Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Johdanto

Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:

  1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
  2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
  3. henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
  4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)

Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:

  1. tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
  2. rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
  3. pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
  4. pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

  1. sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
  2. sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
  3. palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
  4. poistumisreittien opasteet ja valaistus;
  5. väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

  1. ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
  2. varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
  3. varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
  4. ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)

Uusi laite tai ominaisuus

Tämä laite

  • ranskalaisia viivoja
  • sfkoskfos
  • kkkkkk
  • kkkkkk
  • oksogdk

Kohteen perustiedot

Tämä on liikerakennus

Perustiedot

Kiinteistön nimi Koy Demoranta
Kiinteistön osoite Annankatu 27
00100 HELSINKI
Rakennusten määrä 2
Toimijoiden määrä 8
Asuinhuoneistojen määrä 3
Kiinteistön omistaja DEMOT
Logiikka Oy
Rakentamisvuosi 1993
Pinta-ala 11 560 m²
Kerrokset 6
Paloluokka P1
Rakennusmateriaali Teräsbetoni
Käyttötarkoitus Tehdas
Päärakennus
Rakentamisvuosi 1990
Pinta-ala 15 000 m²
Kerrokset 6
Paloluokka P1

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Helsinki. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 6 minuuttia.

Paloilmoittimen hoitaja Teemu Tuukkalainen
Maint Partner
puh. 0401701507
Paloilmoittimen keskuksen sijainti Keskuksen sijainti: PIL:n päätelaite
Sähköntarjoaja Kuopion Energia
Vesiyhtiö Kajaanin vesi
puh. 0861552949
päivystys 0447100100
http://www.kajaaninvesi.fi
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Anvia Securi Oy
päivystys puh. 0290013040
Kiinteistön vakuutusyhtiö ELO
puh. 02070350
https://www.elo.fi/
Kiinteistönomistajan vakuutusyhtiö Fennia
puh. 0105031
http://www.fennia.fi
Kokoontumispaikka A- rakennuksesta poistuessa kokoontuminen pihalla
B-rakennuksesta
Varakokoontumispaikka Viranomainen määrittää tarvittaessa
Väestönsuojien määrä 1
Väestönsuojan sijainti VSS1 Kellarikerroksessa (arkisto)
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku 1.kerroksessa, A-portaan ulko-oven vieressä
Lämmönjakohuone C-rapun kellarikäytävällä
Sähköpääkeskus SPK: Muuntamot, sähkökeskukset
Kaasusulku Kaasusulut: Ammoniakki xx, Nestekaasu xx
Ilmanvaihtokoneet Ullakolla

Ilmanvaihdon hätä-seis

Paloilmoittimella

Varavoimajärjestely Varavoimakone
Lämmönjakohuone
Lämmönjakohuone
Kiinteistön asuinhuoneistot
Sijainti Asuinhuoneistojen määrä
Logiikka Oy, A-päädyssä 3

Kiinteistön tilat

Liikehuoneistot
Sijainti Nimi
Logiikka Oy Yritys y
Muut tilat
Sijainti Nimi
Päärakennus, Pohjakerros Yritys A

Henkilömäärät

Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 31 5 1
Viikonloppuisin 2 2 2

Organisaatio

Yhtiön toimitusjohtaja Pekka Pasanen
Toimitila- ja turvallisuuspäällikkö Arttu Vesterinen
Plan Brothers Oy
Isännöitsijä Ismo Isännöitsijä
ismo@isannointiyritys.fi
Alueisännöitsijä Eetu Kirsi
Pelsu

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö Kalle Kainu
Kallen kanootti Oy
puh. 0200000000
kalle@kanootti.fi
Turvallisuusvastaava Arttu Vesterinen
Suojeluvalvoja, kerrosvastaava
Aula ja neuvottelutilat
Eero Lesonen
Caverion
Väestönsuojan hoitaja VSS1 Anu Kiiski

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojeluasiamies Arttu Vesterinen

