Perustiedot

Kiinteistön nimi	Kiinteistö Oy Espoon Kala-Maija 4
Kiinteistön osoite	Kala-Maija 4 02230 ESPOO
Asuinhuoneistojen määrä	50
Liikehuoneistojen määrä	1
Talotyyppi	Kerrostalo
Kerrosluku	5
Kiinteistön rakentamisvuosi	1995
Isännöintitoimisto	Sato-Asunnot Oy http://www.sato.fi

Organisaatio

Palvelupäällikkö	Martin Kollamaa SATO puh. 0201344326 martin.kollamaa@sato.fi
Talomestari	Rasmus Ahonen SATO puh. 0201344104

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Länsi-Uusimaa.

Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	Lämmönjakohuone
Lämmönjakohuone	Kellarissa
Sähköpääkeskus	Kellarissa
Ilmanvaihtokone	Katolla
Ilmanvaihdon hätä-seis	Porrashuoneiden ensimmäiset kerrokset
Kiinteistönhoito	Matinkylän Huolto Oy puh. 09804631 päivystys 0980463201
Kokoontumispaikka	Leikkipaikka
Varakokoontumispaikka	Määritetään tarvittaessa
Putkilukko	A-rapun sisäänkäynnillä
Väestönsuojien määrä	1
Väestönsuojan sijainti VSS1	Kellarissa

Kiinteistön tilat

Liikehuoneistot

Sijainti	Nimi
Katutaso	Hair Vadim Parturi-kampaamo

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä	Nimi	Puhelinnumero	Päivystysnumero
Huoltoyhtiö	Matinkylän Huolto Oy	09804631	0980463201
Hissihuolto	Kone Hissit Oy		080015063

Muut tärkeät numerot

Toimija	Puhelinnumero	Päivystysajat
Hätänumero	112	24 h
Myrkytystietokeskus	0800 147 111	24 h

Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset

Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman.

Riski on uhkaan liittyvä vahingon todennäköisyyden ja vakavuuden yhteisvaikutus.

Riski ja todennäköisyys	Syyt ja seuraukset	Varautuminen
Tulipalo (mahdollinen)	Syitä toteutumiselle: Avotuli, kynttilät, tupakointi, sähkölaitteet, sähkökeskukset ja -asennukset, ajoneuvot, tulityöt, ruoan valmistus, tuhopoltto (jätepisteellä ylimääräistä palavaa materiaalia, rakennuksen seinustalla oleva tavara, porraskäytävässä oleva ylimääräinen tavara) Seuraukset: Henkilö- ja omaisuusvahingot	Avotulen käyttö vain valvottuna, ei käytetä rikkinäisiä sähkölaitteita, tulityöt vain tulityöluvan ja -kortin kanssa, ruoan valmistus vain valvottuna, jätteiden lajittelu asianmukaisesti, ylimääräistä palavaa materiaalia ei säilytetä porrashuoneessa tai rakennuksen seinustoilla
Tapaturma (mahdollinen)	Syitä toteutumiselle: Talvisin liukkaus, lumen tai jään putoaminen katolta, kaatuminen porraskäytävässä/yleisissä tiloissa/omassa asunnossa, liikenneonnettomuus Seuraukset: Henkilövahingot	Talvikunnossapito kiinteistöhuollon toimesta (liukkauden torjunta, lumien pudotus tarvittaessa), ilmoitetaan havaituista puutteista huoltoon, varovaisuus liikuttaessa portaissa sekä etenkin talvisin ulkona, yleisten tilojen kunnossapito (mm. siivous, ei säilytetä ylimääräistä tavaraa kulkureiteillä)
Vahingonteot, ilkivalta, varkaudet (epätodennäköinen)	Syitä toteutumiselle: Auki / lukitsematta jäänyt ulko-ovi tai yleisten tilojen ovi, avataan ovi tuntemattomalle henkilölle Seuraukset: Omaisuusvahingot, henkilövahingon vaara	Pidetään varastojen ja muiden tilojen ovet lukossa, ei avata ovia tuntemattomille, ilmoitetaan huoltoon mikäli havaitaan puutteita ovien lukituksessa
Vesivahinko (mahdollinen)	Syitä toteutumiselle: Puutteet huollossa/valvonnassa, jäätyminen, tukokset, laitteiden vikaantuminen, myrsky, hulevesitulva Seuraukset: Omaisuusvahingot	Huolletaan ja ylläpidetään talon LVI-tekniikkaa, käytetään vesilaitteitta (pesukoneet) vain valvottuina, laitteiden uusimisen myötä varmistetaan vuotokaukaloiden uusiminen, pidetään sadevesiviemärit kunnossa
Sähkökatkos (mahdollinen)	Syitä toteutumiselle: Salama, myrsky, laiteviat Seuraukset: Laitteiden rikkoutuminen, pitkittyneessä katkossa elintarvikkeiden pilaantuminen, asunnon jäähtyminen talvisin	Kotivara; esim. taskulamppu, kynttilöitä, tulitikkuja, varavirtalaite matkapuhelimen lataamista varten, ruokatarpeita (kuivamuona / säilykkeet), talvisin lämpimät vaatteet
Kaasuvaara (epätodennäköinen)	Syitä toteutumiselle: Vaarallisten aineiden kuljetukset, tulipalo lähialueella Seuraukset: Sisälle suojautuminen	Noudatetaan viranomaisten ohjeistuksia, tutustutaan yleisen vaaramerkin toimintaohjeistuksiin
Säteilyvaara (epätodennäköinen)	Syitä toteutumiselle: Säteilyonnettomuus Seuraukset: Sisälle suojautuminen	Noudatetaan viranomaisten ohjeistuksia, kotivara, tutustutaan ennalta toimintaohjeisiin

Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto

Savunpoistoluukkujen sijainti	Porrashuoneen ylin kerros
Kuvaus	Savunpoistoikkuna
Savunpoiston laukaisu	Vaijerilaukaisu 5. kerroksesta

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Porrashuoneiden ensimmäiset kerrokset

Paloturvallisuus

Palovaroitin

Palovaroittimien tehtävänä on varoittaa alkavasta tulipalosta. Näin alkavan palon tukahduttaminen, muiden varoittaminen ja pelastautuminen on mahdollista.

Palovaroitin

Sijainti	Porrashuone ja asunnot
Kattavuus	1 kpl / 60 m2
Laitteiston malli	Paristokäyttöinen
Hälytyksen tyyppi	Paikallinen hälytys

Vastuu palovaroittimista

Vastuu ylläpidosta siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle 1.1.2026.

Rakennuksen omistaja

• vastaa, että kussakin asunnossa on riittävä määrä toimintakuntoisia palovaroittimia.
  • vähintään yksi (1) palovaroitin alkavaa 60 m2 kohden
• palovaroittimien uusiminen niiden vikaantuessa tai vanhentuessa

Asukas

• velvollisuus ilmoittaa viipymättä rakennuksen omistajalle, jos palovaroittimen paristo on loppunut, tai varoitin ei toimi
• palovaroitinta ei saa irrottaa tai vahingoittaa
• suositellaan testaamaan palovaroittimen toiminta säännöllisesti

Linkki sisäministeriön ohjeeseen aiheesta: linkki

Pelastustie

Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.

• Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
• Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
• Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
• Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.

Pelastustie

Sijainti	Kala-Maijan kautta Kala-Maijan polulle

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että asuinrakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Poistumisen on voitava tapahtua myös pimeässä, joten kulkureittien on oltava joka hetki esteettöminä. Koska kiinteistössä on 5 kerrosta, pidetään varatienä ikkunaa. Tällöin pelastuslaitos auttaa poistumaan rakennuksesta hätätilanteessa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa. (Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta.)

Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa helposti sisäpuolelta avattavissa.

Ovi voi olla lukittu esimerkiksi estämään luvatonta tunkeutumista ulkoa sisälle, mutta se on oltava avattavissa sisäpuolelta ilman avainta huoneiston normaalin käytön aikana.

