÄ aloita alkusammutusta, vaan:
- Pelasta vaarassa olevat
- Hälytä lisäapua paikalle, soita 112
- Poistu vaara-alueelta
- Varo hengittämästä savukaasuja
- Varoita muita, ja estä pääsy paloalueelle
- Opasta pelastuslaitos kohteeseen
Jäänhoitokoneen lataus
Jäähoitokoneessa on lyijyakku, joka huohottaa latauksen aikana kaasuja jäähallin tiloihin.
-Jäänhoitokonetta ladatessa on aina kytkettävä poistoilmanvaihtokone päälle
-Jos ladatessa ei ole poistoilmanvaihtokonetta päällä, tulee tilat latauksen jälkeen tuulettaa.
-Jäänhoitokonetta voidaan ladata vain sille tarkoitetussa tilassa.
Väestönsuojelu
Kiinteistössä ei ole omaa väestönsuojaa. Kiinteistö kuuluu yleisen väestönsuojelun piiriin. Pelastustoimi varautuu alueelliseen väestönsuojeluun. Pelastustoimi varautuu toimimaan myös poikkeusoloissa. Keskeisiä tehtäviä ovat uhkien havaitseminen ja niistä varoittaminen, väestön suojaamismahdollisuuksien ylläpito sekä pelastustoiminnasta huolehtiminen. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas toiminta poikkeusolojen onnettomuustilanteissa. Viranomaiset ohjeistavat tarvittaessa väestönsuojiin siirtymisen.