Toimijoiden turvallisuushenkilöt

Yritys Henkilö Yhteystiedot
Yritys A Uusi nimi
Kohde-esimies
puh. 0440123456

Yritys y Kalle Kainu
Kallen kanootti Oy
puh. 0200000000

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Anvia Securi Oy 0290013040
Aulavahtimestari Aulapalvelu 094567889
Huolto
Nimi Puhelinnumero Päivystysajat
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä: Hoitaja Teemu Tuukkalainen 0401701507
Sähköhuolto Energialaitos - 09876543 Työajan ulkopuolella

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Riskien arviointi

Pelastussuunnitelman laadinnan yhteydessä on tehty riskienarviointi, joka on esitetty tässä luvussa. Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman. Riski on uhkaan liittyvän vahingon todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhteisvaikutus. Tässä tapauksessa vaarojen tapahtumien mahdollisuutta ja seurausten vakavuutta on arvioitu sanallisesti. Vaaratilannekohtaisesti on esitetty myös toimenpiteet ja ennalta ehkäiseviä toimia.

Vaaratilanteet:

  • Tulipalo

  • Vesivahinko

  • Tapaturmat, sairauskohtaukset

  • Myrskyvauriot ja muista sääoloista johtuvat vaarat

  • Ulkoiset vaarat (säteily- ja kaasuvaarat)

  • Katkot tai häiriöt sähkön, veden tai kaukolämmön jakelussa

  • Vahingonteko, ryöstö tai murto.

Riski
Syyt
Seuraukset Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt Riskiluku




Aurinkovoimala
Tulipalo paneelissa tai komponentissa katolla. Ihmisen pelastaminen (sähkötapaturma)
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot Järjestelmän opastus (varoituskilvet ja merkinnät). Aurinkovoimalan erotuksen ohjeistus ja merkintä. Työturvallisuus asennus- ja huoltotöissä.
Kaasuvaara lähialueella
Syynä voivat olla esimerkiksi kemikaalikuljetusonnettomuus lähellä olevilla kuljetusväylillä tai tulipalo naapurikiinteistössä.
Seurauksena mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot.

Noudatetaan viranomaisen hätätiedotteita, jotka voivat tulla tekstiviestillä, TV:n tai internetin välityksellä tai viime kädessä pelastuslaitoksen kaiutinautoilla.

Tärkeimpänä toimenpiteenä yleensä ilmanvaihdon sulku ja sisälle suojautuminen.

Liikenne
Syyt
Seuraukset Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt 4
Poikkeustilanteet
Lähialueella säteilyvaaratilanne tai muu vakava tapahtuma.
Mahdolliset henkilövahingot, sisälle suojautuminen, mahdollinen evakuointi. Poikkeustilanteissa toimitaan viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti.
Päihteet
Syyt
Seuraukset Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt 8
Sairaskohtaus
Syyt
Seuraukset Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt 4
Sähköautojen lataus
Sähköauton latauksesta johtuva palo tai sähköautosta lähtevä palo.
Omaisuusvahingot, mahdolliset henkilövahingot. Sähköautossa erityisesti akusto palaa voimakkaasti ja on hankala sammuttaa, joten palon leviäminen on mahdollista, jopa todennäköistä sijainnista riippuen. Sähköautoja saa ladata vain niille osoitetuissa ja sähköturvallisissa latauspaikoissa. Autoja ei saa ladata normaaleista seinäpistorasioista tai vanhoista lämpötolpista, jos niitä ei ole hyväksytty siihen käyttöön. Latauspaikkojen hätäseis-painikkeet tai sulakkeet on suositeltavaa merkitä selkeästi, jotta virrat saadaan katkaistua hätätilanteessa. 48
Sähkökatkot, vesivuodot tai muut kiinteistötekniikan ongelmatilanteet
Äkilliset tai suunnitellut sähkö- tai muut tekniikan käyttökatkot. Rikkoutuneet laitteet, esimerkiksi ilmanvaihtokoneet tai vesivuoto.
Rikkoutunut kiinteistötekniikka aiheuttaa yleensä vain hetkellistä haittaa. Vesivuoto voi huomaamattomana laajentua isommaksi vesivahingoksi. Äkillinen sähkökatko on yleensä lyhyt ja sähköt palautuvat nopeasti. Jos katko pitenee, toimintaa ei välttämättä voida turvallisesti jatkaa.