Hissi

Hissi

Sijainti	Porrashuone
Kuvaus	4 henkilöä / 325 kg
Huoltoyritys	Kone Hissit Oy

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone

Sijainti	Katolla
Kuvaus	Koneellinen ilmanvaihto
Hätä-seis-painikkeen sijainti	Porrashuoneiden ensimmäiset kerrokset

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä mitä on tapahtunut

• Onko henkilö kaatunut tai pyörtynyt?
• Onko mahdollisesti silminnäkijöitä, jotka osaisivat kertoa tarkemmin tapahtuneesta?

Tarkista henkilön tila

• Onko henkilö heräteltävissä puhuttelemalla tai ravistelemalla?

Tarkista hengitys

• Jos henkilö ei herää, tarkista hengitys: aseta kämmenselkä potilaan suun eteen ja kokeile tuntuuko ilmaa kulkevan.

Tee hätäilmoitus

• Soita numeroon 112.
• Kerro, mistä soitat.
• Kerro, mitä on tapahtunut.
• Toimi ohjeiden mukaisesti.

Anna tarvittaessa ensiapua

• Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.

Tarkkaile potilasta.

• Jos potilaan tilassa tapahtuu muutoksia ennen pelastuslaitoksen saapumista, ilmoita siitä soittamalla uudelleen hätänumeroon 112, jotta hätäkeskuksessa voidaan tehdä uusi tilannearvio.

Opasta ammattiauttajat nopeasti potilaan luokse

• Kerro ammattiauttajille mitä on tapahtunut ja mitä on tehty.

Tulipalo

Pelasta

• Suorita tilannearvio. Pelasta välittömässä vaarassa olevat.
• Varo hengittämästä savua! Savu on erittäin myrkyllistä ja hengitettynä aiheuttaa menehtymisen erittäin nopeasti.

Varoita

• Varoita muita rakennuksessa olevia tulipalosta ja uhkaavasta vaarasta.
• Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Hälytä

• Soita hätänumeroon 112 turvallisesta paikasta.
• Kerro kuka olet, missä palaa (osoite ja kerros), mikä palaa ja onko ihmisiä vaarassa.
• Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Sammuta

• Suorita alkusammutus mahdollisuuksien mukaan.
• Rasvapalo sammutetaan tukahduttamalla se sammutuspeitteellä.
• Sähkölaitepalossa katkaise laitteen virta, tämän jälkeen voit aloittaa ensisammutuksen.

Rajoita

• Poista lähellä olevat tulenarat esineet ja syttyvät aineet.
• Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla ikkunat ja asunnon ovi poistuessasi.

Opasta

• Opasta pelastushenkilöstö paikalle tai järjestä opastus. Esimerkki: yksi henkilö opastaa parkkipaikan reunassa ja toinen rakennuksen vieressä.

Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Leikkipaikka

Varakokoontumispaikka: Määritetään tarvittaessa

Toiminta kokoontumispaikalla

Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön (varakokoontumispaikka).

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman pelastusviranomaisen lupaa.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Ankarissa talviolosuhteissa tai muissa tilanteissa saatetaan tarvita varakokoontumispaikkaa, johon ihmiset ohjataan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Jos tiedät naapurissasi asuvan liikuntarajoitteisia henkilöitä, esimerkiksi invalideja, sokeita tai vanhuksia, pyri hätätilanteessa varmistamaan myös heidän turvallinen poistumisensa. Jos tiedät naapurisi olevan kotona, mutta et voi auttaa häntä poistumaan, ilmoita pelastusviranomaisille tilanteesta heti kun mahdollista.