Rikkoutuneesta kiinteistötekniikasta tai vuotavista vesikalusteista ilmoitetaan aina välittömästi suoraan kiinteistöhuoltoon.

Sähkön, veden tai lämmönjakelun häiriöt ovat epätodennäköisiä, mutta toimijoiden on hyvä varautua niihin. Pidentyneessä katkossa tilojen käyttö ei ole turvallista, joten myös henkilökunnan tulee poistua. Katkotilanteissa myös lämmityksessä ja viemäröinnissä sekä vedensaannissa voi olla ongelmia, joten toiminta ei välttämättä ole edes mielekästä (tilat tyhjennetään)

Sähkökatkojen jälkeen varmistetaan aina, että kohteen talo- ja turvallisuustekniikka sekä toimintaan liittyvä tekniikka toimivat (mm. valaistus, poistumisopasteet, kassat)

Sähkökäyttöisten laitteiden latauspaikka
Suurin riski on akkupalo, joka voi pahimmillaan aiheuttaa räjähdyksen
Henkilövahingot (palo, savu, heitteet)
Omaisuusvahingot (palon leviäminen ympärillä olevaan irtaimistoon ja rakenteisiin, savuvahingot)
• Käytä vain tuotteelle tarkoitettua laturia
• Irrota akku laturista, kun lataus on valmis
• Älä käytä kolhiintunutta tai vikaantunutta akkua tai latauslaitetta
• Älä aloita kylmän tai kuuman akun lataamista
• Lataaminen kuivassa tilassa, jonka lämpötila on +5 °C - +45 °C
• Tilassa tulee olla riittävä ilmanvaihto
• Älä peitä akkua ladattaessa
• Älä lataa missään, mistä latauslämpö ei pääse poistumaan
• Lopeta lataaminen, mikäli akku kuumenee epänormaalisti
• Noudata valmistajan ohjeita
• Lataa akkua kovalla, palamattomalla alustalla
Sääolosuhde
Syyt
Seuraukset Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt 3
Tapaturma tai sairauskohtaus
Esimerkiksi talvella liukkaus saattaa johtaa kaatumisiin tai kompastumisiin. Rakennuksen katolta voi pudota lunta tai jäätä. Henkilökohtaiset sairaudet, kuten epilepsia tai diabetes, voivat aiheuttaa sairauskohtauksen. Tapaturmia voi sattua myös toimintaan liittyen tai esimerkiksi sähkölaitteen vikaantuessa.
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot.
Sähkölaitetapaturmiin liittyy yleensä myös tulipalon vaara.

Henkilökunnan tulee ilmoittaa havaitsemistaan puutteista, esimerkiksi liukkauden tai valaistuksen, osalta välittömästi kiinteistöhuoltoon. Talvella kiinteistöhuolto hoitaa liukkauden eston sekä tarvittaessa lumen ja jään poiston katolta. Henkilökunnan tulee varmistaa, että toimitilojen poistumisreitit pysyvät kulkukelpoisina ja että teknisiin tiloihin on esteetön pääsy.

Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että esimerkiksi ajoneuvoja pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella.

Tulipalo
Syyt
Seuraukset Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt 5
Tulipalo ravintolan keittiössä
Keittiöstä lähtevä palo, rasvapalo.
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. Henkilökunnan toiminta on avainasemassa sekä palojen ennaltaehkäisyn, että myös leviämisen estämisessä. Keittiötiloissa tulee olla alkusammutuskalusto (suositus vähintään 6kg jauhesammutin ja sammutuspeite), jota henkilökunnan tulee osata käyttää. Rikkinäisiä sähkölaitteita ei saa käyttää. Toimija vastaa rasvahormien ja muiden laitteiden asianmukaisesta käytöstä ja puhdistuksesta.
Ulkopuoliset vaarat
Syyt
Seuraukset Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt 6
Vaaralliset tai palavat aineet
Tiloissa säilytettävistä tai käytettävistä vaarallisista aineista johtuva palo.
Omaisuusvahingot, mahdolliset henkilövahingot. Palon leviäminen. Toimija on vastuussa vaarallisten ja palavien aineiden asianmukaisesta säilyttämisestä sekä merkitsemisestä. Säilytystilojen läheisyydessä on suositeltavaa olla alkusammutuskalusto ja henkilökunta on koulutettava aineiden asianmukaiseen käsittelyyn. Palotilanteissa pelastuslaitosta tulee informoida aineista ja niiden sijainnista, erityisesti jos kyseessä on paineastioita, kuten kaasupulloja.
Vahingonteot, varkaudet
Mm. graffitit, ikkunoiden tai kaluston rikkomiset tai tuhopoltot.
Seurauksena pääasiallisesti lievät omaisuusvahingot. Sytytetty kohde (esimerkiksi rakennuksen seinustalla oleva palava materiaali) voi levitä suuremmaksi paloksi, jolloin myös seuraukset ovat vakavammat. Ulkoalueilla ja sisäänkäynneillä riittävä valaistus. Ilkivallan jäljet (esim. töherrykset) korjataan mahdollisimman pian havainnon jälkeen. Vältetään turhan palokuorman säilyttämistä rakennuksen seinustoilla ja sisätiloissa. Varmistetaan että kulkiessa ei jää auki / lukitsematta ovia. Lukituksien ja valaistuksien puutteista ilmoittaminen.
Vesivahinko
Mahdollisia syitä ovat yleensä jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Ulkopuolisia syitä ovat myrskyt ja esimerkiksi hulevesitulvat (rankkasateet, lumien sulaminen). Tarkennuksen tähän liittyen.
Mahdolliset omaisuusvahingot Huolletaan ja ylläpidetään talon LVI-tekniikkaa, ilmoitetaan puutteista (vuodot, vesivahingot), pidetään sadevesiviemärit kunnossa.

Vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät

Johtopäätelmät vapaasti kuvattuna.

Vaaratilanteet

Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman.

Riski on uhkaan liittyvä vahingon todennäköisyyden ja vakavuuden yhteisvaikutus.

Riski ja todennäköisyys Syitä riskin toteutumiseen Seuraus
Tuhopoltto (mahdollinen) Roskalaatikot, -lavat, pahvit, ajoneuvot Omaisuus- ja henkilövahingot
Ongelmat poistumisessa (mahdollinen) Merkintöjen edessä esteitä, poistumisteillä esteitä Henkilövahingot
Tulipalo (mahdollinen) Avotuli, tupakointi, sähkölaitteet, sähkökeskukset ja -asennukset, ajoneuvot, tulityöt Omaisuus- ja henkilövahingot
Vahingonteot, ilkivalta (mahdollinen) Puutteellinen valaistus/valvonta, suojaisa ympäristö, lukitsematta jäänyt ulko-ovi Omaisuusvahingot
Tapaturma (mahdollinen) Liukkaus, puutteelliset suojavälineet, lumen putoaminen katolta, työtapaturmat Toiminnan häiriö, henkilövahingot
Vesivahinko (mahdollinen) Puutteet huollossa/valvonnassa, jäätyminen, tukokset, laitteiden vikaantuminen, myrsky Kustannukset, toiminnan häiriö / toiminnan keskeytys
Sähkökatkos (mahdollinen) Salama, myrsky, laiteviat, kunnossapidon laiminlyönti Toiminnan häiriö, Toiminnan keskeytys
Liikenneonnettomuus (mahdollinen) Lähialueen liikenne, liikenne piha-alueella Henkilövahingot
Varkaus (epätodennäköinen) Auki jäänyt henkilökunnan tilojen ovi, lukitsematta jäänyt ulko-ovi Omaisuusvahingot
Väkivalta (epätodennäköinen) Asiakas, ulkopuolinen henkilö Henkilövahingot
Kaasuvaara (epätodennäköinen) Lähialueen vaarallisten aineiden kuljetukset, tulipalo lähialueella Toiminnan häiriö, toiminnan keskeytys
Pommiuhkaus (epätodennäköinen) Kohde/yritys ärsyttää, häiriintyneet ihmiset Toiminnan häiriö
Säteilyvaara (poikkeustilanne) Säteilyonnettomuus Suojautuminen sisätiloihin