Toimi yhteistyössä muiden asukkaiden kanssa.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

• Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
• Kuuntele autettavaa.
• Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet

• Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
• Ilmoita asiasta välittömästi:
  • huoltomiehelle: Matinkylän Huolto Oy, puh. 09804631, päivystys 0980463201
• Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
• Veden pääsulku: Lämmönjakohuone
• Lämmönjakohuone: Kellarissa
• Sähköpääkeskus: Kellarissa

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

• Selvitä vesivaaran aiheuttaja.
• Jos kyseessä on vuoto, pyri tyrehdyttämään se.
• Pyri estämään veden pääsy rakennukseen
  • säkityksin
  • muovipeitteitä käyttämällä
  • johtamalla vesi poispäin rakennuksesta
• Hälytä tarvittaessa lisäapua.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

• Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
• Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
• Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
• Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

• Älä tee vastarintaa.
• Tee vain mitä uhkaaja käskee.
• Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
• Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
• Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia.

Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Varoitus annetaan taajamissa kiinteällä ulkohälytinjärjestelmällä ja taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

• Siirry sisälle.
• Pysy sisällä.
• Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet.
• Avaa radio ja odota ohjeita.
• Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
• Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki

Lisätietoja vaaran laadusta saat radiosta ja televisiosta. Kaasuvaaraan liittyy tavallisesti seuraavia asioita.

• Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
  • pysyttele sisällä
  • yläkerroksissa on paras suoja
  • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
• Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
  • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
  • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
  • paina märkä vaate, ruoho, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitä sen läpi.

Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi

• Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti. Mitä tiiviimmäksi rakennuksen saat, sitä hitaammin kaasu tunkeutuu sisälle.
• Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa. Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
• Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Sähkökatkot

Toiminta sähkökatkon aikana:

• Tarkista ensin sulakkeet. Jos ne ovat ehjät, selvitä toimivatko naapurisi tai naapuritalojen sähköt.
• Jos sähköt katkeavat laajemmalta alueelta, on häiriö jo tiedossa ja korjaustoimenpiteet aloitettu. Useimmilla sähköntoimittajilla on nauhoitettu häiriötiedote vikapalvelunumerossa, joka kertoo tiedossa olevan sähkökatkotilanteen alueellasi.
• Mikäli sähköjen palauduttua sähköt käyttäytyvät oudosti, esimerkiksi valot palavat normaalia kirkkaammin tai himmeämmin, saattaa syynä olla sähköverkon nollajohtimen katkeaminen. Tästä voi seurata laitevaurioita, tulipalo ja pahimmillaan sähköiskun vaara. Näissä tilanteissa katkaise sähkö pääkytkimestä ja soita sähköntoimittajasi vikapäivystykseen.
• Sähkökatkon jatkuessa pidempään varaudu etenkin talvisaikaan lämpimin vaattein sekä tarvittaessa kotivaran avulla. Kotivaran ohje löytyy liitteistä.

Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:

Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:

• Matkapuhelimella - (Kone Hissit Oy, 080015063)

Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.

Hyvä tietää sähkökatkon aikana

• päällä olleet sähkölaitteet (esim. liesi tai uunit) tulee sammuttaa, jotta niistä ei sähköjen palauduttua aiheudu palovaaraa
• jääkaappi ja pakastin sammuvat ja niiden avaamista kannattaa välttää, jotta elintarvikkeet eivät ala pilaantua
• vedentulo voi katketa sähkökatkon aikana, sillä vesilaitoksen pumput toimivat sähköllä

Ennakoiduista sähköpulatilanteista pyritään tiedottamaan etukäteen. Aina tietoa ei ole mahdollista antaa etukäteen. Seuraamalla viranomaistiedotusta esimerkiksi YLE:n kautta saat tietoa ennakoiduista sähkökatkoista.

Väestönsuojan ylläpito

Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Väestönsuojaa voidaan käyttää myös muuhun toimintaan, kunhan käyttöönotto voi tapahtua em. ajan kuluessa. Normaaliolojen käyttö ei saa vahingoittaa väestönsuojaa eikä estää sen tarkastusta ja tiiveyskoetta.

Väestönsuojassa ei saa säilyttää likaavia aineita eikä ympäröiviin rakenteisiin saa tehdä aukkoja. Suojaovia, -luukkuja ja ilmanvaihtolaitteistoja ei saa poistaa paikoiltaan eikä ilmanvaihtolaitteistoa saa käyttää normaaliolon ilmanvaihtoon. Suojaoven aukkoon saa asentaa oven. Normaaliaikanakin tulisi varmistaa, että vähintään puolet väestönsuojasta on vapaana yllättävää suojautumistarvetta varten.

Lisäksi tulee huomioida seuraavaa:

• Väestönsuojan omistajan ja haltijan on huolehdittava, että väestönsuoja, sen varusteet ja laitteet pidetään toimintakunnossa sekä huolletaan ja tarkastetaan asianmukaisesti.
• Nimetty henkilö tarkastaa ja koekäyttää suojan ovet, luukut, tiiveyden, ilmastointi- ja sähkölaitteet sekä viemäröinnin vuosittain laitetoimittajan ohjeidenmukaisesti.
• Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein ellei valmistaja ole antanut lyhyempää aikaväliä.
• Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.
• Kiinteistön omistajan ja haltijan tulee huolehtia, että väestönsuojassa on jo sellaiset varusteet, että se pystytään ottamaan käyttöön. Näitä varusteita ovat esimerkiksi varavesisäiliöt, jäteastiat, kuivakäymälät ja vuoteet.

Väestönsuojan kunnostaminen

Siirryttäessä tehostetun suojelun toimintaan

• Väestönsuojalle määrätään suojanvalvoja, joka vastaa suojan kunnostamisesta. Hänen on tunnettava suojassa olevat laitteet ja osattava käyttää niitä. Lisäksi suojanvalvoja vastaa suojan yleisestä järjestyksestä, siisteydestä ja kurista.
• Suoja tyhjennetään sinne varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta suojalle laaditun tyhjentämissuunnitelman mukaisesti.
• Kaikki tilapäiset rakenteet puretaan ja viedään pois suojasta.
• Ovien ja luukkujen saranat, salvat yms. tarkastetaan, voidellaan ja huolletaan.
• Ovien tiivisteet tarkastetaan ja laitetaan paikoilleen ohjeiden mukaan.
• Tarkastetaan hätäpoistumiskäytävän ja –luukun käyttökelpoisuus ja toiminta.
• Kuivakäymälät (15 kpl muovipusseja/käymälä) jaetaan kuivakäymälätiloihin. Eristetään käymälätilat verhoilla tai levyillä. Käymälätiloja tulee olla yksi jokaista alkavaa 20 m² kohti.
• Kaikkien venttiilien (LVI) toiminta tarkastetaan kääntämällä ne ääriasennosta toiseen.
• Varavesisäiliöt puhdistetaan ja täytetään. Varmistetaan samalla tarvittavat täyttöletkut yms. välineet. Sulkutelttaan tulevat suihkut asennetaan ja kokeillaan.
• Lattiakaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan kaatamalla niihin vettä. Huom! Lattiakaivossa on sulkuventtiili.
• Ylipaineventtiilit tarkastetaan ja nivelkohdat voidellaan.
• Normaaliolojen ilmanvaihtoaukot suljetaan asentamalla paikoilleen suojakannet tiivisteineen.
• Paineventtiilien kunto tarkastetaan suojan ulkopuolelta.
• Ilmanvaihtokanavat ja suodattimet puhdistetaan.
• Kaikki ilmanvaihtoon liittyvät putket, liitokset ja laitteet tarkastetaan. Erityissuodattimet asennetaan paikoilleen laitteen käyttöohjeen mukaisesti.
• Poistoventtiilien toiminta tarkastetaan kiertämällä niitä ääriasentoihinsa.
• Tarkastetaan ylipainemittarista: nestemäärä, putken aukiolo, mittarilukema näyttää nollaa, sekä varaneste (värjätty polttoöljy).
• Ilmamäärämittarin herkkyys kokeillaan koekäytössä.
• Tarkastetaan suojan paineisuus; painekoe suoritetaan laitetoimittajien antamien ohjeiden mukaan. Tavoitteena on tarkastaa, että suojaan saadaan riittävä ylipaine, eikä suoja vuoda liikaa ilmaa ulos.
• Selvitetään ja tarkastetaan suojan puhelimen toiminta, antenni, sähkölaitteiden sulakkeet, valaisimet, varaparistot, varapolttimot, varasulakkeet, katkaisimet, pistorasiat ym.
• Varustetaan suoja määräysten mukaisilla suojaan kuuluvilla varusteilla.
• Suojan tilat jaetaan ennakolta tehdyn suunnitelman mukaisesti oleskelualueisiin ja toimintapaikkoihin (miehet/naiset, suojeluelimet, henkilöstö, asiakkaat). Jokaista suojattavaa henkilöä varten on oleskelupaikka, jossa on mukana myös henkilökohtaiset tavarat, lääkkeet ja säilyvät elintarvikkeet.
• Suojassa on oltava tarpeellinen määrä istuimia, pöytiä sekä kerrossängyt noin kolmannekselle suojaan tulevista henkilöistä.
• Lisäksi poikkeusoloja varten on hankittava välineitä ja tarvikkeita, jotka tekevät mahdolliseksi pidemmänkin oleskelun (esim. viihdykkeet).
• Tarkastetaan varavalaistuksen toiminta.
• Kulkuteille ja käytäville asennetaan suojaan ohjaavat kilvet.