Turvallisuusjärjestelyt

Toimitilaturvallisuus

Valvonta

Keskusvalvomo
Sijainti Logiikka Oy, SIJAINTI: Valvonnan sijainti
Kontakti VAlvoja nro 1
Aulavahtimestari
Kuvaus Aulapalvelu on paikalla arkisin kello 07.45-16.15
Sijainti Päärakennus, 1. kerros, pääaula
Kontakti Aulapalvelu
puh. 094567889

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto Kuvaus
Toimitiloissa Käsisammutin 6kg ABC-jauhesammuttimet
Käsisammutin
Käsisammutin
Pikapaloposti ja käsisammutin
Pikapaloposti ja käsisammutin
Alkusammuttimet tulee tarkastaa:
  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)

Suojelumallit

Logiikka Oy
Tyyppi Kerrokset Toteutuksen kuvaus
Kerrosvastaava 1-4 Kerrosvastaava tyhjentää tilat ja katsoo että ovet ja ikkunat on kiinni sekä tilat ovat tyhjät.

Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto
Savunpoistoluukkujen sijainti Porraskäytävä, kellari
Savunpoiston laukaisu A-portaan sisäänkäynnillä
Savunpoisto kellarista
Savunpoisto kellarista
Savunpoiston laukaisupainike
Savunpoiston laukaisupainike
Väestönsuojan savunpoisto hätäpoistumisluukun kautta
Väestönsuojan savunpoisto hätäpoistumisluukun kautta

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Kuvaus Akkuvarmenteiset poistumisopasteet
Keskuksen sijainti Sähköpääkeskus
Kattavuus Poistumisreitit ja uloskäynnit
Huoltohenkilö Maint Partner
Merkkivalo
Merkkivalo

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Paloilmoittimella

IV-hätäseis
IV-hätäseis

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ensiapukoulutusta on järjestetty.
  • Ambulanssi ohjataan: Opastetaan lähimmälle sisäänkäynnille.
  • Ensiaputarvikkeista vastaa: Toimijat vastaavat ensiaputarvikkeiden hankinnasta.
Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:
Tarvike Sijainti
Ensiapulaukku Kokoushuoneessa
Defibrillaattori
Elvytysreppu Toimistossa
TILAKOHTAINEN: EA-vehkeet tähän Yritys A, Mistä löytyy?

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Kuvaus Tähän kommentteja PIL:stä
Keskuksen sijainti Keskuksen sijainti: PIL:n päätelaite
Kattavuus Kattavuus: paloilmoittimen vaikutusalue
Keskuksen tyyppi ESMI FX
COM-linja 3600.1115/6
Hoitaja Teemu Tuukkalainen
Maint Partner
puh. 0401701507
Paloilmoituspainike
Paloilmoituspainike
Putkilukko A-portaan sisäänkäynnillä
Putkilukko A-portaan sisäänkäynnillä

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

  • Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
  • Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
  • Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

  • Yhteys hätäkeskukseen
  • Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
  • Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
Logiikka Oy Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi Rakennus on osastoitu EI60, kantavat rakeneet R60. Toimitilat, kellarikerros, uloskäytävinä toimivat porraskäytävät sekä tekniset tilat omia palo-osastoja.
Päärakennus Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi Osatoitu P1-luokan rakennus, EI60/R60.
Kiinteistössä on seuraavat palo-ovet:
Sijainti Palo-oven tyyppi Kerros
Logiikka Oy EI30 1.-6. kerros
Palo-osastojen väliset ovet.
Logiikka Oy EI60 Kellari
Muuntamon ovi.

ATEX-tilat

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä ATEX-tiloja:

ATEX-tila 1
Tila Mikä tila ja tilaluokka?
Sijainti Logiikka Oy - Kellarikerros
Toiminto Mitä tehdään tilassa? Mikä aiheuttaa vaaran?
Säilytettävät aineet Atex-aineet, joita säilytetään tulee tähän
Vastuuhenkilö Kuka vastaa toiminnosta?

Vaaralliset aineet

Kiinteistössä säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:

Tila Kaasusäiliö
Sijainti Logiikka Oy - Rakennuksen etupiha
Varastoitavat aineet Nestekaasua 24,5 tonnia
Koko (m³) 49
Tyyppi maanpäällinen
Vaippa 1-vaippainen

Pelastustie

Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.

  • Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
  • Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
  • Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
  • Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.
Pelastustie
Sijainti Kadulta rakennuksen sisäpihalle
Kuvaus Nostopaikat merkitty
Nostopaikat merkitty
Nostopaikat merkitty
Pelastustie
Pelastustie

Pelastustikkaat

Kiinteistössä on hätäpoistumistienä käytettäviä ikkunoita tai parvekkeita, joiden alareuna on yli 3,5 metrin korkeudella maasta. Näihin on asennettu hätäpoistumista varten kiinteät tikkaat.

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
Logiikka Oy

Mistä pääsee pois:

Toimistokerroksista poistuminen kolmen kahden erillisen palo-osastoidun porraskäytävän kautta. Katutasosta poistutaan suoraan ulos Annankadun tai Eerikinkadun puolelle.

Päärakennus Poistumisreitit ja uloskäynnit on opastettu. Kaikista toimitiloista on vähintään kaksi erillistä poistumisreittiä.
Kokoontumispaikka: A- rakennuksesta poistuessa kokoontuminen pihalla
B-rakennuksesta
Oven hätäavaus-painike
Oven hätäavaus-painike
Poistumisreitti kellarista
Poistumisreitti kellarista
Uloskäynti
Uloskäynti

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Tulityölupia voivat myöntää seuraavat tulitöiden vastuuhenkilöt:

Testi testitesti
puh. 0404368166
Testi Pitkäsukunimi
puh. 0503459832

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.

Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

Jälkivahinkojen torjunta

Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.

Muut järjestelyt

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone #1
Sijainti Ullakolla
Kuvaus Ilmanvaihtokoneen tyyppi: Koneellinen ilmanvaihto
lkjhjadahd
Hätä-seis-painikkeen sijainti Paloilmoittimella
IV-hätäseis
IV-hätäseis
Ilmanvaihtokone #2
Sijainti Logiikka Oy
Kuvaus Ilmanvaihtokoneen tyyppi: Koneellinen ilmanvaihto

Lastauslaituri

Lastauslaituri
Sijainti Lastauslaiturin sijainti
Kuvaus Huomioita lastauslaitureista
Huoltohenkilö Maint Partner

Sähköautojen latauspaikka

Sähköautojen latauspaikka
Sijainti Autopaikkojen yhteydessä
Hätä-seis-painikkeen sijainti Savunpoistokeskuksen vieressä.

Jätehuolto

Jätehuolto #1
Sijainti Kellarikerros
Kuvaus Erillinen palo-osastoitu jätehuone.
Jätehuolto #2
Sijainti Large units
Kuvaus Lukittava, paloeristetty kiinteistöstä.

Toimintaohjeita

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

  • Kohteen osoite on Annankatu 27, Helsinki

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista

  • Mitä on tapahtunut?
  • Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).

Anna tarvittaessa ensiapua

  • Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
  • Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

Tee hätäilmoitus

  • Soita numeroon 112.
  • Kerro, mistä soitat. Annankatu 27, Helsinki
  • Kerro, mitä on tapahtunut.
  • Toimi ohjeiden mukaisesti.
  • Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Aikuisen peruselvytys

Sydänpysähdyksen tunnistaminen

  • peruselvytys tulee aloittaa jokaiselle reagoimattomalle potilaalle
    • joka ei hengitä
    • jonka hengitys ei ole normaalia
  • äänekäs / koriseva ja epäsäännöllinen hengitys reagoimattomalla henkilöllä viittaa sydänpysähdykseen

Hätäilmoitus

  • Hätäilmoitus tulee tehdä välittömästi yleiseen hätänumeroon 112
    • jos henkilö ei reagoi
    • jos henkilö ei hengitä normaalisti
  • Jos elvytät henkilöä yksin
    • aseta puhelimen kaiutintoiminto päälle
  • voit elvyttää ja kuunnella hätäkeskuksen ohjeita

Paineluelvytys

  • Paineluelvytys tulee aloittaa mahdollisimman pian
    • painelukohta on rintalastan alaosa
    • toisen käden kämmenen tyvi painelukohtaan ja toinen käsi sen päälle
    • paineluelvyttäjää on suositeltavaa vaihtaa 2 minuutin välein (jos mahdollista)
  • Elyvytys aloitetaan 30 painalluksella

Puhalluselvytys

  • Vuorottele 30 painelun ja 2 puhalluksen välillä
  • Puhalla kaksi rauhallista noin sekunnin kestävää puhallusta
    • rintakehän tulee nousta ja laskea puhallusten mukaan
  • Jos puhaltaminen ei onnistu, jatka keskeytymätöntä painelua

Tulipalo

Pelasta ja varoita

  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä 112

  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
    • Osoite: Annankatu 27, Helsinki
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.