Väestönsuojelumateriaali

Väestönsuojelumateriaali voidaan jakaa kahteen kategoriaan: suojakohtaiseen materiaaliin sekä suojeluhenkilöstön materiaaliin. Jokaisessa väestönsuojassa tulee olla varattuna suojakohtainen materiaali sekä suojamateriaali väestönsuojan hoitajalle ja tämän apulaiselle.

Materiaali on käytettävissä normaalioloissa huolto- ja kunnossapitotoimiin sillä edellytyksellä, että materiaalia säilytetään siinä kiinteistössä, johon se kuuluu. Väestönsuojaan kuuluvien työkalujen on oltava käytettävissä väestönsuojaa käyttöönotettaessa.

Asuinrakennusten suojakohtainen materiaali

Nimike	Lukumäärä
Paarit	1
Vedensäilytysaine	Määrän mukaan
Rautakanki	1
Suojan merkitsemiskilpisarja	1
Käsivalaisin	2
Sankoruisku	1

Suojan työkalut

Nimike	Lisätieto
Pajavasara	2 kg
Katkaisutaltta	300 mm
Piikkitaltta	300 mm
Voimaleikkuri	n. 600 mm
Veistokirves	n. 400 mm
Kenttälapio	n. 500 mm taitettuna
Sorkkarauta	n. 600 mm
Käsisaha	terä 500 mm
Rautasaha	terä 310 mm
Rautasahanteriä	5 kpl varalle
Jakoavain	max. kita 35 mm
Ruuvitaltta	kärki 8 mm, terä 150 mm
Ristipääruuvitaltta
Kirvesmiehen vasara	0,5 kg
Nauloja	2 kg, 75, 100 ja 125 mm
Puukko	n. 200 mm
Pelastusköysi	d=12 mm, 20 m

Asuinrakennusten suojeluhenkilöstön materiaali

Turvallisuus- ja suojeluhenkilöstön materiaali	Alkavaa 100 asukasta kohti
Suojanaamari ja vss-suodatin	2
Suojakypärä	2
Suojalasit	2
Ensiapulaukku ja suojasidepakkaus	1
Ensiside	2
Säteilymittari / yli 100 hengen kiinteistö	1
Joditabletit	2/asukas
Opas talosuojelusta (Kodin turvaopas, SPEK)	2

Säilyttäminen

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen. Käsittele siksi palovaarallisia aineita aina ohjeiden mukaan. Palovaarallisten aineiden säilyttäminen huoneistokohtaisissa varastoissa on kokonaan kielletty. Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

• Asuinhuoneistot ja niihin kuuluvat parvekkeet, terassit tai vastaavat tilat
  • Asunnoissa tulee välttää tarpeettomien tavaroiden varastointia.
• Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
• Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat

Huom

Epäselvissä tapauksissa tulee aina ottaa yhteyttä paikallisen pelastuslaitoksen palotarkastajaan