Opastetaan lähimmälle sisäänkäynnille/paloilmoittimelle

Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

  • Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: A- rakennuksesta poistuessa kokoontuminen pihalla
    B-rakennuksesta

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: A- rakennuksesta poistuessa kokoontuminen pihalla
B-rakennuksesta

Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle, esimerkiksi lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava pelastuslaitokselle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava pelastuslaitokselle, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, siirrytään turvallisempaan paikkaan (etäämmälle rakennuksesta tai läheiseen rakennukseen tilapäisesti). Viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Sähkökatkot

Hyvä tietää sähkökatkon aikana

  • päällä olleet sähkölaitteet tulee sammuttaa, jotta niistä ei sähköjen palauduttua aiheudu palovaaraa
  • vedentulo voi katketa sähkökatkon aikana, sillä vesilaitoksen pumput toimivat sähköllä

Ennakoiduista sähköpulatilanteista pyritään tiedottamaan etukäteen. Aina tietoa ei ole mahdollista antaa etukäteen. Seuraamalla viranomaistiedotusta esimerkiksi YLE:n kautta saat tietoa ennakoiduista sähkökatkoista.

Mikäli rakennus tyhjennetään sähkökatkon vuoksi:

  • ohjataan kaikki tiloissa olevat rauhallisesti pois rakennuksesta, ja ohjeistetaan siirtymään kotiin
  • rakennuksesta poistuttaessa varmistetaan, että ulko-ovet menevät kiinni, jotta asiattomat henkilöt eivät pääse sisään.

Sähkökatkon jälkeen

  • kun tilat otetaan käyttöön, tulee varmistaa, että kaikki laitteet toimivat oikein
    • mm. valaistus, tietokoneet / työasemat, ilmanvaihto
  • mikäli sähkölaitteiden toiminnassa on ongelmia, ollaan välittömästi yhteydessä huoltoon

Vesivahinko

Toimintaohjeet

  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku tai kalustesulku, jos mahdollista.
    • Veden pääsulku: 1.kerroksessa, A-portaan ulko-oven vieressä
  • Vesivahinkotilanteessa ilmoita välittömästi huoltopäivystykseen .
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki

Toimi seuraavasti

  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle

Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi

  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto.
  • Talon keskiosissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta. Noudata annettuja suosituksia.

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet

Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

  • Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
  • Sulje ovet ja ikkunat.
  • Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
  • Opasta asiakkaita ja vieraita.
  • Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
  • Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
  • Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
Kokoontumispaikka: A- rakennuksesta poistuessa kokoontuminen pihalla
B-rakennuksesta

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen.

Aurinkovoimala

Aurinkovoimala voidaan hätätilanteessa pysäyttää.

Tapa A: Erottaminen invertterin turvakytkimeltä (IV-konehuoneesta): Aurinkovoimala voidaan erottaa sähköverkosta kääntämällä invertterin turvakytkin OFF-asentoon.

HUOM: Tällöin aurinkopaneelit sekä paneeleista aurinkosähköjärjestelmän keskukselle tulevat kaapelit jäävät jännitteisiksi!

Tapa B: Erottaminen sähköpääkeskukselta: Aurinkovoimala voidaan erottaa rakennuksen verkosta kääntämällä sähköpääkeskuksella oleva kytkinvaroke OFF-asentoon.

HUOM: Tällöin aurinkopaneelit sekä kiinteistön sisäiset kaapeloinnit jäävät jännitteisiksi, mutta eivät syötä enää kiinteistön pääkeskusta.

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on yksi väestönsuoja. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on yksi väestönsuoja:

Sijainti Suojaluokka Varusteiden sijainti
Kellarikerroksessa (arkisto) S1 Häkkikomerossa

Kiinteistön väestönsuoja on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Väestönsuojan hätäpoistumisluukku ulkona
Väestönsuojan hätäpoistumisluukku ulkona
Väestönsuojan käyntiovi
Väestönsuojan käyntiovi

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, ullakot, kellarien ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
Ullakkotilat
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
  • Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.
Kellaritilat
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
  • Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.
Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
Huom!
  • Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi Pelsu Pelastussuunnitelma -palvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

Liiketilan haltijan velvollisuudet

Tilan haltijan tai toiminnanharjoittajan on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että työpaikalla noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. On suositeltavaa nimetä turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii turvallisuusasioista ja toimii yhteistyössä kiinteistön vastuuhenkilöiden kanssa.

Tilanhaltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että

  • tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
  • rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin
  • pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista.

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, kulku- tai poistumisteillä, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

  • sammutusvälineet
  • palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet
  • poistumisreittien opasteet ja valaistus.

Tilan haltija ja toiminnanharjoittaja vastaavat osaltaan laitteiden kunnosta ja ilmoittavat epäkohdista vastuuhenkilölle.

Tilan haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan

  • ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä
  • varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa
  • varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät
  • ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Sammuttimet

  • Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
  • Vedä varmistinsokka irti.
  • Lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
  • Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
  • Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
  • Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
  • Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
  • Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
  • Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Autosuoja

Autosuoja on tarkoitettu vain moottoriajoneuvojen säilyttämistä varten. Autosuojan käyttötarkoitus mainitaan voimassa olevassa rakennusluvassa.

Autosuojaa ei saa käyttää rakennusluvan vastaisesti ilman rakennusvalvonnan lupaa. Käyttötarkoitus on moottoriajoneuvojen pysäköintitila, ei siis autopesula, lastaustila, jätehuone, varasto, myymälä, kirpputori, autokorjaamo, rengasvarasto tms.

Autosuojissa muun irtaimiston säilyttäminen on rajoitetumpaa johtuen suuremmista omaisuus- sekä henkilöriskeistä. Muuta irtaimistoa moottoriajoneuvon lisäksi saa säilyttää seuraavasti:

  • mopoja, moottoripyöriä, moottorikelkkoja ja muita ajoneuvorekisterissä olevia moottoriajoneuvoja
  • polkupyöriä
  • peräkärryä tyhjänä
  • kiinteistön huoltamiseen tarkoitettuja moottoriajoneuvoja.

Yllä olevan luettelon lisäksi ei saa säilyttää mitään muuta irtaimistoa, kuten:

  • oman kiinteistön huoltoon tarkoitettuja moottoriajoneuvoihin liitettäviä lisälaitteita
  • työkoneita, kuten kaivureita, täryttimiä, ajettavia nostimia ym.
Parkkihalli
Sijainti Kellarikerros
Kuvaus Ajo halliin Eerikinkadun puolelta

Auton lämmitysjohdot

Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna.

Avoin pistorasiakotelo ja vapaasti roikkuva jännitteinen lämmitysjohto aiheuttavat sähköiskun vaaran. Jos pistokytkin putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon, se saattaa tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lisäksi lämmitysjohto voi rikkoutua vaaralliseen kuntoon esimerkiksi paikoitusalueen lumenluonnin yhteydessä. Avoimena oleva pistorasiakotelo puolestaan on alttiina ilkivallalle.

Käyttäjiä tulee ohjeistaa auton lämmitysjohdon turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä. Yhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu yhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista.

Auton esilämmitykseen on käytettävä vain tarkoitukseen soveltuvaa lämmitysjohtoa ja autoihin tarkoitettua sisätilan lämmitintä. Jatkojohdon käyttöä tulee välttää, sillä jatkojohdot eivät yleensä ole lapsisuojattuja ja ne joutuvat helposti maahan, jossa ne ovat alttiita vedelle, lialle ja lumelle. Liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein.

Jos auton sähkölämmityslaitteita ei käytetä tai niiden kunnosta ei huolehdita oikein, seurauksena saattaa olla sähköiskun vaara käyttäjälle tai muulle henkilölle. Myös palovaara on olemassa.

Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.